Vigelius Joakim

Arvoisa puhemies! Vielä yksi puheenvuoro, ja omistan sen tälle edustaja Kaarisalon huomiolle siitä kiihkosta. Tämä eduskuntasali on yksi vähiten kiihkoisia ympäristöjä tämän ajan Suomessa. Siis missä tahansa sosiaalisen median ympäristössä käytte, huomaatte siellä aivan tavallisten ihmisten pystyvän käymään sekä kyllä rakentavaa ja kriittistä keskustelua, mutta siellä kyllä näkyy sitä kiihkoa. Miksi? Koska kansalaisten keskuudessa nähdään monia ongelmia niillä sektoreilla, mistä te puhutte paljon sosiaalidemokraateissakin. Nähdään kouluissa, nähdään terveyspalveluissa, nähdään Kelan palveluissa, liikenteessä, takseissa, kaduilla, monessa. Se herättää ihmisissä kiihkoa. Me voimme olla täällä salissa hyvinkin rauhallisia. Täällä on pääosin hyvätuloisia ihmisiä, kaikki tässä salissa ovat hyvätuloisia ihmisiä. Kaikilla tässä salissa olevilla ihmisillä on varaa valita sellainen asuinalue, jossa ongelmia ei ilmene. Jokaisella tässä salissa on varaa myös muuttaa pois Suomesta siinä kohtaa, kun täällä asiat eskaloituvat liian pahaksi. Mutta sitä samaa valintaa ei pysty tekemään jokainen suomalainen, ja se pienituloinen suomalainen on vihoviimeinen ihminen, joka siihen pystyy. Hän ei pysty valikoimaan asuinaluettaan. Hän ei pysty valikoimaan itsellensä turvallista paikkaa olla välttämättä Suomessa, etenkään tulevaisuudessa. Hän ei pysty valikoimaan välttämättä koulujaan samalla tavalla kuin hyvätuloinen ihminen. Hän ei pysty välttämättä menemään sinne yksityiselle, kun julkinen puoli on ruuhkautunut. Häneen kohdistuvat monet ne ongelmat, joista perussuomalaisetkin puhuvat, ja se herättää kiihkoa. Se herättää aivan perusteltua raivoa ihmisissä. Minä ajattelen, että yksi asia, mikä herättää ihmisissä kiihkoa ja raivoa ja josta monesti poliitikkoja paheksutaan tai josta poliitikkoja sätitään: kyllä ihmisissä herättää kiihkoa ja raivoa myös se, että monet poliitikot ajattelevat, että eihän tässä ole mitään hätää, että mitä te kiihkoilette. 30 vuotta on porskutettu suunnilleen samanlaisella maahanmuuttopolitiikalla Suomessa. Asioiden ja ongelmien on annettu vain kasaantua nimenomaisesti maahanmuuton osalta kaikkialla Euroopassa. Samaan aikaan puolueet pyörittelevät peukaloitaan ja äänestävät ”ei”, kuten sosiaalidemokraatit, joka ikiselle maahanmuuttopolitiikan tiukennukselle tälläkin hallituskaudella, myös monilla puolin Eurooppaa vasemmistopuolueet äänestävät näitä uudistuksia vastaan. Se herättää ihmisissä kiihkoa, että vaikka ollaan sammakkona siellä kiehuvassa kattilassa, niin sanotaan kansalaisille vain, että ei tässä mitään, ollaan rauhallisesti ja katsotaan eteenpäin. Mutta mitään ei olla valmiita tekemään. Se herättää ihmisissä kiihkoa, ja siihen pitää vastata sillä, [Puhemies koputtaa] että tämä sali pystyy rauhallisesti ja asiallisesti viemään läpi tärkeitä lakimuutoksia myös maahanmuuttopolitiikan saralla.

