Polvinen Mikko

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lylylle — piti katsoa tuossa noita muistiinpanojakin: tosiaankin Googlellahan on tuolla Amerikassa yhteistyösopimus Kairos Powerin kanssa, jolla on 500 megawatin sähköntuotannon SMR-laitos, teknologiasopimus olemassa, elikkä kyllä näitä pystytään tekemään myös sähköntuotantoon. Olen suomalaisten asiantuntijoiden kanssa käynyt tätä samaa keskustelua, ja totta on, että lämmöntuotantoon nämä vaikutukset tulevat ensin, mutta kyllä ne myöskin sinne sähköntuotantoon ovat tulossa. [Lauri Lylyn välihuuto] — Elikkä 500 megawatista on kysymys tuossa projektissa, mikä on siellä Yhdysvalloissa työn alla. Mutta tästä Suomen neuvotteluasemasta. Tämän lakialoitteen myötä varmasti tällainen Suomen neuvotteluaseman pohtiminenkin on tullut tässä eteen monelle: mikä on Suomen vahvuus ja kuinka paljon tänne lopulta halutaan. Aikaisemmassa puheenvuorossani toin esille myös kuntien mahdollisuudesta ja järkevyydestä asettaa ehtoja, ja minusta tämä on hyvää keskustelua siitä, että kyllä Suomella näitä vahvuuksia on, että ei tässä tarvitse rengin asemaan eikä reservaattiasemaan joutua, että tavallaan oltaisiin vain ehdoitta mukana kaikessa. Niin kuin aikaisemmin puheessani mainitsin, kyllä tässä on syytä valita, on varaa valita ja on järkevää valita kumppaneita, joiden kanssa Suomi haluaa edetä. Energiaa on rajallisesti, ja jokaisesta kilowatista ja megawatista on saatava maksimihyöty meidän yhteiskunnalle. Tuossa aikaisemmin edustaja Mikkonen mainitsi näistä isoista tehtaista ja tavallaan haitasta luonnolle. Olen keskustellut myös vihreitten valtuutettujen kanssa tuolla Kainuunkin suunnalla, ja osa on kyllä ollut aika tyytyväisiä siihen, että tulee datakeskuksia mieluummin kuin lisää sahoja tai sellutehdashanketta tai muuta, kuten esimerkiksi Paltamossa on tämä sellutehdashanke käynnissä. Lopulta nämä vaikutukset ympäristöön eivät välttämättä kovin suuret ole, jos ajatellaan sitä datakeskusta. Toki ne sähkölinjat aiheuttavat tietysti oman haasteensa, mutta kuitenkin. Edustaja Mikkosella oli hyvä nosto tuo puurakentaminen. Kyllä. Olisi hyvä suomalaista rakentamistakin ja suomalaista raaka-ainetta kanavoida näihin. Se tuo työtä tuonne maaseudulle. Itse olen ollut puukerrostaloyhtiön toimitusjohtajana, ja kyllä voin taata, että ristiinlaminoidusta puusta saadaan hyviä rakennuksia. Itse asiassa Kajaanissa tällä hetkellä XTX:llä on rakennuksia tulossa tästä ristiinlaminoidusta puusta, joten kyllä tämä puurakentamisen tuominen tähän elementiksi, kun tässä ympäristöasioistakin puhutaan, on hyvin luontainen osa tätä kokonaisuutta.

Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän energian hintaan. Suomihan kuuluu tähän Nord Poolin alueeseen elikkä pohjoismaiseen sähkömarkkinapaikkaan, ja ajattelen niin, että jos nämä datakeskukset eivät tulisi Suomeen vaan ne tulisivat tälle samalle Nord Poolin alueelle vaikka Ruotsiin tai Norjaan, niin sehän nostaisi siellä Nord Poolissa sitten sitä energian hintaa. Siinä mielessä on tärkeätä käydä keskenään tätä pohjoismaistakin keskustelua, Nord Poolin alueen maitten keskustelua, että minkälaisilla strategioilla ja minkälaisilla ratkaisuilla he ovat ottamassa haltuun tätä datatalouden ja datakeskusbuumin ilmiötä, koska voi olla niin, että jos Suomi näistä kovasti kieltäytyisi — mitä nyt ei tietenkään olla tekemässä järkevien toimijoitten osalta, vaikuttaa siltä — niin mitä sitten nämä meidän kumppanimaamme ovat tekemässä tällä alueella? Näin se vain on, että jos esimerkiksi Ruotsiin tulee vahvasti näitä investointeja, niin kyllä me täällä Suomessa huomataan, että kuluttajan sähkö nousee, joten tämä on enemmän kuin Suomen kokoinen kysymys, vaikka Suomi tämän asian hyvin hoitaisikin. Eihän tämä energiapolitiikka nyt kovin kummoista matematiikkaa kuitenkaan ole, kun sähköstä on kysymys: kyllähän se on kulutus versus tuotanto, ja kysyntä lisää tuotantoa, mutta se pitäisi ottaa haltuun. Olen hämmästynyt siitä, että suomalaisessa keskustelussa ei näitä gigawattiasioita ole tuotu esille niin reippaasti ja piirretty graafeja meille tänne eduskuntaan, jotta olisimme täysin siitä perillä, minkälaisia ennusteita on energiankulutuksesta ja myöskin siitä, minkälaisella vasteella tähän energiantuotantoon vastataan. Jos ajatellaan, että pienydinvoimaloitten mahdollisuus olisi tuossa 8—10 vuoden päästä, että ne olisivat sarjatuotannossa, niin totta on se, minkä edustaja Lyly aiemmin kertoi, että tuotanto ei pysy välttämättä perässä siinä, mitä kulutus olisi, elikkä hinnat tulisivat sitä myöten nousemaan. Mutta kyllä me tänne eduskuntaan enemmän tietoa tästä tarvitaan, ja hyvä, että tämä lakialoite on käynnissä täällä ja tästä keskustellaan. Sitten tuosta kylmästä ilmastosta ja yleensä Suomen houkuttelevuudesta: Suomeenhan datakeskuksia houkuttelee ensinnäkin tämä meidän vakaa sähköverkko. Suomessa on maailman paras sähköverkko, ja kyllä datakeskustoimijat sen tietävät ja pystyvät luottamaan siihen, että suomalainen yhteiskunta on rakentanut vakaan verkon, jota hallitaan Suomessa osaamisella. Lisäksi täällä on osaamista, siis datatalouteen liittyen. Meillä on todellakin vakaa yhteiskunta, ja myöskin tämä energian hinta on Suomessa ollut kohdallaan. Datakeskustoimijoitten kanssa keskustellessa he ovat tuoneet vahvaa viestiä siitä, että eivät he halua hinnan nousevan, He tarvitsevat edullista sähköä. Sen takia järkevät toimijat ovat itse valmiita tuomaan pääomia myöskin energiantuotannon puolelle tai pitkiä sopimuksia energiantuottajien kanssa, jotta Suomessa tätä energiaa on saatavilla jatkossakin edullisesti. Eli se on yhteinen intressi näitten toimijoitten kanssa pitää energian hinta alhaalla niin kuluttajille kuin teollisuuteenkin.

