Savio Sami

Arvoisa puhemies! Edustaja Hännisen tavoin ja myös koko ulkoasiainvaliokunnan kannan mukaisesti pidän myös itse erittäin tärkeänä sitä, että Suomi tiukentaa pakotelinjaansa Venäjää vastaan, tällä kertaa tosiaan lääketieteellisiä ja farmaseuttisia tarkoituksia varten vietävien tuotteiden poikkeuslupien myöntämistä koskevalla keskeytyksellä. Arvoisa puhemies! Asia on tietenkin taloudellinen, mutta se on ennen kaikkea periaatteellisesti hyvin tärkeä. Suomi on tukenut Ukrainaa sen itsenäisyystaistelussa hyvin voimakkaasti jo yli neljän vuoden ajan. Meidän on jatkettava tätä linjaa niin kauan kuin Ukraina joutuu sotimaan oman suvereniteettinsa puolesta Venäjää vastaan. Hallitus on toiminut määrätietoisesti asiassa. Ukrainalle on annettu huomattava määrä apua taloudellisesti puolustustarvikkeiden osalta ja muutoinkin, ja tämä on yksi merkittävä signaali siitä, että seisomme Ukrainan takana niin kauan, että sinne saadaan oikeudenmukainen rauha. Kiitän hallitusta tästä asetuksesta ja myös ulkoasiainvaliokuntaa siitä, että se käsitteli asian nopeasti ja päätyi samalle kannalle kuin valtioneuvosto.

Arvoisa puhemies! Kiitän omasta puolestani hallitusta tästä ehdotuksesta merituulivoiman kiinteistö- ja tuloverotusta koskevaksi lainsäädännöksi. Tämä hallituksen esitys selkeyttää nykytilannetta ja edesauttaa merelle sijoittuvan tuulivoiman suunnittelua ja todennäköisesti myös nopeuttaa merituulivoimaloiden rakentamista ja toteutumista. Ja kuten edustaja Hänninen tässä edellä hyvin totesi, niin Suomen sähköomavaraisuuden kannalta nämä merituulivoimalat ovat tärkeitä, lisäävät meidän huoltovarmuuttamme ja ovat kaikilta osin tässä mielessä kannatettavia. Arvoisa puhemies! Täällä nousi esille keskustelu kuntien ja valtion osuudesta näistä tulevista tuotoista. Henkilökohtaisesti pidän perusteltuna sitä, että valiokunta päätti kasvattaa kuntien jako-osuutta 20 prosentista 30 prosenttiin. On tärkeää paikallisen hyväksyttävyyden kannalta, että kunnat saavat suuremmat verotulot kuin tässä alkuperäisessä, kaiken kaikkiaan hyvässä hallituksen esityksessä oli ehdotettu, aiheuttavathan merituulivoimalat muun muassa ympäristöhaittoja ja tässä tapauksessa haittoja myös elinkeinoille, kuten kalastukselle. Mielestäni tämä valtiovarainvaliokunnan mietintö on kaikilta osin hyvin perusteltu, ja siinä on myös tekstiosuudessa otettu hyvin kantaa näihin mahdollisiin ongelmakohtiin.

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on pidetty tänään erittäin hyviä puheenvuoroja, kuten edustaja Vähämäki totesi. Olen ylpeä siitä, että Suomi ja Suomen eduskunta ovat seisoneet niin vahvasti Ukrainan takana koko tämän käymän puolustustaistelun ajan, ja sitä on jatkettava niin kauan kuin on tarpeen. Täysin oikeudetonta ja laitonta hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvän Venäjän suhteen on sitä vastoin harjoitettava äärimmäisen tiukkaa pakotepolitiikkaa, kuten tässä aiemmissa puheenvuoroissa erittäin hyvin tuotiin ilmi. Hallituksen esitys vie tässä asiassa täysin oikeaan suuntaan. On käyty keskustelua muun muassa venäläisestä teknologiasta, sen hyödyntämisestä Suomessa. Voin kyllä itsekin todeta, että jos joudumme turvautumaan venäläiseen teknologiaan, niin se kertoo kyllä valitettavaa kieltä oman osaamisemme tasosta. Kyllä meidän on tästä noustava huomattavasti korkeammalle tasolle. Se vaatii muun muassa huomattavasti suurempaa omavaraisuutta raaka-aineiden ja kaivosteollisuuden tuotteiden suhteen, mutta siihen suuntaan on tämän hallituskauden aikana jo vahvasti menty. Nyt kun on viitteitä siitä, että Hormuzinsalmen kriisi on viimein ratkeamassa ja päättymässä, on kansainvälisen yhteisön keskitettävä voimansa rauhan saamiseksi Ukrainaan, tietenkin Ukrainan kannalta oikeudenmukaisin ehdoin. Siihen myös meidän hallituksemme tähtää. Arvoisa puhemies! Tämä esitys hallitukselta on pieni mutta kuitenkin hyvin merkittävä askel oikeaan suuntaan. Tässä asiassa meidän on varmistettava omalta osaltamme, että Venäjä joutuu taipumaan sodassa ja Ukrainaan saadaan rauha.

Arvoisa puhemies! Suomen Nato-jäsenyys astui voimaan hieman yli kolme vuotta sitten, ja sinä aikana Suomi on osoittanut olevansa osaava ja osallistuva Naton jäsenmaa. Naton osalta olennaisinta on sen tarjoama vahva ennaltaehkäisevä pelote, mutta luonnollisesti liittokunnan on varauduttava myös pahimman varalle ja varsinkin nyt, kun Venäjä käy jo viidettä vuotta hyökkäyssotaansa Euroopassa. Arvoisa puhemies! Tämän käsittelyssä olevan esityksen tavoitteena on mahdollistaa Naton esikuntien tehokas ja sujuva toiminta Suomessa. Neuvoteltu sopimus on pääosin samankaltainen kuin useiden muiden Nato-maiden tekemät vastaavat sopimukset, ja sitä on myös valmisteltu varsin huolellisesti. Onkin erittäin tärkeää, että tämä sopimus tulee voimaan lähitulevaisuudessa, jotta pystymme varautumaan entistäkin paremmin Venäjän aggressioiden varalle. Ainakaan toistaiseksi ei ole nähtävissä mitään merkkejä siitä, että Venäjä olisi luopumassa valloituspolitiikastaan. Hallituksemme on onneksi tämän asian suhteen erittäin valppaana. Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta ja erityisesti puolustusministeri Häkkästä tämän esityksen tuomisesta eduskuntaan, ja toivon esityksen saavan laajan kannatuksen yli puoluerajojen. Totean tähän loppuun, että Suomi on huolehtinut hyvin järkevästi maanpuolustuskyvystään sekä Nato-jäsenyyden kautta että yleisen asevelvollisuuden osalta jo vuosikymmenien ajan. Jatkossakin on tietenkin hyvin tärkeää se, että sekä Suomen että koko liittokunnan yhteinen puolustus vahvistuu ja nostaa samalla itänaapurimme hyökkäyskynnystä entisestään. Siltäkin osin tämä sopimus on askel kohti entistä yhtenäisempää Natoa. — Kiitos.