Arvoisa puhemies! En voi olla puuttumatta myös tähän keskusteluun näistä julkisista palveluista, eri sektoreista, on se sitten koulutus, terveydenhoito, sosiaalihuolto tai mikä tahansa hyvinvointivaltion osanen, että hallitus ikään kuin etsisi ratkaisuja vain näihin ja maahanmuutto olisi vähempiarvoinen asia esimerkiksi näiden rinnalla. En tiedä, oliko tämä, mitä edustaja Kaarisalo oikein mahtoi tarkoittaa. Mutta aivan kuten edustaja Bergbom toi ilmi, tämä hallitus tekee tietysti, kuten kaikki muutkin edeltävät hallitukset, toimia kaikilla sektoreilla: koulutussaralla, soten saralla, liikenteen saralla, ihmisten arkisten palveluiden, etuuksien ja tukien saralla. Yhtenä isona painopisteenä on myös maahanmuuttopolitiikka, koska se on jätetty retuperälle Suomessa vuosikymmenten ajan. Siitä meillä on lukuja. Valitettavasti on niin, että maahanmuutto ei ole oma sektorinsa. Se ei ole oma sektorinsa oikein siellä valtion budjetissakaan. Siellä on pari momenttia, jotka me voidaan johdatella sinne maahanmuuttoon kytkeytyen, mutta monet niistä jakautuvat juuri sinne terveydenhoitoon, koulutukseen, sosiaaliturvan ympärille, kuntasektorille, lukuisille eri sektoreille, ja ne piiloutuvat sinne budjettikirjan sisään, ne luvut, eurot, puhumattakaan niistä ihan arkisella tasolla ihmisten välisissä kohtaamisissa, palveluiden piirissä, kouluissa, terveyskeskuksissa ja Kelan luukulla. Siellä nähdään niitä maahanmuuton lieveilmiöitä, valitettavasti. Kun te olette puhuneet esimerkiksi tällä kaudella paljon pienituloisuuden kasvusta, se on valitettava ilmiö, mutta tiedättekö te, missä ryhmässä pienituloisuus on erityisesti kasvanut Suomessa ja mikä on kokonaisuudessaan pienituloisuutta kasvattanut Suomessa kaikista eniten tässä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ja erityisesti tässä viimeisen muutaman vuoden aikana? Se ei ole tämän hallituksen politiikka, vaan se on se maahanmuuttopolitiikka, mitä täällä on pitkällisesti harjoitettu, ja erityisen suurena vaikuttimena siinä on se politiikka, jota Marinin hallitus hyväksyi täällä vuonna 2022, kun lisättiin perheenyhdistämisiä ja lisättiin opiskelumaahanmuuttoa. Suurin osa näistä ihmisistä, jotka ovat saapuneet, siis kymmeniätuhansia ihmisiä sen jälkeen, aletaan laskemaan heitä jo sadoissatuhansissa tämän teidän uudistuksenne jälkeen — Suomeen on saapunut satojatuhansia ihmisiä suoraan pienituloisiksi ja suoraan suomalaisten etuisuuksien varaan ulkomailta. Nämä ovat niitä asioita, mitä täällä perussuomalaiset koettavat nyt pistää kuntoon, tukkia näitä porsaanreikiä, on se sitten koulutuksen, terveydenhuollon tai minkä tahansa muun sektorin saralla. Maahanmuutto ei ole oma sektorinsa. Se koskee kaikkea, mitä valtio tekee.

