Sillanpää Pia

Arvoisa puhemies! Rakentamislain uudistuksen toinen osa liittyy asuntojen lyhytvuokraukseen. Lyhytvuokraustoiminta on kasvanut vuosien kuluessa hyvin nopealla tahdilla, mutta suomalainen lainsäädäntö ei ole pysynyt tämän toiminnan kehityksen mukana. Se on aiheuttanut epäselviä tilanteita heille, jotka harjoittavat asuntojen lyhytvuokrausta, mutta samalla myös taloyhtiöille ja kunnille. Toimintaa olisikin lainsäädännöllä tarkoitus säännellä, jotta toimintaan saataisiin kaikille selvät pelisäännöt. Esityksen mukaan asemakaava-alueella sijaitsevaa ei-vakituisessa käytössä olevaa asuntoa voisi vuokrata lyhytaikaisesti ilman lupaa enintään 90 päivää vuodessa. Kunnille annettaisiin mahdollisuus nostaa tätä rajaa tarvittaessa 180 päivään, jolloin paikallinen tilanne voidaan ottaa vuokraustoiminnassa huomioon. Silloin asukkaita tulee kuulla siitä, mitä he ajattelevat vuokrauksen vuorokausirajasta, ja ottaa heidän näkemyksensä huomioon päätöstä tehdessä. Arvoisa puhemies! On kuntia, joissa lyhytvuokraustoiminta paikkaa puuttuvaa hotellikapasiteettia ja on vain hyväksi paikallisille yrityksille. Jos majoitustilaa ei ole tarpeeksi, se tarkoittaa vähemmän matkailijoita ja vähemmän tuloja yrittäjille, mikä osaltaan vaikuttaa negatiivisesti myös työntekijöiden palkkaamiseen. Lyhytvuokrauksella on siis mahdollista saavuttaa paljon hyviä elementtejä paikallisesti. Se tuo myös mahdollisuuden yksityisihmisille tienata ylimääräistä tuloa. Toisaalta lyhytvuokrauksessa on ollut omat haasteensa. Joissakin kunnissa asuntoja ei riitä opiskelijoille ja tavallisille vuokraajille pitkäaikaisiksi kodeiksi, kun suurin osa kunnan asunnoista on vain ja ainoastaan lyhytvuokraustoimintaan. Lisäksi taloyhtiöillä on ollut haasteita puuttua ongelmiin, kun vaihtuvat asukkaat ovat aiheuttaneet häiriöitä, rikkoneet paikkoja tai muuten häirinneet talon muiden asukkaiden elämää. Siksi moni on kaivannut tätä lakia, ettei lyhytvuokraustoiminta olisi kuin villi länsi. Meidän täytyy huomioida toiminnan hyödyt ja haitat ja sen pohjalta rakentaa pelisääntöjä, jotta jokainen osapuoli tietää rajat toiminnalle. Arvoisa puhemies! Uuden lain myötä meidän täytyy seurata hyvin tarkasti, miten pelisäännöt toimivat käytännössä: onko niillä ollut minkälaisia vaikutuksia asumiseen, taloyhtiöihin, vuokraustoimintaan ja toisaalta myös paikalliseen elinkeinoelämään, ja ovatko vaikutukset olleet hyviä vai huonoja. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on hyvä asia silloin kun emme lähde viemään sitä ääripäähän. Suomessa on osattu rakentaa hengittävästi ja ennen kaikkea terveitä taloja jo hyvin kauan. Moni rakennus onkin valitettavasti pilattu sillä, että niitä on energiatehokkuuden nimissä tiivistetty tiivistämisen perään ja lopputuloksena on pussitettu homeinen ja sisäongelmainen talo, jossa ilma ei kierrä. Tämän kanssa saamme olla hyvin tarkkana, ettemme ehdoin tahdoin pilaa rakennuksia lain tai EU-direktiivien vuoksi. Tässä käsittelyssä olevassa esityksessä päivitetään rakentamislakia vastaamaan uudistettua rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä. Näiden muutosten myötä täytyy samalla pitää huoli siitä, että kaikenlainen sääntely säilyy kohtuullisena. Kun meille tulee EU-direktiivejä, joita joudumme jäsenmaana toimeenpanemaan, ne eivät saa aiheuttaa suomalaisille kotitalouksille tai kiinteistöjen omistajille ylimääräisiä tai kohtuuttomia velvoitteita. Jos ja kun meillä on kansallisessa lainsäädännössä