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää aloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia ja tämän asian puolesta ahkeroineita, jotka ovat tehneet töitä, että tämä asia tulee tänne eduskuntaan. He ovat myös käyneet täällä eduskunnassa vierailemassa ja tuomassa tietoa tänne paikan päälle meille kansanedustajille. Se on erittäin tärkeää. Turpeen alasajo on osa sitä ideologiapolitiikkaa, mikä vallitsi Euroopassa ja ehkä maailmassakin laajemmin vielä ennen kuin Venäjä teki laajemman hyökkäyssodan Ukrainaan. Uskottiin, että tämä globaali yhteisö on turvallinen ja voimme tehdä maiden välille riippuvuussuhteita, joiden on nyt havaittu olevan venäläisillekin mahdollisuus. Nyt, niin kuin ollaan havaittu, niin Suomi kuin Eurooppakin ovat irtautuneet niistä velvoitteista ja myöskin niistä riippuvuussuhteista, mitä silloin rakennettiin. Olemme tällaisten perusasioitten ääressä, että onko meillä itsellä energiaa tarpeeksi ja mitä energiaa täällä käytetään. Luulisin, että jos olisi tämä tilanne ymmärretty silloin aikanaan, niin koskaan tähän turpeen alasajoon ei oltaisi menty vaan oltaisiin pysytty enemmän omavaraisuudessa. Mutta ajattelin sanoa muutaman sanasen siitä, miten se on vaikuttanut maaseudun elämään, miltä se näyttää väljään asutulla seudulla, kun turvetta on ajettu alas. Maaseutuelinkeinojen alasajo pitkässä jaksossa on ajanut tietenkin meidän maaseudun kunnat ja kylät kovin hiljaisiksi. Hämmästelen sitä, että tämän päätöksenteon aikana näitä sosiaalisia ja alueellisia epätasa-arvoeroja, mitä on syntynyt sen vuoksi, ei ole punnittu silloin tarkkaan. On nähty tämä asia kuten tämä menisi yksin ympäristö edellä, ja niinhän siinä kävikin. Tämän vuoksi esimerkiksi näitten turvetuottajien lapset ja tutut ja kyläläiset ja nuoret eivät ole päässeet näihin perustöihin turvesoilla. Ja niin kuin näemme, nyt ennätyksellisen työttömyyden aikana juuri tällaiset perustyöt, matalan kynnyksenkin työpaikat, olisivat olleet tärkeitä noilla alueilla. Näin nämä meidän väljään asutut seudut näivettyvät. Samaan aikaan, niin kuin tässä aikaisemmin mainittiin, Italian roskaa ajetaan Suomeen — hyvin kyseenalainen harjoitus. Tänä päivänäkin olisi syytä käydä tarkastelemassa tosissaan, mitä siellä tulee mukana. Ainakin mitä Ylen dokumentteihin on uskominen, Italiasta ajetaan pähkinänkuoria Suomeen polttoon, eli poltetaan sellaista materiaalia, jota ei nyt välttämättä Suomeen tarvitsisi tuoda ihan vaihtotasettakin ajatellen ja myöskin omavaraisuutta ajatellen. Joten pitkäksi meni, sanotaanko näin. Turpeella olisi nyt ollut tässäkin asiassa paikkansa. Huoltovarmuuskysymyksenä turve on erittäin tärkeä. Tämä asia tietenkin menettää merkitystään koko ajan, kun ajamme alas näitä voimalaitoksia, joissa turvetta poltetaan. Sekin on valinta. Hämmästyttävää toki on, että tämä sama meininki jatkuu. Nimittäin elokuussa edustaja Viljanen toi esiin, että osa Suomen huoltovarmuusvarastossa olevasta viljastakin on tuotu ulkomailta. Eli emme ole vielä välttämättä oppineet tarpeeksi tästä turpeen alasajostakaan, sen omavaraisuuden merkityksestä, kun tämä hallitus jatkaa samanlaisia harjoituksia myös huoltovarmuusviljan kanssa. Turve on kuitenkin pala suomalaista energiapolitiikkaa, ja turve olisi ollut tärkeä tässä paletissa, myöskin lämmityskäytössä, tulevaisuudessa tämän kaiken energianvajauksen osalta, mikä meillä tulee eteen näitten datakeskusten ja muiden energiaintensiivisten investointien kautta. Joten minun mielestäni tämä turpeen säilyttäminen sellaisena kuin se aikoinaan oli, olisi ollut tämän maan etu ja sille olisi ollut tarvetta tänäkin päivänä.

