politiikka.app

Lohikoski Pia

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmäUudenmaan vaalipiiriEduskunnan sivu
Lisää vertailuunNäytä kartalla

2 puheenvuoroa

012helmikuu 2026: 0helmaaliskuu 2026: 2maahuhtikuu 2026: 0huhtoukokuu 2026: 0toukesäkuu 2026: 0kesheinäkuu 2026: 0heisyyskuu 2026: 0syy
17.3.2026VastauspuheenvuoroVNS 10/2025 vpTalousLiikenneYmpäristö

Arvoisa puhemies! Hyvien yhteyksien avulla koko Suomi pidetään elinvoimaisena ja mahdollistetaan sujuva työ- ja vapaa-ajan liikenne kaikille. Liikennejärjestelmän jatkuvalla kehittämisellä on myös tiivis yhteys ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Suomen kokoisessa maassa liikenteellä on valtava merkitys ilmastonmuutoksen torjunnan onnistumisessa tai epäonnistumisessa. On selvää, että ilmastonmuutoksen hillitsemisen välttämättömän aikataulun takia täytyisi ensin tehdä nopeat ja vaikuttavat toimet, mutta Orpon hallitus on tehnyt juuri päinvastoin. Jakeluvelvoitteen heikennys ja veromuutokset ovat lisänneet liikenteen ilmastopäästöjä. Tämän suunnitelman keskiössä on sotilaallinen liikkuvuus. Se on ymmärrettävää ja kertoo paljon ajasta, jossa nyt elämme, mutta liikenteen isoa kuvaa ja ilmastotoimia ei saa silti unohtaa.

Talous: sääntöpohjainen osuma (vero)Liikenne: sääntöpohjainen osuma (liikenne, jakeluvelvoite)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto)Pöytäkirja

