Viitala Juha

Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan tosiaan Rajavartiolaitokselle uutta merenalaisen kriittisen infrastruktuurin valvontatehtävää sekä siihen liittyviä uusia toimivaltuuksia puuttua merenalaisen kriittisen infran vahingoittamiseen sekä pysäyttää kansalaisuutta vailla oleva alus tai väärää lippua käyttävä suomalainen alus Suomen aluevesillä tai talousvyöhykkeellä. Tämä on hyvä, että kansallista turvallisuutta parannetaan ja viranomaisten toimintakykyä vahvistetaan. On erittäin kriittistä ja tärkeää, että Suomella on kyky turvata merialueensa ja reagoida toimintaan, jolla pyritään vahingoittamaan vedenalaista infrastruktuuria. Tähän liittyviä toimivaltuuksia koskevan lainsäädännön pitää olla ajan tasalla. Merialueen varmistaminen on kriittistä senkin vuoksi, että meillä kulkee tuonnista ja viennistä yli 95 prosenttia meriteitse ja meidän tarvitsemat tuotantohyödykkeet kulkevat pitkälti meriteitse, joten tämä korostaa sitä meidän Itämeren turvallisuuden merkitystä sotilaallisen uhan rinnalla. Tämä on erittäin tärkeätä. Kun hybridivaikuttamista on esiintynyt ja tämä geopolitiikka on hyvin epävakaata, niin se on myös sellainen seikka, joka tässä on syytä ottaa esille, mikä tukee tätä lain eteenpäinviemistä. On syytä nostaa esiin myös se, että viranomaisilla on oltava valtuuksien lisäksi myös tarvittavat resurssit aina toimia ja on oltava riittävästi koulutettua henkilöstöä ja riittävää kalustoa suorittaa tehtävää. Myös tarpeen kansainväliselle yhteistyölle sabotaasin estämiseksi voi tässä yhteydessä ottaa esiin. Mitä tulee tuohon esityksen valmisteluun, niin siinä on jossain määrin ollut epäselvyyttä, ja lausuntopalautekin sisälsi kritiikkiä. Esitystä onkin paljon korjattu lausuntokierroksella olleesta versiosta, ja tämän vuoksi tietenkin lakiesitys vaatii vielä erittäin tarkan ja huolellisen läpikäymisen valiokunnissa, ja uskon näin myös tapahtuvan. — Kaikkineen kyllä tuo Itämeren turvallisuuden varmistaminen on ilman muuta hyvä asia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Rantaselle tästä esittelystä. Tosiaan ehdotetun lainsäädännön tavoitteena on vahvistaa Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia ennalta estää ja torjua laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvää järjestäytynyttä ja muuta vakavaa rikollisuutta. Tällaisessa toiminnassa on aivan keskeisessä osassa tietenkin tiedonhankinta, ja tietoahan me tarvitsemme lisää, jotta pystytään näitä uhkia torjumaan. On tärkeätä tunnistaa Suomen muuttunut turvallisuustilanne, joka selvästi tässä salissa on tunnistettu. Muuttunut turvallisuustilanne haastaa meidän yhteiskuntaa hyvin monenlaisilla ja erilaisilla tavoilla. Globaalit muutokset ja erilaisten hybridiuhkien ja järjestäytyneen rikollisuuden tuomat uhat tosiaan on ensin tarpeellista tunnistaa, jotta niihin voidaan puuttua, eli tämä marssijärjestys on juuri sillä tavalla, että sitä tiedustelutietoa tarvitaan. Kun me puhutaan järjestäytyneestä rikollisuudesta, niin tässä yhteydessä on hyvä muutama sana puhua myös siitä, miten järjestäytynyt rikollisuus on osittain jo onnistunut pesiytymään Euroopan suuriin satamiin. Tämä on sillä tavalla merkittävä asia, että jos päästään logistiikan solmukohtiin ja häiritsemään siellä toimintaa tai jopa omaa toimintaa hyödyttämään logistisilla väylillä, niin sillä saadaan merkittävää tuhoa aikaiseksi. Tämänkin vuoksi tämä asia on minun mielestäni syytä tässä yhteydessä