Vestman Heikki

Arvoisa puhemies! Ydinvoimasta ja SMR-teknologiasta: Sehän kehittyy jatkuvasti, ja kun nämä hankkeet siirtyvät sitten sarjatuotantoon sitä kautta, kun niitä saadaan ympäri maailmaa luvitettua, niin varmasti hinta laskee ja myöskin sähköä tuottavat pienemmät reaktorit tulevat kannattavammiksi. Kun 2019 tein kollega Harjanteen kanssa toimenpidealoitteen siitä, että Suomen ydinenergiasääntely pitää uudistaa, jotta se mahdollistaa SMR-hankkeet, niin kuulin semmoisia kommentteja, että tämä on nyt jotain tällaistä scifi-hommaa, että mitä ihmeen pieniä reaktoreita tässä nyt ajatellaan rakennettavan. Niin vain nyt ollaan siinä tilanteessa, että esimerkiksi Steady Energyn hankkeet etenevät. Eli tässäkin suhteessa teknologian kehitys on ollut todella huimaa, ja on todella hienoa, että Orpon hallitus sen ydinenergiasääntelyuudistuksen teki. En tunne ainuttakaan sähkömarkkinoita syvällisesti tuntevaa henkilöä, siis asiantuntijaa, joka osaisi vastata siihen kysymykseen, nouseeko sähkön hinta ja riittääkö sähkö. Edustaja Polvinen kyseli aiemmin, että kun me eduskunnassa tarvitaan tietoa siitä, niin mitkä ovat sähkön kulutusennusteet ja tuotantoennusteet. Ihan oikeasti kukaan ei tiedä, kukaan ei tiedä, esim. maan parhaat asiantuntijat. Ja minä puhun nyt sähkön riittävyydessä nimenomaan siitä, riittääkö teho — ei vain siitä, riittääkö kohtuuhintaista sähköä, vaan riittääkö Suomen sähköjärjestelmässä siis teho joka tilanteessa. Juuri näistä syistä tarvitaan mekanismeja, joilla tätä muutosta hallitaan, jotta ei päädytä siihen, että viiden vuoden päästä huomataankin, että oho, kun tulee kahden viikon sulkukorkeapaine — joka muuten kuuluu Suomen ilmasto-olosuhteisiin, se on aivan normaali suomalaisessa talvessa — että sähkö ei riitäkään, siis edes siinä mielessä, että tuo teho ei riitä järjestelmässä. No sitten loppuun sanon sen, että demokratian lakihan on se, että ihmiset saavat lopulta tahtonsa läpi. Sähkön hinta kun on tällainen arjen edellytys — se on meidän teollisuuden ja yritysten keskeinen kilpailukykytekijä, ja se on välttämättömyyshyödyke, jonka hinta lopulta valuu läpi koko yhteiskunnan — niin minä sanon, että tässä kysymys sähköstä, sähkön hinnasta, riittävyydestä, on asiaansa suurempi kysymys, yhteiskunnallinen kysymys. Tämä vaatii meiltä aivan erityistä vastuuta. Meidän pitää kuunnella ihmisten huolia, ja meidän pitää olla itse valveilla. Meidän pitää kantaa vastuuta siitä, että nyt kun näitä hankkeita tänne tulee, niin meidän pitää löytää keinot, joilla näihin ihmisten huoliin vastataan. Nimittäin muuten on riskinä, että sitten jos se sähkölasku onkin viiden vuoden päästä tuplat siitä, mitä se on nyt, tai jopa enemmän, niin sitten se demokratian kautta tuleva muutos voi olla paljon rajumpi. Nämä ovat niitä syitä, joiden takia tämän lakialoitteen tein, ja kiitän vielä jälleen kerran [Puhemies koputtaa] sen saamasta tuesta.