Arvoisa puhemies! En pyri pitkittämään istuntoa, jatkan vielä lyhyesti listauksen loppuun. Tein nopeita poimintoja tästä pitkästä Excelistä, jonka olen kasannut näistä STEA-avustuksista, ja haluan vain esimerkillistää sen, että kaikki järjestötyö ei ole sitä, että autetaan ihmistä kaikista pahimmassa mahdollisessa tilanteessa. Kaikki järjestötyö ei ole sitä, että autetaan sitä suomalaista, joka on pahassa tilanteessa ja tarvitsee lyhytjänteisesti tukea vaikka sitten järjestökentältä noustakseen ylös. Tosiasia on se, että jokaisessa järjestössä varoja kuluu kaikkeen siihen toiminnan järjestämiseen, koordinoimiseen, kokoustamiseen ja kaikkeen muuhun. Meillä on valtavasti päällekkäisyyttä järjestökentällä, ja on täysin perusteltua tässä ajassa perata läpi, olisiko siellä löysää, mistä ottaa, ja kohdentaa rahat siten järkevämmin sinne, mihin niitä tarvitaan. Hallitushan päätti nimenomaan, että STEA-avustuksia vähennetään ja siitä noin puolet — tästä vähennetystä määrästä — ohjataan nyt uusimmassa erässä hyvinvointialueille, jotka voivat ohjata sitä sitten katsomiinsa kohteisiin. Mutta jatkan listausta. Joensuun seudun monikulttuuriyhdistys: 126 000 euroa maahanmuuttajataustaisten nuorten ja nuorten aikuisten osallisuuden ja kahdensuuntaisen kotoutumisen edistämiseen. Samoin 126 000 euroa Lieksan Somaliperheyhdistys ry:lle maahanmuuttajataustaisten ja alueen muiden asukkaiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja arjen hallinnan edistämiseen. Rovalan Setlementti ry: matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa maahanmuuttajille kotoutumisen edistämiseksi, 125 000 euroa. Vuolle Setlementti ry: maahanmuuttajien ja valtaväestön kaksisuuntaista kotoutumista, kyllä. Länsi-Suomen Romanit ry: työttömien nuorten ja osatyökykyisten palkkaamiseen järjestön yleishyödyllisiin tehtäviin. — Tätä oli muuten todella paljon näissä STEA-avustuksissa. Siis sinällään on hyvänkuuloinen ajatus, että palkataan työttömiä nuoria, mutta kysymys kuuluu, onko kestävää se, että vuodesta toiseen me avustamme kolmatta sektoria palkkaamaan käytännössä nuoria työttömiä järjestötoiminnan riveihin sen sijaan, että pyrittäisiin ohjaamaan nuoria esimerkiksi heidän koulutustaan vastaaviin tehtäviin tai vaikkapa sinne koulunpenkille, jotta he työllistyisivät joihinkin sellaisiin ehkä kansantaloudellisesti kannattavampiin tehtäviin. [Minna Reijonen: Oikein!] Meillä valitettavasti on yhteiskunnassa se tilanne, että järjestöjä ei ole varaa avustaa tässä mittakaavassa ja että ylipäätään kolmannen sektorin tulisi pystyä tekemään omaa varainhankintaa ja käyttämään omia resurssejaan muutenkin kuin valtiosta riippuvaisena. 