Arvoisa puhemies! Sujuva liikenne tarkoittaa elinvoimaa, työllisyyttä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ilmastokestävyyttä. Meillä on alueita, joilla auto on välttämätön, ja on alueita, jonne autoja ei kaivata lisää. Sekä maaseudun että kaupunkien asukkaiden liikkumisen tarpeisiin on vastattava pitkäjänteisyydellä. Toimiva liikenne on koko Suomen asia ja meidän yhteinen vastuumme. Tänään meillä on käsissämme Orpon hallituksen laatima suunnitelma, joka ei valitettavasti ole aito parlamentaarinen näkemys. Työryhmän jäsenillä ei ollut yhtä vaikuttavaa roolia suunnitelman laadinnassa kuin viime kerralla. Arvoisa puhemies! Olemme vasemmistoliitossa pettyneitä sekä suunnitelman laadintaan että sen sisältöön. Suunnitelman suurin laiminlyönti on kaupungistumisen ohittaminen. Suunnitelma ei huomioi olemassa olevaa kehitystä, vaan siinä on valittu jättää tekemättä panostukset kasvavien kaupunkiseutujen tarpeisiin. Keskeisin työkalu olisi MAL-sopimusten riittävä ja ennakoiva rahoitus. Esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn panostukset maksaisivat itsensä takaisin ihmisten terveytenä ja vähenevinä ilmastopäästöinä, mutta hallitus on ajanut investointiohjelman rahoituksen alas, eikä tämä suunnitelma lupaa parempaa. Joukkoliikenteen osalta pitäisi huomioida palvelutarpeen merkittävä kasvu ja työssäkäyntialueiden laajentuminen. Esimerkiksi liityntäpysäköinteihin on järkevää panostaa. Maamme kaupungeissa voidaan alentaa liikennepäästöjä kustannustehokkaasti kohti kestävämpiä kulkumuotoja, mutta hallitus jarruttaa tätä kehitystä. Eivätkä nämä ole pelkkiä kaupunkien kysymyksiä, vaan myös maaseudulla tarvitaan toimivaa joukkoliikennettä ja turvallisia pyöräteitä. Alueiden keskuskaupungit ja harvemmin asutetut alueet voitaisiin sitoa yhteen toimivalla lähijunaliikenneverkolla, mutta tämä ei ole hallitukselle kelvannut. Hallituksen olisi syytä ymmärtää, että mitä vähäpäästöisemmäksi liikennejärjestelmät kaupunkiseuduilla muodostuvat, [Sheikki Laakso: Tyhjät junat!] sitä vähemmän päästövähennystoimia jäisi kohdistettavaksi harvemmin asutuille alueille. Ideologian ei pitäisi antaa sumentaa järkeviä tavoitteita. [Juha Mäenpää: Nyt oli hyvin sanottu!] Arvoisa puhemies! Liikennettä sähköistämällä vähennämme liikennesektorin päästöjä. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa on myös selvää, että liikkumisen tapojen kestävä muutos on välttämätön. Energiaomavaraisuudella voimme lisätä huoltovarmuutta, vähentää riippuvuuksia öljydiktaattoreista ja vahvistaa kansallista turvallisuutta. Sitten tämä korjausvelka: Joku voisi sanoa, että Liikenne 12 ‑suunnitelman koko idea oli kuroa korjausvelkaa kiinni, mutta nyt korjausvelka vain kasvaa niin teillä kuin raiteilla. Tämä tulee johtamaan huonokuntoisiin teihin. Rataverkon heikko kunto taas vaikeuttaa tulevaisuudessa junaliikenteen kehittämistä myös elinkeinoelämän näkökulmasta. Me vasemmistossa painotamme, että koko maan saavutettavuudesta on huolehdittava ja se on tehtävä mahdollisimman kestävästi. Arvoisa puhemies! Hallitus on valinnut liikennepolitiikalleen suunnan, joka ei ole kestävä. Se ei ole kestävä ekologisesti. Hallitus on saanut toimillaan liikennepäästöt pitkän tauon jälkeen kasvuun, [Miko Bergbom: Millä toimilla?] mutta ei aio sitä tässä suunnitelmassa kuroa kiinni. Tuleva hallitus löytää tämän edestään, koska ilmastotavoitteet ja ‑velvoitteet eivät ole kadonneet minnekään. [Miko Bergbom: On ne!] Se ei ole kestävä myöskään sosiaalisesti, kun joukkoliikenteen rahoitusta ei vahvisteta. Tämä johtaa sekä palvelutarjonnan heikkenemiseen että hintojen nousuun. Ei liikenneköyhyyttä korjata muutaman sentin bensa-alella vaan huomioimalla liikennejärjestelmä kokonaisuutena ja kohdistamalla toimia tarkoituksenmukaisesti. Mutta eihän tämä ole kestävä edes taloudellisesti. Suunnitelmaa leimaa passiivisuus. Se tyytyy nykyiseen menoon, ja ideologiset paineet estävät kunnianhimon. Yksityisautoilun ja maanteiden ohella tarvitaan panostuksia myös muille sektoreille, jotka ovat keskeisiä tulevaisuuden kestävyyden kannalta. Mutta näitä matalalla roikkuvia hedelmiä hallitus ei halua poimia, ei ohjelmassaan eikä tässä suunnitelmassa. Arvoisa puhemies! Lopuksi: On tärkeää tehdä analyysiä liikenteemme tilasta ja tulevaisuudesta. Valitettavasti tämä suunnitelma ei kuitenkaan tarjoa kestäviä ratkaisuja tunnistettuihin ongelmiin. Taloustilanteen vuoksi priorisointia on edessä, mutta se kannattaisi tehdä ideologian sijasta järkeen ja tietoon nojaten.

Talous: sääntöpohjainen osuma (talous)Energia: sääntöpohjainen osuma (energia, sähkö)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, huoltovarmuus)Liikenne: sääntöpohjainen osuma (liikenne, korjausvelka)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto, päästö)Pöytäkirja