Valtonen Elina

Arvoisa puhemies! Kiitos laajasti tuesta tälle selonteolle ja toden totta Ukrainan tukemiselle, joka on meille erittäin tärkeätä, ei pelkästään omasta kansallisesta ja Euroopan turvallisuusintressistä käsin vaan myös kansainvälisen oikeuden puolustamisen näkökulmasta. Tuli paljon kysymyksiä myös drooneista. Nyt on muistettava se, että nämä droonit todella liittyvät Venäjän käymään hyökkäyssotaan Ukrainassa. Ukraina ei kohdista meihin iskuja, ei kohdista meihin uhkaa. On myös todettava se, että Suomen ilmatilaa eikä maaperää käytetä myöskään droonien tai minkään muunkaan uhan kohdistamiseen esimerkiksi itänaapuriin päin. [Mika Kari: Juuri näin!] Sitten, mitä tulee laajasti peräänkuulutettuun yhteistyöhön Ukrainan kanssa erityisesti liittyen drooneihin, sitä todella on nyt paljon käynnissä. Nostan tässä esimerkiksi tämän, mikä tälle vuodelle vielä on sovittu, 300 miljoonan lisärahoitus Ukrainan tukeen, joka käytännössä toteutetaan myös tilaamalla suoraan Suomeen puolustusteollisuudelta, jolloin saamme toisaalta sen Ukrainan tarpeen yhdistettyä meidän teolliseen intressiimme, mikä on hyvä asia. Meillä on laajemminkin puolustusteollisuudessa ja droonituotannossa suoraa yhteistyötä ukrainalaisten kanssa, koska heillä on erinomainen osaaminen toisaalta tämän valmistuksen osalta mutta myös käytännön osaamista torjunnan osalta koskien itse valmistamiaan drooneja ja toki myös niitä drooneja, joita Venäjä käyttää hyökkäyssodassaan Ukrainaa vastaan liittyen havainnointiin, liittyen koulutukseen. Sitten on tietysti erilaisia varoitusjärjestelmiä, ja näiden kaikkien osalta meillä on kanavat ja yhteydet auki Ukrainan kanssa. Esimerkiksi edustaja Kari kysyi tästä Yhdysvaltain Ukraina-tuesta. Nyt on niin, että yli vuoden ajan käytännössä Eurooppa on kantanut tämän asiallisen rahamääräisen vastuun Ukrainan tukemisesta. Onneksi saimme muutama viikko sitten eteenpäin tämän kahden vuoden lainan 90 miljardin osalta, joka siis hyödyntää Venäjän jäädytettyjä keskuspankkivaroja, joiden kautta Ukraina on nyt saanut hyvän rahoituksellisen näkymän toisaalta puolustautumiseen mutta myös yhteiskunnan pyörittämiseen ja laajempaan resilienssiin. Se on hyvä asia. Me toivomme, että Yhdysvallat säilyttää toisaalta sen materiaalituen, jota se kykenee toimittamaan tiettyjen asejärjestelmien osalta, joita meillä Euroopassa ei tuoteta, vaikkakin pääasiassa eurooppalaisin varoin, esimerkiksi Naton PURL-ohjelman kautta toisaalta tiedustelutukea ja laajasti muutakin poliittista tukea. Toki teemme selväksi Yhdysvalloille, ja esimerkiksi huomenna meillä alkaa Naton ulkoministerikokous Helsingborgissa, jonne kollega Rubio osallistuu, ja aion kyllä kertoa siitä, että on myös Yhdysvaltain intressissä paitsi jatkaa Ukrainan tukemista myös säilyä vahvasti Euroopan takana tässä maailmanajassa, ja en usko, että siitä isompaa horjumista on tiedossakaan. [Mika Kari: Hyvä!] Edustaja Kalmarin kysymykseen, miten Eurooppa kantaa suuremman vastuun puolustuksesta: No, tästä on tosiaan määrä puhua tuolla Nato-kokouksessa, ja Euroopan maat ovat nyt todella lisänneet merkittävästi puolustusmenojaan ja sitä kautta varautumista. Me Suomena olemme myös tähän sitoutuneet. Kiitos siitä myös koko eduskunnalle, koska tämä on pitkäaikainen hanke ja parlamentaarinen tuki tarvitaan. Nyt todella esimerkiksi tämän puolentoista prosentin laajemman turvallisuuden tavoitteen saavutamme jo, ja kun 3,5 prosenttia siinä rinnalle vaaditaan ikään kuin tähän kovaan sotilaalliseen puolustukseen, olemme hyvällä tiellä sitä kohti. Sitten viimeisenä näistä rauhanponnisteluista: No, Suomi ehdottomasti tukee rauhaa Ukrainaan, ja teemme kaikkemme sen eteen, että siihen päästään. Nyt on kuitenkin niin, että me Suomessa ehkä ymmärrämme vielä paremmin kuin monessa muussa paikassa, että myös sillä rauhan laadulla on merkitystä, onko se kestävä, noudattaako se kansainvälistä oikeutta. Annamme kaiken osaamisemme sen saavuttamiseksi, että tähän rauhaan päästään ja laajemmin Euroopan turvallisuusjärjestystä tulevaisuudessa kunnioitetaan myös Venäjän taholta, ja Venäjä on siihen saatava mukaan. Olemme avoimia käytävälle vuoropuhelulle, mutta kaikista tärkeintä on se, että me koordinoimme kantamme yhdessä meidän lähimpien kumppaneiden kanssa, toisaalta liittokunnan sisällä Euroopassa ja eritoten tässä Pohjoismaat—Baltia-akselilla.