Kiitos, arvoisa puhemies! Jos jatkan tuosta edellisestä puheenvuorosta, että mitkä ovat niitä Suomen kilpailukykytekijöitä datakeskusinvestoinneissa: Tietenkin siis viileä ilmasto. Täällä on paljon maata. Meidän pitäisi tosiaan siinäkin kiinnittää huomiota siihen, mihin niitä saa rakentaa. Ja juuri näin, kuten edustaja Polvinen sanoi, että meillä on ylipäätään mahdollista saada verkkoon liittymä — Näinhän ei ole siis Yhdysvalloissa isossa osassa. Keski-Euroopassa ei tällä hetkellä välttämättä pääse verkkoon. — ja tosiaan verkko on laadukas, ja sähkö on myöskin laadukasta. Sitten meillä on paljon valmiita puhtaan energian hankkeita odottamassa vain sitä, että Suomeen investoidaan. Nämä ovat niitä keskeisiä kilpailutekijöitä, joihin tämä lakialoite ei vaikuta heikentävästi. Sen takia minun keskeinen väitteeni on se, että meidän pitää uskaltaa vaatia tiettyjä asioita näiltä hankkeilta. Suomen ei pidä suhtautua sillä tavalla... Kun meillä on nämä hienot asiat, joita monella muulla maalla, länsimaisella maalla, ei ole tarjota kerta kaikkiaan, niin meidän pitää vastineeksi uskaltaa vaatia jotain. Minulta on kysytty, tarkoittaako tämä sitten sitä, että jotkin datakeskusinvestoinnit eivät toteudu Suomessa. Mahdollisesti tarkoittaa. Meidän pitää uskaltaa valita. Meidän pitää valita ne investoinnit, jotka hyödyttävät Suomea. Tosiaan se kriittinen vaatimus on se, että oma sähkö pitää tuoda mukanaan, koska ilman, näin väitän, hyöty ei ole Suomen. No, pohjoismaisista markkinoista sanon sen, että ihan näin yksinkertaisesti se ei mene, että jos tällainen suurkulutusinvestointi toteutuu Ruotsin puolella, että se automaattisesti nostaa sähkön hintaa Suomessa. Me ollaan Suomena yksi hinta-alue, Ruotsissa on useita hinta-alueita, ja sitten täytyy sanoa, että harva oikeasti tietää, mihin suuntaan tämä EUPHEMIA-algoritmi, joka siis laskee sitä, miten sähkö virtaa rajajohtojen kautta tällä pohjoismaisella markkinalla, milloinkin virtaa ja mistä syystä. Eli se mekanismi on hyvin monimutkainen, joka määrää, miten viime kädessä sähkön hinta määräytyy eri hinta-alueilla. Sitten tässä Tanskan mallissa, jonka edustaja Mikkonen nosti esille, on monia hyviä puolia, ja minä toivon, että se on nyt hallituksen valmistelun pohjana, mutta siinä on yksi heikkous, ja se heikkous on se, että Tanskan mallissa rahalla ei saa eikä hevosella pääse. Eli datakeskusten kohdalla Tanskan prioriteettijärjestys ja ne vaatimukset tarkoittavat käytännössä sitä, että datakeskukset eivät tule koskaan pääsemään Tanskassa verkkoon riippumatta siitä, onko niillä sähkö mukana ja kuinka hyödyttäviä ne ovat. Eli se on tarkka paikka, kun mietitään sitä etusijaa, että kuitenkin täytyy Suomea hyödyttävien investointien verkkoon pääsy mahdollistaa. Tämän lakialoitteen kantava ajatus on ollut se, että rahalla saa ja hevosella pääsee. Kun investoit uuteen sähköntuotantoon [Puhemies koputtaa] ja hyödytät yhteiskuntaa, niin silloin pääset verkkoon.

Arvoisa puhemies! Olemme kuulleet erinomaisia analyysejä datakeskusbuumista ja datataloudesta edellä. Edustaja Mikkonen analysoi kaikkia niitä yhteiskunnallisia ympäristövaikutuksia, joita datakeskuksilla ja tällä suurella murroksella on. Tässä on kuultu edustaja Polvisen... Ja yhdyn itse asiassa siihen lähtökohtaan, että datakeskukset ovat suomalaiselle yhteiskunnalle mahdollisuus. Ne tuovat työtä, toimeentuloa ja verotuloja Suomeen. Edustaja Lyly analysoi sähköntuotannon mahdollisuuksia. Edustaja Rasinkangas kiinnitti huomiota siihen, mitä tämä datakeskusbuumi voi tarkoittaa tavalliselle suomalaiselle ja sähkölaskulle, jos tätä ei onnistuta hallitsemaan. Siis toden totta tämän lakialoitteen tarkoitus on ollut tarjota ratkaisu tähän viheliäiseen pulmaan, että Suomen historiassa ei ole koskaan aiemmin näin lyhyessä ajassa sähkönkulutuksen ennustettu kasvavan näin paljon. Siis palaan niihin Fingridin julkaisemiin tietoihin. Fingrid on tehnyt liittymissopimuksia 5 000 megawatin edestä uusille datakeskuksille. Se on kymmenenkertaisesti yhden Loviisan ydinreaktorin teho. Kun tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan uusiutuvaa sähköntuotantoa tarvitaan siis seitsenkertaisesti, jotta datakeskuksen kulutus voidaan kattaa vuoden jokaisena päivänä ja jokaisena tuntina, niin me voidaan laskea siitä, että