Arvoisa puhemies! Tämä esitetty laki antaisi kokoomuksen ja perussuomalaisten mahdollistamana avoimen vekselin ympäristöministeriölle, EU:lle, suojella suomalaiset metsät ja viedä suomalainen ruuantuotanto ja sahateollisuus. Edustaja Elolle haluaisin sanoa sinne vihreitten suuntaan, kun tämä susi tuli mainituksi, että jos tässä esityksessä jotain hyvää on, niin se on Suomen lainsäädännön päivittäminen EU-direktiivin ja sen suojeluaseman mukaiseksi, mikä sudelle on nyt siellä määritetty. Tässä ei ole minun mielestäni mitään sellaista erityistä, minkä takia Suomen olisi tässä tilanteessa pitänyt asiaa jarrutella. Suden metsästys onnistui viime talvena suunnitellusti, ja sitä täytyy myös ensi talvena jatkaa. Mutta hämmästelen sitä, että hallitus ei kuitenkaan ponnekkaasti ole ajanut karhua tänne samaan Euroopan unionin luonnonsuojeludirektiivien ja asetusten ja liitteitten mukaisiin muutoksiin, mitä sudelle on jo tehty, koska tämä karhukysymyshän täällä Suomessa alkaa olla se, mikä meitä eniten tässä huolettaa.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta on tässä muodossaan vastuun siirtämistä kabinetteihin ja julkisen vastuun pakoilemista päätöksestään. Kuulkaahan: ympäristöministeriön arvion mukaan ennallistamisasetuksen toimeenpanon kokonaiskustannukset Suomelle voivat nousta tuhansiin miljooniin euroihin tällaisena taloudellisena aikana. Laskun kirjoittamisen metsäteollisuudelle, metsänomistajille ja suomalaisille veronmaksajille tämä hallitus on viemässä päätöksenteon suljettuihin kabinetteihin julkisuuden valosta näin suuressa kysymyksessä. Tässä esityksessä ennallistamissuunnitelman laatiminen tapahtuisi ympäristöministeriön johdolla — ympäristöministeriön johdolla — yhteistyössä keskeisten ministeriöiden ja muiden toimijoiden kanssa ja päätöksen tekisi valtioneuvosto ilman eduskunnan käsittelyä. Miksi ilman eduskunnan käsittelyä? Onko tässä jotain sellaista, miksi sitä ei voisi tänne tuoda? Myös siitä olen huolissani, että tällä luonnonsuojelulailla voi olla tosiasiallisesti se vaikutus, että niin metsäteollisuus kuin maatalouskin vähenevät Suomessa. Elämän mahdollisuudet maaseudulla voivat entisestäänkin kaventua. Ja vaikka metsistä ja pelloista omistaja saisikin jotain korvausta suojellessaan, niin koko arvoketju metsästä sahoille ja maailmalle vienniksi heikentyy. Onko meillä sellaiseen varaa? Onko meillä sellaiseen varaa? Lisäksi huolenani on, että suomalaisen ruuantuotannon arvoketjut ja omavaraisuus kärsivät. Ja mistä korvaavat työpaikat? Mistä korvaavat työpaikat maaseudulle? Mistä puuttuvat miljardit Suomen valtion kassaan? Nämä ovat sen kokoisia asioita Suomelle, että mielestäni näistä tulisi keskustella ja päättää eduskunnassa myös ennallistamissuunnitelman osalta, kun sen aika on.