109 000 euroa Kajaanin Työvoimayhdistykselle turvapaikanhakijataustaisten maahanmuuttajien elämänhallinnan ja toimintakyvyn vahvistamiseen. Elämä ja Valo ry: romaniväestön osallisuuden vahvistamiseen aluetapahtumien, koulutuksen ja yksilöllisen tuen sekä neuvonnan avulla, 108 000 euroa. Elämä ja Valo ry: työttömien nuorten ja osatyökykyisten palkkaamiseen järjestön yleishyödyllisiin tehtäviin — jälleen kyseessä romanijärjestö, joka saa merkittävää tukea. Suomen Somalia-verkosto: maahanmuuttajataustaisten nuorten työelämä- ja opintopolkujen tukemiseen, 88 000 euroa. Suomen Pakolaisapu ry: Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston hankkeen ”Rinnakkain — Antirasismia arkeen” osarahoitukseen järjestölle 81 000 euroa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden yhdistys on jälleen järjestö, joka tekee paljon hyvää mutta saa erillistä hankerahoitusta maahanmuuttajaäitien osallisuuden ja kotoutumisen edistämiseen vapaaehtoisen matalan kynnyksen ystävätoiminnan keinoin sekä yhdistyksen monikulttuurisen toiminnan kehittämiseen, 67 000 euroa. Seta ry: jäsenjärjestöille kohdistettaviin avustuksiin, siis siihen, että Seta ohjaa saamaansa rahaa valtiolta omille järjestöilleen, 52 000 euroa. Moniheli, Paremmin Yhdessä ry, Familia ry, Espoon Monikulttuuriset lapset ja nuoret ry, IFTIN-SEURA ry, Monikulttuurinen varhaiskasvatus, koulu ja koti ry, Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry, Afrikan Care ry ovat kaikki saaneet noin 50 000 euroa avustuksia työttömien nuorten ja osatyökykyisten palkkaamiseen järjestön yleishyödyllisiin työtehtäviin. [Minna Reijonen: No huh huh!] — Ai, täällä oli näitä vielä lisääkin. Sen lisäksi tismalleen samaan tarkoitukseen rahaa ovat saaneet Irakin Naisten Yhdistys ry, DaisyLadies ry, siis monikulttuuriyhdistys, Substance Abuse and Mental Health Association, SAMHA ry, Sahan-Seura ry, Seta ry, Tieto on valtaa ry, Pakolaisneuvonta ry, Lieksan somaliperheyhdistys ry, Suomen Somalia-verkosto ry, Suomen Syyria-ystävyysseura ry, Joensuun seudun monikulttuuriyhdistys ry, Pakolaisnuorten tuki ry, Pohjois-Karjalan Seta Hobiles ry, Lohjan Monitoimikeskus ry, Suomi—Syyria Ystävyysseura ry, Turvapaikanhakijoiden tuki ry, Monaliiku ry, Jade-yhteisö ry, Monikulttuurityö Mimosa ry, Suomen Romaniyhdistys ry, Kaakonkulman Kulttuurimylly ry, Monikulttuurikeskus Saaga ry, Imatran Monikulttuurisuusyhdistys Kipinä ry, Jyväskylän Romaninuoret ry, Suomen Romanifoorumi ry. [Minna Reijonen: Järkyttävää!] Kaikki saavat noin viitisenkymmentätuhatta, siis useita kymmeniätuhansia euroja, tähän tismalleen samaan kohteeseen: työllistääkseen nuoria erilaisiin monikulttuuriyhdistyksiin. Sen jälkeen voidaan kysyä, kuinka mielekästä on, että hyvinvointivaltio, joka vakavasti velkaantuu, käyttää rahojaan tällä tavalla. Ja onko se niin käsittämätön ajatus, että hallitus, jonka tehtävänä on pitää maan taloutta kunnossa ja luoda rakenteellisia uudistuksia, katsoo pikkasen myös sitä, mihin niitä euroja käytetään, vaikkei pelkästään leikkaamalla maata saadakaan kasvuun? Mutta se on varma, että ainakaan tuhlailulla maa ei nouse kasvuun. Valitettavasti tätä listaa läpikäydessäni paljon jäi vielä lukematta. Minä näen täällä paljon sellaista, mistä voidaan vähentää, mistä voidaan leikata, mistä voidaan säästää, ilman että hyvinvointivaltion aivan ydintoiminnot siitä romahtavat. Tämä on minun viestini myös Sofia Virralle — jos satut kuulemaan. [Minna Reijonen: Ei ole paikalla!] Kyllä järjestökentälläkin riittää töitä tehtävänä.