tämä 5 000 megawattia — siinä ei ole edes mukana niitä hankkeita, jotka ovat kehityksen alla — vaatii 35 gigawattia uutta tuulivoimaa, siis aivan valtavan määrän uutta sähköntuotantoa. Minä palaan siihen Irlantiin ja Irlannin tilanteeseen. Nimittäin Irlannissa datakeskuksista johtuva sähkönkulutus ja se osuus maan kokonaissähkönkulutuksesta nousi kymmenessä vuodessa viidestä prosentista yli 20 prosenttiin, siis kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Tänä aikana sähkön kuluttajahinta, keskihinta, kaksinkertaistui. Irlannissa sähkö maksaa kuluttajalle keskimäärin 40 senttiä kilowattitunnilta. No, minulle on vastattu tähän, että Suomi ei ole Irlanti, että meillä on sähkö itse asiassa eurooppalaisittain verraten kohtuuhintaista — kyllä on. Ja me ei olla Irlanti, meidän markkinat ovat paremmin yhteyksissä naapurimaihin, ja meillä on paremmat edellytykset rakentaa lisää sähköntuotantoa — kyllä on. Tämän aloitteen tarkoitus on huolehtia, että Suomesta ei tule Irlanti, siis siinä mielessä, että meillä on sitä kohtuuhintaista sähköä ja tämä potentiaali uuteen sähköntuotantoon realisoituu samassa tahdissa kuin kulutus kasvaa. No, sitten tätä aloitetta on haastettu sillä, että eikö kokoomuslainen usko siihen, että sähkömarkkina toimii, siis että sähkönkulutuksen kasvu synnyttää joka tapauksessa uutta sähköntuotantoa. Aivan varmasti uskon, että näin tapahtuu, lopulta. Kuten edustaja Lyly kuvasi, nämä sähköntuotantoinvestoinnit ovat todella pitkiä hankkeita. Jos ajatellaan tällaista ydinvoimainvestointia, se on todennäköisesti yli kymmenen vuotta, senkin jälkeen, kun tämä hyvä hallitus on uudistanut ydinenergiasääntelyn. Sen kymmenen vuoden aikana tämä raju sähkön hinnannousu voi olla Suomen taloudelle todella kohtalokas. Eli tämä aloite huolehtii siitä, että tämä muutos tapahtuu hallitusti ja uutta kulutusta seuraa jatkuvasti uusi sähköntuotanto. Minä ajattelen, että tämä on semmoinen minimiregulaatio, joka me tarvitaan, jotta tätä muutosta pystytään hallitsemaan. No, edellisissä puheenvuoroissa on noussut esille myös tarve priorisoida hankkeita. Orpon hallitus on siis tuomassa, kuten ministeri Multala on kertonut, hallituksen priorisointiesityksen, jossa siis tullaan säätämään niistä kriteereistä, joilla eri hankkeita priorisoidaan, kun verkon kapasiteettia jaetaan. Eli tullaan antamaan etusija sellaisille hankkeille, jotka ovat sähköjärjestelmän ja verkon kannalta mahdollisimman ystävällisiä. Itse toivon, että näissä kriteereissä olisi siis sisällä niitä samoja elementtejä, joita tässä lakialoitteessa on. Eli toisin sanoen sellainen datakeskus, jolla esimerkiksi on säätövoima, saisi etusijan suhteessa sellaisiin datakeskuksiin, joilla ei ole säätövoimaa. Tietenkin sitten tavallisten suomalaisten kannalta kriittistä on se, että kuluttaja-asiakkaat pääsevät joka tapauksessa kärjessä verkkoon, kun siitä rajallisesta verkkokapasiteetista kilpaillaan. — Puhemies, mikä oli tämä aikaraja nyt? [Puhemies: Seitsemän minuuttia!] — Seitsemän minuuttia, no niin, jatkan sitten vielä hetken. Lakialoitetta on haastettu myös sellaisella väitteellä, että tämä vie Suomelta kilpailukyvyn datakeskusinvestoinneista. En pidä tätä siis lainkaan uskottavana sen takia, että Suomessa on jo syntynyt sellaisia datakeskushankkeita, joissa hankekehittäjä on todennut, että ei kannata investoida tähän lyhytaikaiseen säätötarpeeseen eli UPSeihin ja dieselmoottoreihin, vaan meidän kannattaa laittaa sama raha pitkäaikaiseen säätövoimaan ja rakentaa moottorivoimala ja tarjota sitä kapasiteettia sitten markkinoille silloin, kun sitä ei datakeskus tarvitse. Eli tällaisia hankkeita jo kehitetään Suomessa, ja toisin sanoen liiketaloudellisesti ne on käytännössä todettu kannattaviksi. Mutta sitten toinen peruste on tosiaan LUT-yliopiston tuore tutkimus, joka julkaistiin keväällä ja joka on tämän lakialoitteen yhtenä pontimena. Tässä tutkimuksessa tutkittiin sitä, onko Suomen oloissa teknis-taloudellisesti mahdollista pyörittää datakeskusta off grid eli täysin oman tuotannon varassa vuoden jokaisena tuntina. Tämän tutkimuksen keskeinen johtopäätös oli, että kyllä, se on teknisesti mahdollista ja se olisi vielä taloudellisesti kannattavaa. Eli tässä on myös tutkimustietoa taustalla. — Palaan vielä muihin pointteihin myöhemmin.

