Rantanen Mari

Arvoisa puhemies! Aloitan ensin siitä, mikä tässäkin salikeskustelussa jos ei nyt suoraan niin välillisesti tuli esille: Suomalaiset rajavartijat, ja meidän Rajavartiolaitos, ovat erittäin arvostettuja tässä maassa viranomaisina, niin kuin muutkin meidän turvallisuusviranomaiset. Täytyy todeta, että suomalaista rajavartijaa ja Rajavartiolaitosta arvostetaan myös laajasti koko Euroopassa, heidän ammattitaitoaan, osaamistaan ja sitoutumistaan tähän työhön. No, kuten me tiedämme, millaiseksi tämä meidän turvallisuusympäristö on muuttunut, meillä täytyy olla myöskin toimivaltuudet, joilla me pärjätään niin tänään kuin myöskin huomenna. Selvää on se, että meillä tältä osin on ollut lainsäädäntövelkaa, ja tietenkin on niin, että tämän meidänkin hallituskauden aikana on täytynyt arvioida, onko siellä myös joitain muita puutteita kuin mitä osattiin ehkä hallitusohjelmassakaan pohtia, ja näitä nyt pyritään tietenkin paikkaamaan. Äärimmäisen tärkeitä ovat toimivaltuudet mutta samalla myöskin se, että siellä on riittävästi ihmisiä, aivan kuten täällä tuli esiin. Mutta sitten täytyy muistaa rajavalvonnassa, puhutaan nyt sitten maarajasta tai merirajasta, että yhtä tärkeätä kuin se, että meillä on siellä henkilöstöä, on se, että tänä päivänä meillä täytyy olla välineitä, joilla valvontaa tehdään, ja tältä osin Rajavartiolaitokselle ollaan uusimassa sekä lentokalustoa että meidän merikalustoa kahdella vartiolaivalla. Sen lisäksi siellä on oltava teknologiaa, se on tänä päivänä aivan keskeistä. Ja sitten jos ajatellaan merialuetta, niin aivan yhtä tärkeätä on se, että me pystytään jakamaan tilannekuvaa koko Itämerellä, niin että me kumppaneiden kanssa pystytään luomaan kokonaiskuvaa siitä, mitä on meneillänsä. Sitten ehkä nostan tähän drooniasiaan liittyen, että hallitus juurikin osoitti Rajavartiolaitokselle reilut 40 miljoonaa euroa siihen, että pystymme paremmin havaitsemaan ja myöskin kehittämään torjuntakapasiteettia nimenomaan miehittämättömien ilma-alusten osalta, jotenka kyllä tässä nyt pyritään tuottamaan tilannetta, jossa meillä samaan aikaan on niin ihmisiä, välineistöä kuin myöskin toimivaltuuksia toimia tässä varsin jännitteisessä turvallisuusympäristössä.

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä keskustelusta. Kuten tässä on tullut jo moneen otteeseen esiin, niin haluan kyllä alleviivata sitä, että tämä on yksi osa tätä meidän monikanavaista varoitusjärjestelmää, ja näin on syytä olla jatkossakin. Kaikki meillä eivät kuitenkaan edelleenkään, esimerkiksi ikääntynyt väestö, välttämättä käytä matkapuhelimia, ja tällöin on hirvittävän hyvä, että tätä tietoa tulee myöskin esimerkiksi radion ja television välityksellä. No, sitten tässä esitettiin kysymys siitä, minkä takia tämä on kestänyt niin kauan. Ensinnäkin Euroopan unioni antoi tämän EECC-direktiivin. Se annettiin vuonna 2018, ja tämän mukaisesti väestön varoittamisen järjestelmien, jotka siis tavoittavat helposti, olisi tullut olla voimassa 21.6.2022. Suomi on päättänyt tuossa vaiheessa sen, että me menemme tällä 112-sovelluksella, ja tuossa vaiheessa ei katsottu tarpeelliseksi ottaa käyttöön tätä EU-Alert-järjestelmää, jonka me nyt otamme käyttöön. Se on ollut valinta siinä vaiheessa. Tämä hallitus on valinnut toisin. Me ensinnäkin