ottaa esille. Nämä satamat kiinnostavat yhä enemmän tulevaisuudessa järjestäytynyttä rikollisuutta myös täällä Suomessa. Ihmiskauppa-asia tässä on olennainen osa, ja tunnistetaan ja tiedetään, että tietenkin yhtenä väylänä on laivaliikenne, johon liittyy tietenkin satamien toiminta. Tämän esityksen tavoitteet ovat lähtökohtaisesti hyvinkin kannatettavia, mutta on tärkeätä myös tunnistaa ne perusoikeuksien merkitykset tässä kokonaisuudessa. Tämän vuoksi on erityisen tärkeätä se, että esitys käydään huolellisesti läpi valiokunnassa, ja uskon, että näin myös tapahtuu. — Kiitos tästä esittelystä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Tässä tosiaankin puhutaan nyt hyvästä esityksestä ja siitä, että tällä saadaan suomalaisten turvallisuutta kyllä lisättyä. Tämä keskustelu heräsi silloin viime keväänä näiden harhautuneiden droonien myötä, ja on tietenkin jälkiviisautta sanoa, että ehkä tämäntyyppiset mahdollisuudet, hybridiuhat tai droonien harhautumiset, oltaisiin voitu ennaltakin arvioida. Mutta siis parempi nyt myöhään kuin ei milloinkaan, että tätä edistetään, ja siitä kiitos teille. Olin itse viime viikolla vierailemassa hallintovaliokunnan kanssa Rajavartiolaitoksen vieraana itärajalla, ja käydyt keskustelut kyllä vahvistivat minulle käsitystä siitä, että tällainen järjestelmä on tarpeellinen. Nimenomaan, kuten edellisissäkin puheenvuoroissa on tullut esille, tämä monikanavainen tapa on hyvä, että on mahdollisimman laaja kattavuus näillä erilaisilla viesteillä. Joten kiitän omalta osaltani ja toivon valiokunnassa asiallista, hyvää ja ripeää käsittelyä tälle. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Nyt tosiaan on käsittelyssä hallituksen esitys, missä ehdotetaan muutettavaksi poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten tiedonsaanti- ja tiedonluovutusoikeuksia koskevaa sääntelyä, ja kun toimivaltaisilla viranomaisilla on käytössään kaikki olennainen tieto, niin se on tietenkin hyvä asia, ja siihen pitää pyrkiä, jotta me voidaan erilaiset uhkakuvat ja varautuminen hoitaa tarvittavalla tavalla ja ennalta ehkäistä näitä. Pidän näitä tavoitteita tässä pääasiassa erittäin kannatettavina ja hyvinkin perusteltuina, mutta kuten tuossa edellä kuulimme edustaja Heinäluoman puheessa, niin tässä on tiettyjä ongelmia. On ongelmallista, että tiedonsaantioikeutta laajennetaan varsin lievienkin rikosten selvittämiseen, kuten esimerkiksi rahankeräysrikos, metsästysrikos ja rakennussuojelurikos. Sotealan toimijat ovat pitäneet tätä ongelmana, koska tällainen laajennus ei ole oikeasuhtainen suhteessa siihen, kuinka merkittävästi se voi heikentää luottamusta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Olisi hyvä, että tiedonsaantioikeus tulisi olla vasta sellaisten rikosten selvittämiseksi, joissa enimmäisrangaistus olisi se kolme vuotta, joten kannatan edustaja Heinäluoman tekemää esitystä.

Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta on käsitellyt järjestyksessä kolmannen sisäisen turvallisuuden selonteon, joka muodostaa yhdessä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja puolustusselonteon kanssa kolmen turvallisuusselonteon tärkeän kokonaisuuden. Käsittelimme nyt hyvin erilaista selontekoa kuin edellisellä kerralla, vuonna 2021. Turvallisuustilanteen muutos on ollut perustavanlaatuinen. Onkin olennaista, että tämä muutos näkyy niin selonteossa kuin sen käsittelyssä ja johtopäätöksissä. Kaikkien selontekojen ja turvallisuusstrategioiden pohjana on oltava yhteinen, ajantasainen tilannekuva sekä näkemys toimintaympäristömme uhkista, kehitysnäkymistä ja ‑tarpeista. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja maailman geopoliittinen murrosvaihe heijastuvat myös Suomen sisäiseen turvallisuuteen ja heikentävät sen ennustettavuutta. Kuten hallintovaliokunta korostaa mietinnössään, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kytkeytyvät erottamattomalla tavalla toisiinsa. Tämä on tärkeää tässä ajassa, jossa katseet ovat kääntyneet ulkoisen puolustuksen tarpeisiin. Sisäisen turvallisuuden viranomaiset — Rajavartiolaitos, poliisi ja pelastuslaitos — ovat kuitenkin viime viikkoinakin olleet etulinjassa, kun drooniuhkaa torjutaan ja siihen varaudutaan. Samalla sisäinen turvallisuus muodostaa turvallisuutemme ytimen, jonka varaan rakentuu vahva ja puolustamisen arvoinen Suomi. Arvoisa rouva puhemies! Viranomaisten toimintaedellytyksistä huolehtiminen, riittävät resurssit ja koulutettu, osaava henkilöstö ovat avainasemassa yhteiskuntamme turvallisuuden varmistajina. Samalla on huolehdittava riittävästä ennakoinnista uusien turvallisuusuhkien edessä, onpa kyse järjestäytyneen rikollisuuden uusista toimintamuodoista, terrorismin uhasta, hybridiuhkiin varautumisesta tai kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta. Monet yksittäiset turvallisuusuhat kytkeytyvät laajempiin kokonaisuuksiin, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntamme toimintaan. Esimerkiksi satamien häiriöttömän toiminnan varmistaminen on paitsi turvallisuus- myös huoltovarmuuskysymys. Kun jotain poikkeuksellista tapahtuu, on kyse sitten drooneista tai muusta varautumisesta, on suomalaisten voitava luottaa siihen, että tieto mahdollisesta turvallisuusuhasta saavuttaa heidät kaikki nopeasti. Nyt näin ei valitettavasti ole kuitenkaan aina käynyt. Uudet uhat haastavat meitä löytämään uusia keinoja sekä päivittämään lainsäädäntöä, toimintoja ja toimivaltuuksia, jotta uhkien laajemmilta vaikutuksilta voidaan välttyä. Erityisesti nykyisessä turvallisuustilanteessa on muistettava se, että normaaliaikojen viranomaistoimintamme turvaa meitä myös kriisi-, häiriö- ja poikkeustilanteissa. Tämän vuoksi rakenteiden, resurssien ja toimivaltuuksien pitää olla kunnossa nyt eikä vasta sitten hädän hetkellä. Arvoisa rouva puhemies! Monimutkaistuvien turvallisuusuhkien keskellä on yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja resilienssin kannalta keskeistä huolehtia myös arjen turvallisuudesta. On tärkeää ennaltaehkäistä sellaisia uhkia, joihin meillä on mahdollisuus vaikuttaa omalla toiminnallamme. On muistettava, että turvallisuus on kokonaisuus paitsi sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden osalta myös laajempana ilmiönä yhteiskunnassamme. Me sosiaalidemokraatit pidämme tärkeänä, että Suomen kokonaisturvallisuudesta huolehditaan kaikkina aikoina. Luottamus yhteiskuntaan, sen viranomaisiin ja ihmisten kesken, on tae sille, että Suomi on vahva ja pärjää myös mahdollisissa kriisitilanteissa. Sisäinen turvallisuus on kokonaisuus, jossa myös erilaiset ennaltaehkäisevät toimet ja eriarvoisuuden torjunta ovat tärkeässä roolissa. Emme halua luoda kasvualustaa nuoriso- ja jengirikollisuudelle, ääri-ilmiöille tai osattomuudesta kumpuavalle rikollisuudelle. Mikään raha tai toimivaltuudet eivät riitä turvallisuuden varmistamiseksi, jos yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden pohjaa