Arvoisa puhemies! Ensin kiitos, hyvät kollegat, että olette täällä keskustelemassa tästä asiasta. Kuten edustaja Mikkonen edellä totesi, tämä kysymys datakeskusbuumista ja sen hyödyistä ja toisaalta riskeistä suomalaiselle yhteiskunnalle puhututtaa kansalaisia tällä hetkellä voimakkaasti. Ajattelin, kun en esittelypuheenvuorossani viikko sitten ehtinyt käydä pykäliä läpi, ja koska tämä on lakialoite, haluan nämä pykälät tarkemmin esitellä. Tässä aloitteessahan tosiaan ehdotetaan vastaavanlaisia datakeskusten sähköverkkoon liittämistä koskevia ehtoja kuin Irlanti on omaksunut vuodenvaihteessa omassa regulaatiossaan. Nämä säännökset esitetään lisättäväksi sähkömarkkinalakiin. Tämän ehdotetun sähkömarkkinalain 20 d §:n 1 momentin mukaan kantaverkonhaltijan ja suurjännitteisen jakeluverkonhaltijan sähkönkulutuksen liittämistä koskevissa ehdoissa olisi asetettava sähköntuotantoa ja toimitusta sekä sähköjärjestelmän joustoa koskevia ehtoja datakeskuksille, joiden liittymisteho on vähintään yksi megavolttiampeeria. Näissä ehdoissa olisi varmistettava, että datakeskus kykenee kattamaan koko sähkönkulutuksensa uudella sähköntuotannolla. Tämä on siis perusehto, joka koskee sitä, millaisia liittämisen ehtoja kunkin verkonhaltijan pitää omiin liittämisehtoihinsa ottaa. No, sitten tämän ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan datakeskusta, jonka liittymisteho on vähintään yksi megavolttiampeeria, ei saisi liittää sähköverkkoon ennen kuin datakeskuksella on käytettävissä sen liittymistehoa vastaava uusi sähköjärjestelmän jousto. Momentissa tarkoitettu uusi sähköjärjestelmän jousto voisi koostua joustavasta sähkön tuotantokapasiteetista, kulutusjoustosta ja energiavarastoista, ja sen olisi kyettävä vähintään kahden viikon yhtenäiseen joustoon. Kyse ei ole siis sellaisesta lyhytaikaisesta joustosta, jota datakeskuksilla alan standardin mukaankin käsitykseni mukaan nykyisellään on, vaan todella kysymys on pidempiaikaiseen joustoon kykenevyydestä, joka Suomen sähköjärjestelmän kannalta on se kriittinen kysymys. Tällä joustavalla sähköntuotannolla tarkoitettaisiin nopeasti käynnistyvää ja sähköjärjestelmän tasapainottamiseen soveltuvaa tuotantoa, kuten moottorivoimaloita, kaasuturbiinivoimaloita tai muuta vastaavaa säätövoiman tuotantoa. Pykälän 3 momentin mukaan 2 momentissa säädetyn lisäksi datakeskusta, jonka liittymisteho on vähintään 10 megavolttiampeeria, ei saisi liittää sähköverkkoon ennen kuin datakeskuksella on sähköntoimitussopimus tai omaa sähköntuotantoa, joka lisää uutta sähköntuotantoa Suomen sähköjärjestelmään datakeskuksen vuosittaista sähkönkulutusta vastaavasti. Eli tässä ehdossa on kysymys sähköenergian määrää koskevasta ehdosta, jonka tulisi suurten datakeskusten osalta täyttyä jo verkkoon liityttäessä. Tällä uudella sähköntuotannolla tarkoitettaisiin tuotantoa, jota ei syntyisi ilman datakeskuksen kanssa tehtyä sähköntoimitussopimusta tai datakeskusyrityksen tekemää investointia omaan sähköntuotantoon. Kyse oli siis lisäisestä sähköntuotannosta. Tältä tuotannolta ei edellytettäisi tiettyä tuotantomuotoa, vaan kyse voisi olla esimerkiksi tuulivoimatuotannosta tai ydinvoimasta. Oleellista on, että sähköntuotanto olisi tosiaan nimenomaisesti lisäistä Suomeen. Pykälän 4 momentin mukaan järjestelmävastaava kantaverkonhaltija voisi kieltää datakeskuksen liittämisen sähköverkkoon tietyssä liittymispisteessä, jos tämä on tarpeen sähköjärjestelmän toimintavarmuuden ja tehokkuuden kannalta. Tässä momentissa olisi kysymys siis uudesta toimivallasta kantaverkonhaltija Fingridille, jotta Fingrid kykenee ohjaamaan