rahoitimme tätä jo 2025, kun lisätalousarviossa laitoimme rahaa tähän väestön varoittamisen järjestelmän parantamiseen. Mielestäni tässä on toimittu kyllä varsin nopeasti siihen nähden, jos me katsotaan, että direktiivi on vuodelta 2018 ja se on pitänyt vuonna 22 saada voimaan. No nyt me sitten tätä järjestelmää parannamme, ja jos ajatellaan, niin mielestäni siitä keväästä, milloin keskustelua käytiin, Suomi on toiminut tässä erinomaisen nopeasti. Valtaisa kiitos niille henkilöille, jotka tätä työtä ovat nyt tehneet niska limassa niin että me saamme aikataulussa meille tämän yhden osion vielä tähän meidän varoitusjärjestelmään. Sitten täällä esitettiin kysymys siitä, onko kansalaisille tuotettu ohjeita siitä, miten näissä vaaratilanteissa pitää toimia. Ja kyllä, näistä meidän tapahtumistamme on tietenkin otettu opiksi. Se on tietenkin selvää, että jokaiselle yksilölle me emme pysty tuottamaan ohjetta jokaiseen tilanteeseen, missä meidän kansalaiset ovat. Mutta olemme kuitenkin lisänneet tänne meidän varautumissivustoille uusia ohjeita esimerkiksi drooniasioihin. Sen lisäksi olemme tekemässä tätä varautumisopasta, joka kansalaisille sitten lähetetään kotiin, ja se on varmasti nyt sitten se seuraava vaihe. Mutta selvää on se, että tässä on tehty kyllä töitä tuon toukokuun jälkeen. Nimenomaisesti yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa on pystytty tuottamaan ohjeistusta myös kuntiin ja hyvinvointialueille. Hyvässä yhteistyössä tätä on tehty, ja toivotaan, että seuraavan kerran ollaan valmiimpia. Mutta ehkä tässä yhteydessä haluan sanoa myös sen, että on valtaisan tärkeää se, että suomalaiset, meidän koko väestö, ymmärtäisivät sen, että me elämme aika jännitteisessä maailmassa ja tämäntyyppisiä tilanteita voi tulla jatkossakin ja meidän kaikkien täytyy pystyä sietämään sitä, että me ollaan vähän tällaisessa heiluvassa tilanteessa. Näitä tilanteita voi totta tosiaan jatkossakin tulla, ja siinä mielessä kaikkien pitää myös henkisesti valmistautua siihen, että täytyy siinä kohtaa osata katsoa ohjeet, mitä annetaan, ja pystyä soveltamaan niitä omaan elämään, ja tämä on äärimmäisen tärkeätä. Tässä laissa ei muuteta vaaratiedotelain kieliä. Nämä annetaan suomeksi, ruotsiksi ja saameksi. Ja totean tässä vaiheessa, että varmasti jossain kohtaa kannattaa pohtia sitä, kannattaisiko nämä kännykkäviestit antaa englanniksi, mutta onneksi meillä on tänä päivänä varsin hyviä käännösohjelmia, joihin tämän viestin voi laittaa ja kääntää. Tällä tavoin itsekin ulkomailla toimin, kun varoitukset ovat tulleet vaikkapa kreikan kielellä. Siitähän en ymmärrä mitään, mutta sen saa käännettyä käännösohjelmassa. Sitten täällä kysyttiin tästä Peto-mediasta, pelastustoimen tiedottamisesta. Totean vain sen, että ehkä se oli syytäkin jo lakkauttaa. Ei nimittäin jokaista tehtävää ja keikkaa ole tarpeen laittaa julkisesti näkyville. Se, mikä on tärkeätä silloin, kun tapahtuu jotain onnettomuuksia, on se, että niistä tiedotetaan, kun niistä aiheutuu vaaraa ulkopuolisille ihmisille tai väestöä pitää varoittaa siitä, että on vaikkapa kemiallinen vuoto jossain. Siinä mielessä olen pitänyt vähän erikoisenakin sitä, että meillä on yksi paikka, jossa kaikki tehtävät näkyvät osoitteineen päivineen. Se ei ole mielestäni tänä päivänä kyllä asiallista.