liikkumavaraa, se täytyy hyödyntää suomalaisten etujen mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Suomalainen yhteiskunta on rakennettu ja pidetty toiminnassa työnteolla. Olemme aina olleet kovia tekemään töitä, mutta työnteko perustuu hyviin työoloihin, reiluuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Ne ovat sellaisia periaatteita, joita täytyy noudattaa, oli kyse sitten suomalaisesta tai ulkomailta Suomeen tulevasta työntekijästä. Arvoisa puhemies! On surullinen tosiasia, että Suomessakin esiintyy työperäistä hyväksikäyttöä. Viranomaiset ovat tuoneet ilmi tapauksia, joissa Suomeen tulleet työntekijät ovat alipalkattuja, heiltä on peritty perusteettomia etukäteismaksuja työpaikoista, työntekijöiden työaikakirjanpidossa on ollut merkittäviä puutteita, jopa sellaisia tilanteita, joissa työntekijä on esitetty näennäisesti yrittäjänä, vaikka todellisuudessa työntekijä on ollut täysin työnantajan vallan alla. Me olemme saaneet lukea tapauksista, joissa ihmisiltä on peritty tuhansia euroja pelkästä työpaikan saamisesta tai ihmiset on pakotettu tekemään 12—14 tunnin työpäiviä ilman kunnollisia taukoja tai korvauksia tehdystä työstä, palkkoja on jätetty tahalteen maksamatta tai niitä on peritty työntekijöiltä takaisin. Nämä eivät ole mitään yksittäistapauksia vaan ilmiö, joka on tuntunut pahentuvan maahanmuuton lisääntyessä Suomeen. Tämä ilmiö vääristää työmarkkinoita ja samalla polkee sekä suomalaisten että ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa, ja siksi meidän täytyy puuttua tähän ilmiöön lainsäädännöllä. Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä säädetään kaksi uutta rikosnimikettä: kiskonta työelämässä ja törkeä kiskonta työelämässä. Jatkossa olennaista on se, että työn ja siitä maksettavan palkan välillä on selkeä epäsuhta tai että työntekijää hyväksikäytetään muilla tavoilla. Törkeissä hyväksikäyttötapauksissa rangaistuksia tullaan myös kiristämään. Vankeusrangaistus ei olisi jatkossa enää mikään poikkeus, vaan ainoa oikea seuraamus niissä tilanteissa, joissa tavoitellaan suurta taloudellista hyötyä tai aiheutetaan työntekijälle vakavaa vahinkoa. Yritykset voidaan jatkossa asettaa vastuuseen, niille voidaan määrätä yhteisösakkoja ja vakavissa tapauksissa jopa liiketoimintakielto. Myös viranomaisten keinot puuttua tähän ilmiöön paranevat tämän esityksen myötä. Törkeissä tapauksissa viranomaiset voivat käyttää telekuuntelua, eli tätä ilmiötä yritetään kitkeä pois kaikin mahdollisin keinoin. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille on ollut aina hyvin selvää, että työperäinen maahanmuutto ei saa tarkoittaa halpatyömarkkinoiden rakentamista, saati ihmisten hyväksikäyttöä. Se ei ole oikein suomalaisen eikä ulkomaalaisen työntekijän näkökulmasta. Työperäinen hyväksikäyttö koskettaa koko työmarkkinaa. Kun Suomeen tulee ulkomaalainen työntekijä, jolle maksetaan työstä liian vähän tai hänet pakotetaan jopa maksamaan siitä, että hän saa työskennellä täällä, se luo epäreilun tilanteen työmarkkinoille, puhumattakaan siitä, kuinka väärin ja epäinhimillinen tilanne on ihmiselle. Silloin luodaan myös paine laskea suomalaisten palkkoja ja heikentää työehtoja, jos tänne saadaan aina tuotua epärehellisin keinoin lisää ihmisiä, jotka tekevät työn puoli-ilmaiseksi, vaikkakin pakotettuna tai painostettuna. Siksi on niin valtavan tärkeää, että saisimme kitkettyä tämän ilmiön kokonaan pois. Siinä on kyse oikeudenmukaisuudesta sekä kansallisesta edusta. — Kiitos.