Arvoisa puhemies! Kun tähän aiheeseen tutustuin ja nyt vielä kuulin edustaja Mattilan puheenvuoron ja myöskin edeltävät puheenvuorot, niin mieleeni tuli, onko tässä syytä pohtia sitä, onko hyvinvointialueille tai valtiolle liian kallista tällaisen ennaltaehkäisevän palvelun järjestäminen vaikka kokeilumallilla. Voisi kokeilla tätä asiaa vaikka yhdellä ikäluokalla ja katsoa ne tulokset, mitä sieltä saadaan ulos, ja sen mukaan sitten toimia, jos tällainen lakialoite ei välittömästi kokonaan Suomen lakiin menisi. Minusta tämä edustaja Mattilan perusteellinen puheenvuoro toi paljon sellaista kokemusta ja voimaa tähän asiaan, mitä minun mielestäni olisi hyvä hyödyntää koko valtakunnassa yhdelle ikäluokalle ja sitä kautta tosiaan saada nämä tulokset. Se olettama, että ennaltaehkäisevien palvelujen lisääminen toisi lisää kustannuksia, ei ole oikea lähtökohta, vaan se on oikea lähtökohta, että ennaltaehkäisevät palvelut, kuten on tässä esitetty, voivat vähentää yhteiskunnallista, taloudellista rasitetta, saati sitten lisätä ihmisen toimintakykyä ja onnellisuutta. Arvoisa puhemies! Suomalainen väestö ikääntyy ja elää pitempään kuin koskaan ennen. Vanhempamme ja isovanhempamme ovat tämän maan sotien jälkeen rakentaneet ja parhaaseen kukoistukseensa nostaneet. He ovat olleet sinnikkäitä yhteiskuntamme rakentajia, kasvattaneet lapset, tehneet pitkät työurat ja siirtyneet hyvin ansaitulle eläkkeelle. Suuri osa heistä on edelleen hyvin virkeää väkeä ja elää sanojensa mukaan elämänsä parasta aikaa. Näin sen soisi olevankin. Toisaalta on myös tosiasia, että ikääntymisen myötä riski sairastua esimerkiksi kansantauteihin kasvaa ja toimintakyky alkaa jossain vaiheessa parhaista päivistä heiketä. Tutkijat arvioivat, että jopa puolella yli 65-vuotiaista olisi piilevä diabetes ja kohonnut verenpaine. Tämänkin vuoksi keskustelussa oleva edustaja Mattilan tekemä lakialoite on kannatettava. Lakialoitteessa ehdotetaan terveydenhuoltolakiin uutta pykälää, joka velvoittaisi hyvinvointialueet järjestämään seniorineuvolapalveluja kaikille vanhuuseläkkeelle jääneille, viimeistään 70 vuotta täyttäneille henkilöille. Tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja lisätä palveluiden yhdenvertaisuutta ja näin edistää ikääntyneiden hyvinvointia, toimintakykyä ja turvallista kotona asumista. Ehdotettuun seniorineuvolaan sisältyisivät terveystarkastukset, palvelutarpeen arviointi, ohjaus tutkimuksiin tai hoitoon, seurantakäynnit sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut. Kuulostaa erittäin hyvältä. Arvoisa puhemies! Riittävä terveys ja arjen toimintakyky ovat osa hyvää elämänlaatua kaikenikäisille. Näihin meidän jokaisen tulisi elintavoillamme panostaa, mutta toisinaan siihen tarvitsee myös apua ja tukea. Tätä apua meidän tulee pystyä myös yhteiskuntana tarjoamaan, sillä tiedossa on, että ihmisten toimintakykyä ja kotona pärjäämistä voidaan tukea riittävän varhain kohdistetuilla palveluilla. Ehdotettu seniorineuvola vastaa iäkkäiden osalta tähän tarpeeseen. On tärkeää, että vanhempamme ja isovanhempamme saavat elää täyttä elämää mahdollisimman pitkään ja turvallisin mielin omassa mieleisessä ympäristössään. Siksi meidän on huolehdittava, että ikääntyneiden palvelujen tulee olla yhdenvertaisia koko maassa. Tällä hetkellä palvelujen saatavuus vaihtelee hyvinvointialueittain. Seniorineuvola loisi tasapuolisemmat lähtökohdat kaikille ikääntyneille ympäri Suomea. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Mattilan erinomaista lakialoitetta.