Lundén Mikko

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Heti kärkeen minä tahdon kiittää oppositiota, kun olette näin sankoin joukoin tätäkin lakiesitystä vastustamassa. Kaikkea kritiikkiä minä en oikein ymmärrä, mutta minä olenkin tämmöinen yksinkertainen maalaispoika, joka tällä hetkellä työllistää kahdeksan henkilöä, joista seitsemän on naisia ja yksi on mies, ikähaarukka on 16:sta eteenpäin. Itse asiassa sen verran minä haluan hehkuttaa heitä vielä, että pari viikkoa takaperin tuli asiakastyytyväisyystutkimukset ja edustamani yritys sai todella hyvät pisteet siitä, mutta se johtuu varmaan siitä, että minä olen täällä pöntössä heilumassa ja työntekijät hoitavat tonttia enemmän kuin hyvin. Joka minut tuntee, tietää, että varmasti vien tässä lähiaikoina viikonloppuna porukkani jonnekin pidemmälle lounaalle. Mutta minä teen nyt ihan toisen näkökulman tähän asiaan, mitä olen nyt kuullut tässä viimeisen tunnin verran, eli, arvoisa rouva puhemies, työllisyyttä seurataan hyvin tarkasti. Julkisessa keskustelussa käydään läpi, montako ihmistä siinä kuussa on työllistynyt ja kuinka moni on edelleen ilman työpaikkaa. Julkisessa keskustelussa puhutaan kuitenkin aivan liian vähän siitä, mitä tapahtuu sillä hetkellä, kun yrittäjä tekee päätöksen palkata sen ensimmäisen tai jopa seuraavan työntekijän. Ne päätökset eivät synny kevyesti. Yrittäjän näkökulmasta palkkaaminen on käytännössä aina riski. Vaikka työvoimalle olisi tarve, yrittäjä joutuu punnitsemaan epävarmuuden keskellä eri vaihtoehtoja ja käymään läpi mielessään myös niitä tilanteita, joissa kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan. Monelle pienyrittäjälle työntekijän palkkaaminen onkin yksi suurimmista päätöksistä, mitä yrityksessä voidaan tehdä. Tässä taloustilanteessa moni yrittäjä haluaisi työllistää ihmisiä, mutta he eivät uskalla sitoutua heti pysyvään työsuhteeseen, ja juuri siksi me tarvitsemme tätä lakimuutosta. Arvoisa rouva puhemies! Tässä lakimuutoksessa ei ole tarkoitus huonontaa työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla vaan helpottaa ihmisten työllistymistä. Tämän muutoksen myötä annamme yrityksille mahdollisuuden tehdä enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen ilman erillistä perustetta silloin, kun kyse on ensimmäisestä työsuhteesta työnantajan ja työntekijän välillä. Samalla valiokunta on tehnyt esitykseen merkittäviä tiukennuksia nimenomaan suojatakseen työntekijöitä. Esimerkiksi tarkasteluaikaa pidennettiin viiteen vuoteen, eikä tällaisia määräaikaisuuksia ole jatkossa mahdollista ketjuttaa ollenkaan. Käytännössä tällainen määräaikainen työsopimus voidaan tehdä vain yhden kerran, eli palkkaamiseen annetaan joustoa mutta samalla turvataan työntekijän oikeuksia. Arvoisa rouva puhemies! Jos työntekijän palkkaamisessa nähdään yrittäjän näkökulmasta suuria riskejä, vaihtoehtona on usein se, ettei työpaikkaa synny ollenkaan. Määräaikaisessa työsuhteessa sen sijaan on mahdollisuus sille, että työntekijä voidaan parhaassa tilanteessa myöhemmin vakinaistaa, eli tämä on työllisyyttä edistävä toimi, vaikka oppositio muuta väittäisikin. Esimerkiksi moni nuori tarvitsee sen ensimmäisen mahdollisuuden päästä työelämään kiinni, ja varttuneemmalla työnhakijalla voi olla tarve uuden työuran alulle pitkän työttömyyden jälkeen. Yritykselle ja yrittäjälle määräaikaisen työsuhteen tarjoaminen voi olla turvallinen ensimmäinen askel rekrytointiin. Työntekijälle se taas voi olla alku kokonaan uudelle ja pitkälle työuralle. Lisäksi täytyy muistaa, että lyhytkin työsuhde on aina parempi vaihtoehto kuin työttömyys. Arvoisa rouva puhemies! Jotkut ovat olleet huolissaan syrjinnän lisääntymisestä tämän lakimuutoksen myötä. Syrjintä on jatkossakin, edelleen laitonta. Jos määräaikaisuutta käytetään lainvastaisesti, työsuhde katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Lisäksi työnantajalle tulee velvollisuus selvittää työn jatkomahdollisuudet ja tarjota työtä uudelleen, jos samoihin tehtäviin palkataan uusia työntekijöitä. Vastuullinen yrittäjä tietää sen, että yrityksen tärkein resurssi on osaavat, ammattitaitoiset ja hyvinvoivat työntekijät. Siksi suurin osa yrittäjistä haluaa sitouttaa hyvät työntekijät pitkäksi aikaa yritykseen. Se on myös yrityksen etu, kun ei tarvitse kouluttaa ja perehdyttää aina uusia työntekijöitä. Mutta joskus tähän päästäkseen tarvitaan enemmän joustoa työmarkkinoille, esimerkiksi se vuoden määräaikaisen työsuhteen mahdollisuus. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä helpotetaan myös lomautusilmoitusaikaa ja rajataan takaisinottovelvollisuutta kaikkein pienimpien yritysten osalta. Nämä ovat tarvittavia ratkaisuja sellaisiin tilanteisiin, joissa yrityksen toimintaympäristö muuttuu hyvin nopeasti ja yllättäen. Pienellä yrityksellä ei ole mitään suurta henkilöstöhallintoa eikä ylimääräisiä puskurirahastoja, joilla varaudutaan suuriin muutoksiin. Arvoisa rouva puhemies! Jos yllättävässä tilanteessa yrittäjä ei voi reagoida riittävän nopeasti, pahimmassa tapauksessa seurauksena voi olla konkurssi tai pysyvät irtisanomiset. Siksi mahdollistamalla joustavuuden voimme pelastaa työpaikkoja. Suomi tarvitsee yrittäjiä ja yrityksiä. Samalla meidän pitää mahdollistaa niille sellainen ympäristö toimia, jossa on helppo palkata ja työllistää ihmisiä. Tämän lakimuutoksen myötä rohkaisemme yrittäjiä palkkaamaan työvoimaa ja edesautamme suomalaista työllistymistä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallitus haluaa parantaa liikenneturvallisuutta erityisesti nuorten kuljettajien osalta. Suomi on sitoutunut tavoitteeseen, ettei yksikään ihminen kuolisi tai loukkaantuisi vakavasti liikenteessä. Tavoitteena on, että vuoteen 2050 mennessä liikennekuolemia ei tapahtuisi yhtäkään. Tämä tavoite ei kuitenkaan tule itsestään, vaan tarvitsemme siihen turvallisuutta parantavia päätöksiä ja lakeja. Liikenneturvallisuus on parantunut Suomessa viime vuosien aikana. Tieliikennekuolemien määrä on laskenut merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Tästä huolimatta nimenomaan nuoret kuskit ovat edelleen yliedustettuina onnettomuustilastoissa. Vaikka 15—24-vuotiaat muodostavat vain noin 11 prosenttia koko Suomen väestöstä, heitä on lähes kolmasosa poliisin tietoon tulleissa liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneista tai kuolleista. Siksi meidän pitää tehdä toimia, joilla parannetaan erityisesti nuorten kuskien liikenneturvallisuutta. Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan useita eri toimia nykytilanteen parantamiseksi. Ensinnäkin esityksessä vahvistetaan riskien tunnistamiskoulutusta B-luokan ajokorttia suorittaville. Tavoitteena on se, että uudet kuskit voisivat tunnistaa paremmin vaaranpaikkoja ja välttää niitä ajoissa. Toiseksi esityksessä laajennetaan ajokieltokoulutuksen velvoitetta myös mopo-, mopoauto- ja traktoriluokkiin. Näin varmistetaan se, että jos uusi kuljettaja on määrätty ajokieltoon, hänet ohjataan nykyistä kattavammin lisäkoulutukseen, jonka tarkoituksena on ehkäistä uusien rikkomusten ja onnettomuuksien syntymistä. Kolmanneksi esityksessä ehdotetaan rajoituksia 17-vuotiaiden kuljettajien yöajeluihin. Jatkossa alaikäinen kuljettaja ei voisi kuljettaa henkilöautoa keskiyön ja aamuviiden välisenä aikana. Onnettomuustutkinnassa on havaittu, että suuri osa nuorten vakavista onnettomuuksista tapahtuu juuri yöaikaan ja usein vapaa-ajan matkoilla. Lisäksi alaikäisen kuskin käyttämä ajoneuvo olisi merkittävä tunnuksella, joka kertoo muille tienkäyttäjille kuljettajana olevan alaikäinen, mikä osaltaan helpottaa valvontaa. Arvoisa rouva puhemies! Meidän täytyy kuitenkin muistaa, etteivät liikenneonnettomuudet tai kuolemat lopu sillä, että me kansanedustajat niin päätämme. Se vaatii laajemman asennemuutoksen kotona, kouluissa ja liikenteessä. On selvää, että nuoret saavat ajokokemusta vain ja ainoastaan ajamalla. Me voimme lisätä riskientunnistamiskoulutusta ja muita ennaltaehkäiseviä keinoja, mutta kokemus karttuu vain sillä, mitä enemmän ajaa ja on liikenteessä. Toisaalta liikenneturvallisuus syntyy myös asenteista ja ympäristöstä. Minkälaisen esimerkin nuoret saavat, ja minkälaista käytöstä me vanhemmat vaadimme nuorilta liikenteessä? Kaikesta huolimatta kannatan jyrkästi todellakin 17-vuotiaiden ajokorttia, eikä siitä saa luopua. Meillä tuolla maalla ei kulje kovinkaan kattavasti julkinen liikenne, eivät metrot eivätkä ratikat. Monet nuoret käyvät koulun ohella töissä, joutuvat kulkemaan sinne autolla. Itse ainakin pidän tärkeänä, että jokainen nuori pääsee kulkemaan töihin. Kannatan myös näitä ajokorttilakiin tehtyjä kiristyksiä, vaikka kotona oma jälkipolvi ei tästäkään kiitä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.