datakeskusinvestointeja sinne, missä verkossa on kapasiteettia ja toisaalta missä tästä liittämisestä ei aiheudu haittaa verkon tehokkuudelle ja koko järjestelmän toimintavarmuudelle. Aloitteessa ehdotetaan lisäksi säännöstä datakeskusten velvoitteesta tarjota joustava sähköntuotanto tai muu vastaava sähköjärjestelmän jousto ja mahdollinen kulutusjousto sähkömarkkinoille. Eli ehdotetun 65 c §:n mukaan datakeskuksen, jonka liittymisteho on vähintään 1 megavolttiampeeria, olisi tarjottava edellä 20 d §:n 2 momentissa tarkoitettu joustava sähköntuotanto tai muu vastaava sähköjärjestelmän jousto sekä mahdollinen kulutusjousto järjestäytyneelle markkinapaikalle. Puhemies, datakeskukset eroavat useista muista sähkön suurkuluttajista siinä, että niiden sähkönkulutus on varsin tasaista, ympärivuorokautista ja nopeasti kasvavaa. Konesali ei jousta, mikä tarkoittaa, että jonkun muun pitää joustaa. Datakeskustoimijoilla on kuitenkin tekniset mahdollisuudet toteuttaa säätövoimaa, myös kulutusjoustoa tai muuta sähköjärjestelmän joustoa. Ne siis kykenevät hankkimaan uutta sähköntuotantoa ja myös joustoa markkinoilta tai rakentamaan sen itse. Näin ollen niiden erityiskohtelulle on sähköjärjestelmän toimintaan liittyvät objektiiviset perusteet.

Arvoisa puhemies! Haluan, että me Suomen päättäjät teemme kaikkemme, jotta sähkön hinta on suomalaisille kohtuullinen. Datakeskusbuumi ei saa realisoitua isoksi sähkölaskuksi suomalaisille kodeille, yrityksille ja koko kansantaloudelle. Datakeskukset ovat Suomelle mahdollisuus vain, jos ne tuovat mukanaan tarvitsemansa sähkön. Tätä datakeskuksilta on vaadittava. Se on tämän lakialoitteen keskeinen sisältö. Tämän lakialoitteen tavoitteena on siis turvata sähkön kohtuullinen hinta suomalaisille sekä sähköjärjestelmän toimintavarmuus tilanteessa, jossa datakeskuksista johtuva sähkönkulutus kasvaa hyvin voimakkaasti lähivuosina. Lakialoitteen on allekirjoittanut 105 edustajaa kaikista eduskuntapuolueista. Suomalaisten sähkönkäyttäjien asia on siis meille yhteinen. Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa ehdotetaan lisättäväksi sähkömarkkinalakiin säännökset datakeskusten sähköverkkoon liittämisen erityisistä ehdoista sekä datakeskusten joustavan sähköntuotannon ja kulutusjouston osallistumisesta sähkömarkkinoille. Näiden säännösten tarkoituksena on varmistaa, että sähköjärjestelmän toiminnan kannalta merkitykselliset datakeskukset kattavat sähkönkulutuksensa uudella sähköntuotannolla sekä tarjoavat joustokykyä sähköjärjestelmään. Puhemies! Kantaverkonhaltija Fingridin tuoreen arvion mukaan liittymissopimuksen omaavien datakeskusten yhteenlaskettu sähköteho on jo yli 5 000 megawattia. Se on aivan massiivinen määrä uutta, tasaista sähkönkulutusta lähivuosina. Vertailun vuoksi tuo sähköteho vastaa kymmenen Loviisan ydinreaktorin sähkötehoa. Rakenteilla ja suunnitteilla olevat datakeskukset voivat nostaa Suomen sähkönkulutusta lähivuosina jopa 30 prosenttia. Datakeskukset ovat Suomen kansantaloudelle siis mahdollisuus, kunhan säännöt ovat kunnossa. Datakeskukset tarkoittavat investointeja sekä työpaikkoja rakentamisen aikana ja sen jälkeen. Eilen julkistettiin Suomen historian suurin investointi Suomeen. Google tekee 13 000 miljoonan euron datakeskusinvestoinnin Suomeen. Tämä tuo työtä ja toimeentuloa maahamme. Talouden kasvun ja puhtaan siirtymän kannalta merkittävää on, että datakeskusten kysyntä voi lisätä uutta sähköntuotantoa. Samalla datakeskusten suuri ja joustamaton sähkönkulutus muodostaa merkittävän riskin sähkön hinnalle ja riittävyydelle. Datakeskusten sähkönkulutus on