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu sotejärjestöjen avustuksista osana tätä lainsäädäntökehikkoa ja lainmuutoksia, joita ollaan tekemässä. Tästä on käyty viime päivinäkin aika paljon puhetta vihreiden Sofia Virran ja toisaalta soteministeri Rydmanin toimesta. Järjestökentällä tehdään paljon hyvää. Siellä on paljon toimintaa, jota oikeasti tarvitaan, mutta itse ajattelen, että ihan kaikkea ei tarvitsisi tukea. Ihan kaikki ei ansaitse tukea, tai ainakaan kaikki ei ansaitse niin paljon tukea kuin tällä hetkellä tukea myönnetään. No, tästä ollaan varmaan pienesti erimielisiä salin molemmin puolin, mutta minulla on täällä listaus erilaisista sotealan järjestöjen saamista tuista. Käydäänkö läpi? [Minna Reijonen: Kyllä!] — Hyvä. Otetaan täältä ensimmäisenä: STEA-avustuksia sai kaksi vuotta sitten, kun STEA-avustukset olivat korkeimmalla tasollaan, 380 miljoonassa eurossa, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö uuden, liikkuvan ja luokse tulevan palvelun kehittämiseen Euroopan liikkuvalle väestölle sekä paperittomana eläville ihmisille Uudellamaalla [Minna Reijonen: Mitä?] 543 000 euroa. Se on aika paljon rahaa. Sen lisäksi HEED Association Finland ry sai 485 000 euroa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden terveystietoisuuden lisäämiseen, omakielisen tiedonvälityksen, avoimien terveystapahtumien, ryhmätoiminnan ja niin edelleen edistämiseen. [Minna Reijonen: Mitä ihmettä?] Transfeminiinit ry sai 450 000 euroa transhenkilöiden, erityisesti transnaisten ja transfeminiineiksi itsensä mieltävien henkilöiden, mielen hyvinvoinnin ja toimijuuden vahvistamiseen sekä yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseen neuvonnan, yksilöllisen tuen ja ryhmätoiminnan, tiedon välittämisen sekä vapaaehtois- ja kokemusasiantuntijatoiminnan avulla — 450 000 euroa. [Minna Reijonen: Liian pitkä lause ymmärtää!] Huhhuh. Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto: 378 000 euroa STEA-avustuksia. [Minna Reijonen: Venäjän!] Päihde- ja peliongelmaisten venäjänkielisten läheisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen vertaisryhmätoiminnan, neuvonnan, palveluohjauksen sekä tiedon lisäämisen avulla 380 000 euroa. [Minna Reijonen: Menikö Venäjälle?] Sen lisäksi Pohjois-Karjalan Setan Hobiles ry: pohjoiskarjalaisten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien hyvinvoinnin lisäämiseen vertaisryhmätoiminnan, yksilöllisen tuen sekä kouluyhteistyön ja koulutusten avulla 375 000 euroa. Osuuskunta ura- ja ajatushautomo 3E: 320 000 euroa maahanmuuttajien osallisuuden edistämiseen lähiluontoa, ympäristökasvatuksen menetelmiä ja kiertotalousajattelua hyödyntävän ryhmämuotoisen toiminnan avulla — 320 000 euroa. Suomen Punainen Risti, kaikkien tuntema: 248 000 euroa paperittomien toimintakyvyn ja elämänhallinnan tukemiseen vapaaehtoistoiminnan, paperittomien auttamisen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön avulla — 250 000 euroa. Jatketaanko? Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö: 230 000 euroa Suomessa paperittomana oleskelevien toimintakyvyn ja elämänhallinnan tukemiseen etsivän työn, yhteisötoiminnan ja verkostoitumisen avulla — siis paperittomien, laittomasti maassa oleskelevien. [Minna Reijonen: Aivan järjetöntä!] Kotimajoituksen tuki ry: Suomesta turvaa hakevien kotimajoituksen edistämiseen kotimajoitusverkostoa koordinoimalla, vapaaehtoistoiminnalla, neuvonnalla ja yksilöohjauksella sekä järjestö- ja viranomaisyhteistyöllä 230 000 