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti vielä vastaan tähän edustaja Lylylle, kun toitte esiin tämän, että tämä siirtyy sinne kuntien työvoimapalveluihin: Kyllä, näin on. Nythän käytännössä katsoen samalla taholla on sekä vastuu että keinot että rahoitus. Me tavoittelemme siis sitä, toisin kuin aikaisemman lain aikana, kun kotoutumista katsottiin vähän eri näkökulmasta, jolloinka esimerkiksi tämä kotoutumiskoulutuksen rahoitus saattoi mennä myös sellaiseen toimintaan, jota me emme nyt halua, vaan me haluamme, että se fokusoituu tänne kielikoulutukseen ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemiseen, ja kun nyt sitten kunnan työvoimaviranomaiset näitä palveluja hankkivat, uskoisin, että heillä on myöskin kannuste hankkia sellaisia palveluita, jotka ovat tehokkaita ja jotka tuottavat sitä kielitaitoa myöskin ripeästi eli ovat hyvälaatuista palvelua. Tällöin he eivät myöskään itse joudu maksamaan sakkomaksuja ja niin edespäin näistä, jotka työttömäksi jäävät. Niin että kyllä tässä ajatus on se, että nyt jatkossa on laadukkaat palvelut, [Puhemies koputtaa] joilla nopeasti kohotetaan kielitaitoa ja sitä kautta työelämävalmiuksia.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys laeiksi poliisin hallinnosta annetun lain, Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain ja poliisilain 1 luvun 10 §:n muuttamisesta. Arvoisa puhemies, suomeksi sanottuna kysymys on poliisin reservistä. Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristössä on tapahtunut merkittävä muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022. Itämeren alueen jännitteet ovat kasvaneet, ja erilaisten hybridiuhkien myötä ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden raja on hämärtynyt. Sisäisen turvallisuuden alueella poliisia tarvitaan entistä useammin. Lakiesitys sisältää säännökset poliisin reservin perustamisesta ja käyttöönotosta poliisin voimavarojen turvaamiseksi kaikissa tilanteissa: normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa, valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa ja puolustustilalaissa tarkoitetussa puolustustilassa. Poliisin reservin käyttökynnys olisi erittäin korkea. Lakiesitys sisältää poliisin reservistä erillisenä kysymyksenä poliisin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksia koskevan muutoksen. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys koskee poliisin reservin perustamista ja käyttöönottoa. Lakiehdotuksella ei muuteta poliisin toimivaltuuksia. Kysymys poliisin reservistä on ollut pitkään vireillä, sillä toimintaympäristön jatkuvat muutokset heijastuvat suoraan sisäisen turvallisuuden alueelle. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden perinteinen jako on poistunut, ja niitä koskevat uhat limittyvät yhä laajemmin yhteen. Niin sanotut hybridiuhat realisoituvat monesti ensivaiheessa sisäisen turvallisuuden viranomaisten sektorilla. Näiden uhkien realisoituessa poliisi on monessa tapauksessa se toimivaltainen viranomainen, joka antaa operatiivisen vasteen ja hoitaa tilanteen pitkittyessä esimerkiksi kohteiden ja alueiden suojauksen ja eristämisen. Poliisin rajalliset voimavarat käyvät kuitenkin riittämättömiksi sellaisissa tilanteissa, joissa esimerkiksi poikkeavan laaja resurssitarve esiintyy samanaikaisesti eri puolilla Suomea tai on luonteeltaan pitkäkestoista. Hallituksen esityksen lähtökohta eroaa merkittävästi aikaisemmista hankkeista ja esityksistä. Lakiehdotuksen mukaan poliisin reservi muodostuisi poliisialan ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista ja poliisikoulutuksen saaneista henkilöistä, jotka eivät työskentele poliisina. Tähän jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat muualla kuin poliisihallinnossa työskentelevät henkilöt, poliisihallinnossa muussa kuin poliisin virassa työskentelevät poliisikoulutuksen saaneet henkilöt sekä eläköityneet poliisit. Poliisin reserviin ilmoittautuminen olisi vapaaehtoista. Reservin koko olisi arviolta 400—500 henkilöä. Poliisin reservin käyttöönotto on sidottu normaaliolojen vakaviin häiriötilanteisiin, poikkeusoloihin ja puolustustilaan. Käyttöönotto edellyttää, että se on välttämätöntä poliisin voimavarojen turvaamiseksi. Lähtökohtaisesti poliisi pyrkii vastaamaan omin voimavaroin vakaviinkin häiriötilanteisiin. Poliisin resurssi myös riittää normaalioloihin. Mikäli poliisin voimavarat eivät riitä ja Puolustusvoimilta tai Rajavartiolaitokselta saatava virka-apu ei riittäisi tai olisi saatavilla, poliisin reservi voidaan ottaa käyttöön. Poliisin reservin käyttöönotto on siten viimesijainen keino poliisin voimavarojen turvaamiseksi. Sisäministeri tekisi päätöksen poliisin reservin käyttöönotosta poliisiylijohtajan esityksestä. Häiriötilanteen päättyessä sisäministeri tekisi päätöksen poliisin reservin käytön päättämisestä. Poliisin