luonteeltaan tasaista. Se ei siis lähtökohtaisesti jousta sähkön hinnan tai tehotilanteen mukaan ilman erityisiä ratkaisuja. Datakeskukset toisin sanoen kuluttavat myös silloin, kun Suomen sähkönkulutus on talvipakkasilla jo valmiiksi huipussaan ja tehotilanne vaikea. Tosiasia on, että kun sähkön kulutus kasvaa, sähkön hinta nousee, ellei sähkön tuotantoa lisätä. Tämä on sähkömarkkinan laki. Arvoisa puhemies! Sähkön hinnan ja riittävyyden ratkaisee siis datakeskusbuumissa se, rakennetaanko uutta sähköntuotantoa samaan tahtiin, kun datakeskusten sähkönkulutus kasvaa. Nykyisin vain osa datakeskuksista hankkii sähkönsä uutta tuotantoa koskevilla sähköntoimitussopimuksilla eli PPA-sopimuksilla. Osa datakeskushankkeista ostaa käyttöönsä siis olemassa olevaa sähköntuotantoa Suomesta. Tämä on pois markkinoilta. Datakeskusten sähkönkulutus tulisi kattaa myös silloin, kun ei tuule. Ilman uutta säätövoimaa tai datakeskuksen muuta joustokykyä datakeskus ei kykene kattamaan omaa kulutustaan joka hetki. Tämä johtaa siihen, että koetaan sähkön hintapiikkejä. No, miksi siis uusi sähkönkulutus ei luonnostaan sähkömarkkinoilla synnytä käsi kädessä uutta sähköntuotantoa? Syynä ovat sähkömarkkinamalliin liittyvät kannustinongelmat: Ensinnäkään se ei ota riittävästi huomioon sähkön erityispiirteitä hyödykkeenä. Sähköä ei voida laajamittaisesti, pitkäaikaisesti ja kustannustehokkaasti varastoida nykyteknologialla, minkä vuoksi riittävä sähköntuotanto on turvattava lähtökohtaisesti joka hetki. Sähkömarkkinoilla ei kuitenkaan makseta kyvystä tuottaa sähköä, vaan siellä maksetaan tuotetusta sähköenergiasta. Tuotantokapasiteettia ei siis kannata rakentaa varastoon. Toiseksi, investoinnit uuteen sähköntuotantoon vievät tavanomaisesti vuosia. Jos sähkönkulutus kasvaa nopeasti — siis lyhyessä ajassa — ilman, että sääntely vaatii vastaavasti sähköntuotannon tai kulutusjouston kasvua, seurauksena voivat olla pitkäaikaisesti hyvin korkea sähkön hinta sekä vakavat tehopulatilanteet. Ellei datakeskusten sähköverkkoon pääsylle aseteta ehtoja, datakeskusten sähkön kulutuksen voimakas ja nopea kasvu voi siten nostaa sähkön hintaa huomattavasti lähivuosina. Tämä heikentäisi sähköistyvän teollisuuden kilpailukykyä sekä kasvattaisi kotitalouksien kustannuksia, jopa kohtuuttomasti. Lisäksi se voisi vakavimmillaan johtaa tehopulaan. Tuoreessa valtioneuvoston julkaisemassa selvitysmies Mattilan raportissa puhutaan jopa yli 80 sentin kilowattituntihinnoista kahden vuorokauden ajan, yli 50 sentin kilowattituntihinnasta neljän vuorokauden ajan ja yli 15 sentin hinnasta yli kahden viikon ajan tilanteessa, jossa Suomen sähköjärjestelmään lisätään datakeskusten it-tehoa yli kaksi ja puoli tuhatta megawattia. Kuten totesin, Fingrid on nyt kertonut, että liittymissopimuksia on tehty tähän nähden jo tuplamäärä, uutta datakeskustehoa Suomen sähköjärjestelmään. Jokainen voi tehdä tästä matematiikan. Kohtuuhintainen ja toimitusvarma sähkö on yksi Suomen tärkeimmistä kilpailueduista. Lisäksi se on välttämättömyyshyödykkeenä kohtuuhintaisen asumisen ja arjen keskeinen tekijä. Kohtuuhintainen sähkö on kerta kaikkiaan turvattava. Siksi tässä lakialoitteessa ehdotetaan sähkömarkkinalakiin lisättäväksi pykälät, jotka edellyttävät, että sähköverkkoon liitettävän datakeskuksen on katettava sähkönkulutuksensa uudella sähköntuotannolla tai kulutusjoustollaan. Ehdotetut pykälät vastaavat Irlannin käyttöön ottamaa sääntelyä. Esittelen ne hieman tarkemmin myöhemmin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kuten edellä kuultiin ministerin esittelypuheenvuorosta ja edustaja