euroa. Espoon Maahanmuuttajien yhdistys ry: 170 000 euroa somalin- ja arabiankielisten maahanmuuttajanuorten oppimisedellytyksien ja työllistämisen edellytyksien vahvistamiseen ryhmätoiminnalla, työpajoilla sekä henkilökohtaisella ura- ja opintoneuvonnalla — 170 000 euroa. [Minna Reijonen: Valtavasti!] Ahjolan Setlementti ry: 150 000 erityistä sosiaalista tukea tarvitsevien tyttöjen ja poikien ja moninaisesti sukupuolensa kokevien osallisuuden vahvistamiseen ja yksilöllisen kasvun tukemiseen matalan kynnyksen toiminnalla, ryhmätoiminnalla ja isosisarustoiminnalla — 150 000 euroa. Setlementti Tampere ry: kansalaistoimintalähtöisen, etnisesti monimuotoisen miestyön toteuttamiseen ja Miesten kansalaistalo Mattilan toimintaan 150 000 euroa. Suomen Pakolaisapu ry: 150 000 euroa työttömien ja työttömyysuhan alla olevien maahan muuttaneiden ja erityisesti pakolaistaustaisten henkilöiden työelämäpolun tukemiseen valmennuksen, ohjauksen, mentoroinnin ja yhteistyökumppanuuksien avulla. Suomi—Syyria Ystävyysseura: maahan muuttaneiden arabiankielisten syrjäytymisen ehkäisemiseen, hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseen sekä kahdensuuntaisen kotoutumisen edistämiseen 145 000 euroa. Monikko ry: ikääntyvien maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisemiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen ja niin edelleen 140 000 euroa. Toivola-Luotolan Setlementti ry: Kemin alueen maahanmuuttajien ja kantaväestön kaksisuuntaiseen kotoutumiseen 140 000 euroa. — Nämä ovat siis kaikki STEA-avustuksia, sotealan järjestöille annettuja avustuksia. Moniheli ry: monikulttuuri- ja maahanmuuttajien kotoutumistyötä tekevien järjestöjen digitaitojen lisäämiseen ja niin edelleen 140 000 euroa. Tieto on valtaa ry — nimi ei kerro mitään, mutta minäpä kerron toiminnasta: somalinkielisten maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kasvun ja koulunkäynnin tukemiseen iltapäivätoiminnan avulla 135 000 euroa. Imatran Monikulttuuriyhdistys Kipinä ry, arvoisa puhemies: maahanmuuttajataustaisten osallisuuden ja toimintakyvyn vahvistamiseen ja niin edelleen 134 000 euroa. Suomen Pakolaisapu: 132 000 euroa kotoutujien arjen kielitaidon ja toimintavalmiuksien vahvistamiseen vapaaehtoisten vetämien kieliryhmien ja asiointituen avulla. Salon seudun romanit ry: romaniperheiden tukemiseen matalan kynnyksen toiminnalla Salon seudulla ja niin edelleen. Minulla olisi tässä vielä sivuja jäljellä luetella näitä vaikka kuinka paljon, ja nämä ovat vain yksittäisiä poimintoja. Excelöin tässä jo pari vuotta sitten, että näitä meidän STEA-avustuksia, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuksia, ohjaantuu siis satoja miljoonia — niitä on nyt vähennetty, mutta satoja miljoonia — erilaisille järjestöille. Siellä tehdään paljon hyvää, siellä tehdään arvokasta työtä, mutta on aivan perusteltua tässä tilanteessa, jossa joka kuudes euro otetaan valtiossa velaksi ja jossa meillä on isot säästöt edessä tulevina vuosina, ja todellakin tarpeen se, että kriittisesti tarkastellaan sitä, minne meidän sadat miljoonat ohjaantuvat. Ihan sen puhtaan silmämääräisen excelöinnin avulla, mitä minä olen näistä tehnyt, sieltä tulee kymmenien miljoonien edestä erilaista monikulttuuri-, kotoutumistoimintaa, joka tulee kaiken sen muun valtiollisen toiminnan päälle. Kysymys kuuluu: kuinka paljon tätä toimintaa on varaa harjoittaa maassa, joka velkaantuu vaarallisen nopeasti? Uskon, että nykyistä vähemmän, ilman että se hyvinvointivaltiota romuttaa.