murennetaan. Osana kokonaisturvallisuutta on huolehdittava oikeusvaltion toiminnasta, siitä, että apua saa hädän hetkellä ja että rikokset saadaan selvitettyä. On varmistettava, että ihmisillä on työtä ja tulevaisuudenuskoa. On huolehdittava, että lapset saavat oppia ja että sosiaali- ja terveyspalveluista pidetään huolta. Tälle kaikelle rakentuu turvallinen yhteiskunta. Arvoisa puhemies! SDP:n eduskuntaryhmä pitää hallintovaliokunnan mietintöä sisäisen turvallisuuden selonteosta ja sen johtopäätöksiä perusteltuina ja Suomen turvallisuuden kannalta oikeina. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kun tuossa debatissa tuo minuutti on kovin, kovin lyhyt aika käsitellä näin tärkeitä asioita, niin jatkan hieman vielä tästä meriliikenteen teemasta ja sen merkityksestä. Tässä on tullut puheenvuoroissakin esille se, että yli 90 prosenttia meidän viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse, ja ollaan tässä mielessä todellakin saarivaltio, joka on siis täysin riippuvainen meille tuotavista tuotantopanoksista ja myös siitä, että ne tuotteet, mitä me täällä valmistetaan, me saadaan sitten maailmalle. Me ei millään muulla tavalla niitä pystytä täältä... Raiteita ei esimerkiksi Narvikiin siinä määrin pystytä koskaan kehittämään, että me voitaisiin sitten näitä meidän tuotteita täysmääräisesti sitä kautta viedä, jotenka tämän takia se meriliikenteen toimivuuden turvaaminen kaikissa tilanteissa on maamme huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta aivan keskeistä. Meriliikenteen toimivuus ja kilpailukyky on luonnollisesti keskeinen tekijä kansantalouden kannalta. Itämeren turvallisuustilanteen kiristyessä myös meriliikenteen epävarmuus lisääntyy, ja se näkyy myös kustannuksissa. Tämä korostaa merenkulun turvallisuuden ja toimintaedellytysten ylläpitämistä tässä hetkessä, mutta samalla on tehtävä pitkäjänteistä työtä merenkulun kehittämiseksi. Meidän on myös löydettävä uusia keinoja kestävän meriliikenteen edistämiseksi ja fossiilisten polttoaineiden riippuvuuden vähentämiseksi. Erityisesti talvimerenkulun toimivuus on Suomen vientiteollisuuden elinehto, esimerkiksi jäänmurtajien riittävyys ja kilpailukykykysymykset, mikä ratkaisee vientimme toimintavarmuuden. Samalla on varauduttava Itämeren muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen kehittämällä vaihtoehtoisia reittejä ja satamia sekä pitämällä suomalainen kauppalaivasto vahvana. Meriliikenne ei ole vain liikennepolitiikkaa, se on ihan yhtä lailla teollisuus-, turvallisuus- ja huoltovarmuuspolitiikkaa, joka vaatii pitkäjänteistä satsausta satamien, väylien ja laivaston toimintaedellytyksiin. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on jo tullut esille yhtenä erittäin tärkeänä ja kriittisenä asiana merenkulun sujuvuus, ja meriliikenteessä oikeastaan yksi tuotantoketjun osa on tämä satamien syöttöliikenne. Eli meidän pitää varmistaa se, että meillä ovat raideliikenne ja myös maantiet siinä kunnossa, että satamien syöttöliikenne ei häiriinny. Se on meille aivan kriittinen osa-alue niin huoltovarmuuden kuin tuonnin ja viennin ja talouden kannalta. Aika paljon meillä on huonokuntoisia siltoja, ja se on hyvä ottaa myös esille, että raskas kalusto ei pysty kulkemaan, eikä itse asiassa kevyempikään kalusto, jos sillat eivät ole siinä kunnossa, että niiden yli voi raskasta kalustoa ajaa. Eli merenkulun merkitys on valtavan tärkeä, ja on hienoa, että se oli tässä esittelyssä otettu esille. Tavallaan sitä tuotantoketjun osaa siinä haluan vielä korostaa, että niiden tavaroiden pitää myös liikkua satamista käyttökohteisiin. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kun yhteiskunnan turvallisuutta uhkaa henkilö, jonka väkivaltainen käyttäytyminen toistuu ja jonka kohdalla uusi rikos on aidosti todennäköinen, niin on täysin selvää, että lainsäätäjällä on silloin oltava keinot puuttua siihen asiaan. Tunnistan oikein hyvin hallituksen esittämien lakimuutosten tarpeellisuuden. Samalla on kuitenkin huomioitava, että varmuusvankeus merkitsee poikkeuksellista askelta suomalaisen rikosoikeuden kannalta. Se siirtää painopistettä menneestä teosta tulevaisuuden arvioon, ja siinä kohdin oikeusvaltio joutuu aikamoiseen testiin. On myös muistettava käytännön todellisuus: tuomioistuinten ja Rikosseuraamuslaitoksen toimivat resurssit, jotka ovat jo tällä hetkellä kovin koetuksella. On pitkiä käsittelyaikoja, ja se tuo painetta käsittelyprosesseihin. Jos tehtäviä ja arviointeja lisätään, niin samalla pitää turvata riittävät voimavarat, jotta näitä arvioita voidaan tehdä. Myöskin lainsäädännön asiassa on oltava täsmällisyyttä ja suhteellisuutta, ja sen on perustuttava säännölliseen ja todelliseen uudelleentarkkailuun. Eli tämä on varmasti käytännön tasolla kohtuullisen haastava, vaikka nimenomaan tuossa alussa totesin, että tarpeellinen tämä on. Mutta haluan tuoda esiin sen, että niitä haasteitakin varmasti siinä tulee olemaan. Turvallisuus ja oikeusvaltio eivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan kyllä ne ovat toistensa edellytyksiä. Sillä tavalla ehkä myös tämä lauseke tukee ajatusta, että tällaiselle tarvetta on. Yhteiskuntaa ei suojella kestävällä tavalla, jos suojelun nimissä horjutamme niitä periaatteita, joiden mukaan oikeudenmukaisuus rakentuu. Eli tällaista näkökantaa tässä on ihan hyvä tuoda mukaan. Kyllä se on ihan totta, että meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että kansalaisten turvallisuus vahvistuu. Se on ihan hyvä ja ainut periaate, mikä meillä tässä pitää olla, kuitenkin sillä tavalla, että niitä perusoikeuksia pyritään kunnioittamaan. Tähän vielä lopuksi kuitenkin se ydinasia, mikä tähän problematiikkaan liittyy, ja se, ettei meidän tarvitsisi näihin käsittelyihin päätyä, on se, että uusintarikollisuuden mahdollisuuksia on kuntouttavalla toiminnalla pyrittävä kitkemään pois. Se ongelma skaalautuu muutenkin, jos meillä vapautuu vankeja, joilla on alttiutta uusia rikoksia. Niin kuin hyvin tiedetään, uusintarikollisuus on kuitenkin aika isolla prosentilla sellainen, että sitä tapahtuu, niin myös tähän kuntouttavaan puoleen pitäisi panoksia laittaa. Se on mielestäni tässä keskustelussa myös hyvä ottaa esille. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Ilmastopolitiikassa on kyse toisaalta meidän kaikkien ja erityisesti tulevien sukupolvien tulevaisuuden kysymyksestä, mutta ilmastopolitiikka on myös Suomen taloudelle suuri mahdollisuus. Vihreä kasvu ei kuitenkaan synny itsestään, vaan tarvitaan myös sitä tukevaa politiikkaa. Hallituksen selonteossa on tähän tähtääviä tärkeitä kirjauksia, mutta valitettavasti hallituksen politiikka tähän asti ei ole riittävästi tukenut vihreää kasvua. Hallituksen U-käännös ilmastotavoitteista sekä tempoileva veropolitiikka ovat toimia, jotka rapauttavat yritysten investointiympäristöjä. Lisäksi päätökset, kuten jakeluvelvoitteen kevennykset, ovat jarruttaneet investointeja tähän