Lylyn puheenvuorosta, tässä käsillä on tämmöinen tekninen muutos. Asia on sinänsä hyvin tärkeä suomalaisen sähkönkäyttäjän kannalta, eli tällainen markkinaehtoinen kulutusjoustopalvelu siis antaa sähkönkäyttäjälle mahdollisuuden alentaa sähkölaskuaan — siitä käytännössä on kysymys. Tämä muutos parantaa niitä edellytyksiä myös sitä kautta, että kysynnän kasvu kulutusjoustopalveluille loisi myös uutta tarjontaa ja alentaisi näiden palvelujen hintaa. Minusta on erittäin tärkeää huolehtia siitä, että tämän kulutusjouston käyttäminen oman sähkölaskun alentamiseksi olisi suomalaiselle sähkönkäyttäjälle, omakotiasujalle, mahdollisimman helppoa, ja sen pitäisi olla tämän sääntelyn pyrkimys ja tarkoitus. Kannan huolta siis siitä, että esimerkiksi nämä automaatiolaitteet, joita ihmiset voivat koteihinsa asentaa, ovat edelleen paitsi hyvin kalliita niin myöskin monelle hankalia käyttää. Tähän meidän pitäisi pyrkiä, että markkinan kautta ja verkkoyhtiön kautta annettavat edellytykset olisivat sellaisia, että mahdollisimman moni suomalainen niihin voisi tarttua. No, tällainen kulutuksen joustamiseen perustuva markkina ei tietenkään poista tarvetta sille, että Suomessa pitää huolehtia siitä, että myös sähköntuotantoa on joka hetki. Meidän markkina ei voi rakentua sen varaan, että kyllä ne kuluttajat joustavat. Pidän hyvin tärkeänä sitä, että uusia säätövoimainvestointeja edistetään ja lisäksi hallitus vie eteenpäin sellaisia toimia, joilla sitten tätä joustavaa tuotantoa ja säätävää tuotantoa saadaan lisättyä Suomen sähköjärjestelmään. [Lauri Lyly: Juuri näin!] — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitos, ministeri Multala, tämän äärimmäisen tärkeän lakiesityksen esittelystä täällä salille. Tosiaan käsittelemme ydinenergialain kokonaisuudistusta, jota siis perustellusti voidaan pitää tämän vuosikymmenen merkittävimpänä yksittäisenä energiapoliittisena päätöksenä Suomessa. Tämä uudistus edistää varmaa ja kohtuuhintaista — painotan itse näitä kahta ensimmäistä — sekä tietysti puhdasta sähköntuotantoa Suomeen. Suomalaiset kodit ja teollisuus kiittävät tästä uudistuksesta aivan varmasti tulevaisuudessa. Nykyinen ydinenergialaki on siis yli 35 vuotta vanha. Sitä on vuosien varrella paikattu sieltä täältä, ja nyt on aika tehdä perusteellinen uudistus. Hallitus siis päivittää ydinenergialainsäädännön vastaamaan nykypäivän teknologiaa, turvallisuusvaatimuksia ja suomalaisen yhteiskunnan tarpeita. Kuten edustaja Harjanne tuossa aiemmassa puheenvuorossa toi esille, vuonna 2019 teimme ensimmäisenä valtiopäivätoimenamme toimenpidealoitteen ydinenergialain uudistamisesta ja SMR-teknologian edistämisestä. Todella, olen tyytyväinen, että tämä pitkään ajettu tavoite on nyt, kiitos Orpon hallituksen, toteutumassa. Suomihan tarvitsee lisää puhdasta, kohtuuhintaista ja ennen kaikkea säävarmaa sähköä. Tänä talvena tuli jälleen muistutus siitä, että täällä pimeässä, kylmässä Pohjolassa emme voi laskea tulevaisuuden energiajärjestelmää ainoastaan tuulen ja auringon varaan. Tuuleton pakkasjakso nosti sähkön hinnan kohtuuttoman korkeaksi joiksikin viikoiksi. Eli tämän sääriippuvaisen uusiutuvan energiantuotannon rinnalle tarvitaan aivan välttämättä lisää vakaata perusvoimaa eli ydinvoimaa, ja tämä lakiuudistus mahdollistaa tätä. No, ydinvoimallahan on Suomessa maailmanlaajuisesti vertailtuna hyvin korkea hyväksyttävyys. Energiateollisuuden tuoreimpien kyselytutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista haluaa lisätä ydinvoiman käyttöä Suomessa. Lähes 70 prosenttia suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti. Myös