reservin perustaminen ei aiheuta poliisille merkittäviä lisäkustannuksia. Kuluja liittyy muun muassa reservin perustamiseen ja hallinnointiin, koulutukseen ja varustukseen. Valtioneuvosto päättää reservin käyttökuluista normaaliin tapaan osana talousarvio- ja JTS-päätöksentekoa. Samanlainen rahoitusjärjestely on voimassa Rajavartiolaitoksen reservin osalta. Arvoisa puhemies! Lakiesityksessä määritellään normaaliolojen vakavat häiriötilanteet, kun taas poikkeusolojen ja puolustustilan määritelmät sisältyvät jo lainsäädäntöihin. Tyypillistä normaaliolojen vakaville häiriötilanteille on niiden laaja-alaisuus, vakavuus, poikkeuksellisuus ja uhkan kohdentuminen merkittäviin yhteiskunnallisiin intresseihin, kuten yhteiskunnan kriittisten toimintojen, valtioelinten tai laajojen ihmisjoukkojen turvallisuuden ylläpitoon. Reservipoliisi tulee osaksi poliisin organisaatiota. Esityksen tarkoituksena on, että reservipoliisi toimisi määräaikaisessa poliisin virkasuhteessa ja virkavastuulla. Poliisiopiskelijat nimitettäisiin aina nuoremman konstaapelin virkasuhteeseen, kun taas poliisin tutkinnon suorittaneen henkilön osalta harkinnassa otetaan huomioon nykyinen osaaminen ja koulutustaso. Tämä tarkoittaa tapauskohtaista harkintaa siitä, osoitetaanko henkilö laajasti itsenäistä harkintavaltaa sisältäviin poliisin tehtäviin ja vai vakinaista poliisia avustaviin tehtäviin. Reservipoliisin tehtävät olisivat poliisin tehtäviä, ja reservipoliisi voisi käyttää poliisin toimivaltuuksia. Poliisiopiskelijat toimisivat kuitenkin virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetyn poliisimiehen välittömässä valvonnassa ja reaaliaikaisella johdolla. Reservipoliisi olisi siten lähtökohtaisesti käytettävissä kaikkiin poliisilain 1 luvun 1 §:n mukaisiin tehtäviin osaamisensa ja koulutustasonsa mukaisesti. Reservipoliisia kuitenkin käytetään poikkeuksellisissa tilanteissa, eikä reservipoliisi välttämättä tai kaikilta osin sovellu suoraan erityistilanteen edellyttämään tehtävään. Sen vuoksi reservipoliisin nimittämisessä ja käytössä otetaan huomioon reservipoliisin käytettävyys tehtäviin, joista voidaan siirtää vakinaista henkilöstöä erityistilanteen edellyttämiin tehtäviin. Reservipoliisin koulutus ja osaaminen on erittäin keskeinen osa toimivaa reserviä. Esityksessä on kiinnitetty tähän erityistä huomiota. Poliisiopiskelijoiden vähimmäiskoulutusvaatimusten sisällöstä ja laajuudesta on otettu yksityiskohtaiset säännökset lakiehdotukseen. Ne sisältävät perus- ja ihmisoikeuksia, poliisin tehtäviä ja toimivaltuuksia sekä operatiivisen toiminnan perusteita koskevat kokonaisuudet. Koulutuksen minimitaso on yli kymmenkertainen esimerkiksi vartijoilta edellytettävään koulutukseen nähden. Vähimmäiskoulutus on 45 opintopistettä, mikä merkitsee 1 215 tunnin opintoja. Poliisiopiskelijat saavat myös reservipoliisina toimiessaan opintoihin sisältyvää harjoittelua vastaavaa työkokemusta, minkä vuoksi reservitehtävissä toimiminen luetaan täysimääräisesti hyväksi osana opintoihin kuuluvaa harjoittelua. On myös tärkeää korostaa, että poliisin reservin voimankäyttökoulutus on tarkasti säädeltyä, ja esityksessä Poliisihallitukselle onkin annettu erityinen vastuu varmistaa osaamisen ajantasaisuus vuosittain toteutettavan täydennyskoulutuksen ja esitykseen sisältyvien koulutusvaatimusten kautta. Esityksen mukainen poliisin reservi tulee kiinteäksi osaksi poliisiorganisaatiota ja sen valmiuden sääntelymekanismia. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys sisältää poliisin reservistä erillisenä kysymyksenä poliisin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksia koskevan muutoksen. Esityksen tavoitteena on antaa riittävän työkokemuksen ja opiskeluvalmiuden omaaville poliisimiehille mahdollisuus suorittaa poliisialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto edellyttämättä heiltä ensin ammattikorkeakoulututkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittamista. Tämä sääntely vastaa ammattikorkeakoululain mukaista sääntelyä. Tavoitteena on lyhentää poliisipäällystön tehtäviin valmentavien opintojen suorittamiseen kuluvaa aikaa tinkimättä kuitenkaan poliisialan ammattikorkeakoulututkinnon laajuudesta ja turvata poliisin koulutusresurssin tehokas käyttö ja päällystötehtäviin koulutettujen henkilöiden saatavuus. Hakukelpoisuuden muutos vapauttaa vuosittain noin 20 henkilötyövuotta koulutuksesta operatiiviseen poliisitoimintaan. Esityksellä on näin välitön yhteys myös poliisin tuottavuusohjelmatyöhön, ja muutoksen voidaan toteutuessaan arvioida tuottavan poliisin operatiiviselle toiminnalle noin yhden miljoonan euron kustannushyödyt. Arvoisa puhemies! Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan pääosin 1.1.2027. Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksia koskeva muutos tulisi voimaan kuitenkin mahdollisimman pian.