Arvoisa puhemies! Nyt keskustelussa olevassa selonteossa käsitellään Suomen osallistumista Ukrainaa tukevaan operaatio Legioon sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain puitteissa. Suomen esitetään osallistuvan operaatio Legioon enintään 40 sotilaalla. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan rikkoo Euroopan turvallisuusjärjestyksen keskeisiä periaatteita ja on palauttanut sodan osaksi Euroopan todellisuutta. Kyse ei ole vain Ukrainan kohtalosta, vaan koko Euroopan turvallisuudesta ja sääntöperustaisen kansainvälisen järjestyksen tulevaisuudesta. Hyökkäyssodasta on jouduttava vastuuseen. Jatkamme tukea Ukrainalle ja lisäämme painetta Venäjää kohtaan. Vahvistamme omaa ja liittokuntamme puolustusta. Toimimme aktiivisesti Euroopan turvallisuuden edistämiseksi. Puolustustuki on ratkaisevaa Ukrainan puolustuskyvyn ja neuvotteluaseman kannalta. Suomen koulutustuki on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Suomi osallistuu EU:n EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon, Iso-Britannian johtamaan Interflex-operaatioon sekä Naton NSATU-toimintaan. Ukrainan muuttuneiden tarpeiden myötä Suomen on tarkoituksenmukaista lopettaa osallistumisensa Pohjoismaiden ja Baltian maiden Ukrainaa tukevan aloitteen johto-osaan ja sen puitteissa annettavaan koulutustukeen EU- ja Nato-maissa ja keskittää osallistuminen Ukrainan tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisimpaan tuki- ja koulutustoimintaan. Operaatio Legion tavoitteena on kouluttaa ja varustaa Ukrainan tarvitsemia suorituskykyjä. Operaatioon ei sisälly sotilaallisten voimakeinojen käyttöä. Johtovastuussa on Norja, ja mukana ovat Pohjoismaat, Baltian maat sekä Puola. Operaatio on käynnistänyt koulutustoiminnan Puolassa sijaitsevassa koulutuskeskuksessa. Koulutuskeskuksessa annetaan perus-, erikois- ja johtajakoulutusta. Koulutustehtäviin voidaan sijoittaa myös reserviläisiä, mikä on Suomelle tärkeää. Suomen esitetään osallistuvan operaatio Legioon enintään 40 sotilaalla. Osallistuminen toteutetaan määräaikaisena päättyen viimeistään 31. päivä maaliskuuta 2028. Mahdolliset Suomen kansallista osallistumista koskevat muutokset käsitellään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisesti. Operaatio Legion pääasiallinen toiminta-alue on Puolassa. Lisäksi tiettyjä johtoesikunnan toimintoja toteutetaan Norjassa. Operaatioon osallistuva Puolustusvoimien henkilöstö ei toimi Ukrainan alueella. Kustannusarvio 40 sotilaan 12 kuukauden kustannuksista on 9 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Suomen osallistuminen Legio-operaatioon olisi osoitus Suomen sitoutumisesta Ukrainan tukemiseen tilanteessa, jossa eurooppalaisten valtioiden odotetaan ottavan siitä enemmän vastuuta. Samalla vahvistamme Suomen asemaa johdonmukaisena ja luotettavana tukijana. Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa Ukrainan tuki- ja koulutustarpeet muuttuvat. Meidän on pystyttävä vastaamaan niihin tehokkaasti. Samalla tuki- ja koulutustoimintaan osallistuvat maat saavat tärkeää vastavuoroista kokemusta Ukrainan puolustussodankäynnin oppien pohjalta.