täällä eduskunnassa on kansainvälisesti verraten poikkeuksellisen laaja parlamentaarinen tuki ydinvoimalle. Näin ei ole aina ollut, kuten kollegat ovat edellisissä puheenvuoroissa viitanneet. Käykääpä lukemassa esimerkiksi talousvaliokunnan 2000-luvun alun ja 2010-luvun alun mietintöjen eriäviä mielipiteitä, kun periaatepäätöksiä on täällä eduskunnassa viimeksi käsitelty. Mutta järki voitti, ja on todella arvokasta, että tämä lakiuudistus näyttää nauttivan näin laajaa tukea täällä. Puhemies! Uudistuksen keskeinen tavoite on siis sujuvoittaa ydinenergiahankkeiden luvitusta samalla pitäen kiinni turvallisuudesta ja ydinjätteen vastuullisesta hoitamisesta. Suomen ydinturvallisuushan on maailman huipputasoa, eikä siitä tule tinkiä. Tämä korkea turvallisuustaso on varmasti yksi syy sille, että ydinvoima nauttii Suomessa niin korkeaa hyväksyttävyyttä. Eduskunnan sijaan valtioneuvosto tulee tämän esityksen mukaan tosiaan päättämään uusista ydinenergiahankkeista, ja pienempien laitosten osalta päätösvalta olisi työ- ja elinkeinoministeriöllä, siis periaatepäätöksen osalta, ja eduskunta saa edelleen tosiaan selonteon tehdyistä ratkaisuista. Tämä uusi luvitusmalli kaikkinensa sujuvoittaa ydinvoiman rakentamista ja mahdollistaa esimerkiksi useamman pienydinreaktorin periaatepäätöksen kerralla. Ajattelen, että kaikkein tärkein periaatepäätös tässä salissa luonnollisesti annetaan itse tällä lailla. Sillä annetaan ydinvoimalle se tarvittava yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Pitäisin myös erittäin tärkeänä sitä, että tulevatkin hallitukset tekevät vastaavanlaisen poliittisen lupauksen, jonka Orpon hallitus on tehnyt hallitusohjelmassaan eli minimoinut sitä poliittista riskiä lupaamalla, että kaikki vaatimukset täyttävät hankkeet tulevat saamaan hallitukselta myönteisen vastaanoton. Tietysti erityisen tärkeää on, kuten aiemmissa puheenvuoroissakin on tuotu esille, se, että tämä laki luo edellytykset SMR-reaktoreiden rakentamiselle Suomeen. Nämä uudet modulaariset ratkaisut voivat mullistaa energiantuotannon, niitä voidaan massatuottaa, ne ovat kustannustehokkaita, ja ne soveltuvat erinomaisesti myös lämmöntuotantoon. Puhemies! Seuraava askel on edistää ydinvoiman luvituksen standardointia Euroopan unionin tasolla. Tavoitteena tulee olla, että yhdessä jäsenmaassa hyväksytty reaktori voidaan ottaa käyttöön myös muissa jäsenmaissa ilman tarpeetonta päällekkäistä prosessia. Näin mahdollistetaan sarjatuotantoa paremmin, alennetaan entistä enemmän kustannuksia ja vahvistetaan eurooppalaista energiaturvaa. Toiseksi odotan innolla hallituksen selvitystä lisäydinvoiman taloudellisista edellytyksistä. Pidän nimenomaan suomalaisen sähkönkäyttäjän edun mukaisena sitä, että Suomessa tehdään kaikki tarvittavat päätökset sen eteen, että lisäydinvoimaa, myös suuren mittaluokan lisäydinvoimaa, syntyy Suomeen. Suomi ei voi olla Ruotsia heikompi investointiympäristö ydinvoimalle myöskään taloudellisten edellytysten osalta, ja nostan tässä esille sen, että Ruotsin hallitus on antanut ja tehnyt poliittisia päätöksiä ja lainsäädäntöäkin jo siitä, miten uuden ydinvoiman syntymistä Ruotsiin myös taloudellisesti edistetään. Puhemies! Lisäydinvoiman ja myöskin sääriippumattoman säätövoiman lisääminen ovat ratkaisevan tärkeitä tosiaan suomalaisille kodeille ja yritysten kilpailukyvylle. Sähkön pitää Suomessa riittää, ja sen pitää olla aina kohtuuhintaista, myös tuulettomilla pakkasjaksoilla. Tämä lakiuudistus edesauttaa tämän tavoitteen toteutumista. Tämän myötä jo nykyisellään vahva ydinvoimamaa Suomi on entistä vahvempi ydinvoimamaa.