maahan. Puhtaan energian saatavuus ja sen ripeä lisääminen on erittäin keskeistä ja keskeinen edellytys vihreän siirtymän onnistumiselle. Ilman laajaa päästöttömän energian tuotantoa ei teollisuuden sähköistäminen, vetytalous eikä uuden vähähiilisen teollisuuden syntyminen ole mahdollista. Tämä ei onnistu uusiutuvien energiamuotojen rajoittamisella. Pitää muistaa tässä yhtälössä myös se, että tarvitsemme myös perusvoimaa ja säätövoimaa ja sen lisäämistä, ja myös ydinvoimasta onkin erittäin hyvä käydä keskustelua tässä yhteydessä. Sitäkin me kyllä vielä tarvitsemme. Arvoisa puhemies! Samalla on syytä korostaa osaamisen merkitystä vihreän siirtymän onnistumiselle. On vaikea hahmottaa, miten Suomi voi menestyä kestävässä kasvussa ja houkutella korkean jalostusarvon investointeja, jos emme samaan aikaan panosta suomalaisen työvoiman osaamiseen, korkeakoulutukseen ja tutkimukseen. Erityisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen asema vihreän siirtymän mahdollistajina pitäisi nostaa tässä keskiöön. On myös pidettävä mielessä, että kestävä, puhdas siirtymä ei ole vain ilmasto- ja talouspolitiikkaa. Ilmastotoimien kustannusten on jakauduttava reilusti eri väestöryhmien ja alueiden kesken. Samalla hajautettu ja päästötön energiajärjestelmä vahvistaa Suomen huoltovarmuutta. Vihreä siirtymä voi tuoda Suomeen mittavaa talouskasvua ja uusia työpaikkoja, mutta se edellyttää pitkälle katsovia päätöksiä. Koulutukseen ja tutkimukseen tehdyt panostukset ratkaisevat sen, pystymmekö hyödyntämään siirtymän tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti myös taloudellisesti. On tärkeää nähdä, että ilmastotavoitteet, talouskasvu ja huoltovarmuus eivät ole ristiriidassa keskenään. Fossiilienergiasta irtautuminen, uusiutuvan energian hajautettu tuotanto sekä energiajärjestelmämme vahvistaminen tukevat sekä päästövähennyksiä että kansallista turvallisuuttamme. Suomi tarvitsee menestyäkseen pitkän ja selkeän teollisuuspoliittisen katseen, jonka yhtenä isona teemana on nimenomaan energia- ja ilmastostrategia. Me tarvitaan vihreitä teollisuuden investointeja ja korkean jalostusarvon uusia vientituotteita, ja tämän vuoksi korostan sitä pitkää aikajännettä ja ylivaalikautista katsetta, jotta voimme tarjota yrityksille houkuttelevia investointiympäristöjä. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun vielä edustajien Hoskonen ja Kettunen innoittamana hieman metsäteollisuudesta, [Tuomas Kettunen: Tärkeä aihe!] kun muistan, että olen tästä tärkeästä aiheesta kuullut teidänkin puhuvan. [Tuomas Kettunen: Voisin puhua vaikka koko illan!] Myös itse olen sillä kannalla, että meidän pitää mahdollistaa myös metsäteollisuudelle toimintaedellytykset tulevaisuudessa, ja sen vuoksi meidän pitää keskittyä metsien kasvuun ja metsien hoitoon entistä tarkemmin ja suunnitelmallisemmin. Metsäteollisuuden tuotteilla korvataan fossiilisilla raaka-aineilla tehtyjä tuotteita, se on hyvä muistaa siinä metsä-hiili-keskustelussa. Se on edelleen todella merkittävä elinkeino Suomelle ja koko kansantaloudelle. Biopolttoaineista voisin puhua pitkäänkin, mutta aika rupeaa nyt loppumaan. Ehkä viimeiset sekunnit vielä tästä metsien hoidosta: oikea-aikaisesti toteutettu, kasvupaikalle sopiva metsänhoito vahvistaa kasvua ja hiilensidontaa pitkällä aikajänteellä, mutta se samalla myös tarjoaa sitä raaka-ainetta meille elintärkeälle metsäteollisuudelle. [Timo Suhonen: Loistava puheenvuoro! — Keskeltä: Järkipuhetta!]