politiikka.app

Vornanen Timo

Eduskuntaryhmä Timo VornanenSavo-Karjalan vaalipiiriEduskunnan sivu
Lisää vertailuunNäytä kartalla

4 puheenvuoroa

012helmikuu 2026: 1helmaaliskuu 2026: 1maahuhtikuu 2026: 0huhtoukokuu 2026: 0toukesäkuu 2026: 0kesheinäkuu 2026: 0heisyyskuu 2026: 2syy
17.9.2026Varsinainen puheenvuoroHE 117/2026 vpTurvallisuusMaahanmuutto

Kunnioitettu herra puhemies! Suomen turvallisuus ei rakennu vain rajoille, järjestelmille ja varautumissuunnitelmille. Se rakentuu myös luottamuksesta niihin ihmisiin, jotka hoitavat yhteiskuntamme kaikkein kriittisimpiä tehtäviä. Siksi pidän hallituksen esitystä 117 tärkeänä ja kannatettavana. Esityksellä selkeytetään sitä, että valtion virkamiehiltä edellytetyt nuhteettomuus, riippumattomuus ja luotettavuus eivät ole vain nimityshetken vaatimuksia. Niiden on täytyttävä koko palvelussuhteen ajan. Tämä on muuttuneessa turvallisuusympäristössä välttämätöntä. Pitkän virkauran aikana tehtävät, vastuut ja myös henkilöstön olosuhteet voivat muuttua. Lainsäädännön on pystyttävä vastaamaan tähän. Nykytila on jättänyt epäselväksi, millä perusteella luotettavuutta voidaan arvioida uudelleen sen jälkeen, kun nimitysvaiheen selvitys on vanhentunut. Nyt tämä sääntelyaukko korjataan lailla. Se on erittäin hyvä. Se lisää ennakoitavuutta sekä viranomaiselle että virkamiehelle ja vahvistaa päätösten kestävyyttä myös oikeudellisessa arvioinnissa. Esitys antaa työnantajaviranomaiselle mahdollisuuden hakea henkilöturvaselvitystä myös palvelussuhteen aikana. Tämä mahdollisuus on kuitenkin rajattu tarkasti turvallisuusselvityslaissa määriteltyihin turvallisuusherkkiin tehtäviin. Kyse ei siis ole kaikkien virkamiesten jatkuvasta seurannasta eikä yleisestä epäluottamuksesta valtion henkilöstöä kohtaan. Kyse on vastuusta silloin, kun tehtävä liittyy esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen, kriittiseen infrastruktuuriin tai poikkeusoloihin varautumiseen. Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että oikeusturva on esityksessä otettu vakavasti. Turvallisuusselvitys edellyttää edelleen henkilön suostumusta. Arvioinnin on oltava tehtäväkohtaista ja perustuttava kokonaisarvioon. Jos tehtävän edellyttämää selvitystä ei virkamiehestä johtuvasta syystä voida tehdä, hänet voidaan pidättää virantoimituksesta. Tämä on väliaikainen turvaamistoimi, ei uusi irtisanomisperuste. Virkamiestä on kuultava, päätöksen perusteita on seurattava, ja päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Esitys vahvistaa myös Huoltovarmuuskeskuksen henkilöturvallisuutta. On perusteltua edellyttää Suomen kansalaisuutta sellaisissa johto-, valmius- ja varautumistehtävissä, joissa käsitellään yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja niihin liittyvää tietoa ja käytetään merkittävää julkista valtaa. Samalla turvallisuusselvitysrekisterin käyttöä sujuvoitetaan valtion virastoissa, Kelassa, Senaatti-kiinteistöissä ja Puolustuskiinteistöissä. Kun voimassa oleva selvitys voidaan tarkistaa suoraan, vältetään päällekkäistä työtä, nopeutetaan menettelyä ja voidaan myös säästää kustannuksia. Valiokuntakäsittelyssä on silti varmistettava, että lakia sovelletaan yhdenmukaisesti, suhteellisesti ja tietosuojaa kunnioittaen. Rekisterin käyttöoikeudet on rajattava vain niitä työssään tarvitseville, ja käytännön valvonnan on oltava vahvaa. Arvoisa puhemies! Tämä esitys suojaa valtionhallinnon toimintakykyä, kansalaisten luottamusta ja myös niitä virkamiehiä, jotka hoitavat vaativia tehtäviään moitteettomasti. Turvallisuusherkissä tehtävissä luotettavuuden on oltava sekä todellista että todettavissa. Näillä perusteilla kannatan hallituksen esitystä. — Kiitoksia.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, puolustus, huoltovarmuus)Maahanmuutto: sääntöpohjainen osuma (kansalaisuus)Pöytäkirja
17.9.2026Varsinainen puheenvuoroHE 161/2026 vpTalousKoulutusMaahanmuutto

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys 161 on tarpeellinen ja perusteltu uudistus. Kansainväliset opiskelijat ovat Suomelle tärkeä voimavara, mutta opiskeluperusteisen maahanmuuton on oltava hallittua, läpinäkyvää ja aidosti opiskeluun perustuvaa. Valtaosa Suomeen tulevista ulkomaalaisista opiskelijoista hoitaa asiansa hyvin, ja opinnot etenevät suunnitellusti. Järjestelmässä on kuitenkin havaittu myös ongelmia. Hallituksen esityksen mukaan vuonna 2025 tehtiin jo yli tuhat kielteistä päätöstä opiskelijoiden oleskelulupahakemuksiin. Näistä 550 liittyy siihen, ettei toimeentulo ollut turvattu. Viranomaiset ovat lisäksi havainneet väärennettyjä asiakirjoja, puutteellista kielitaitoa ja tilanteita, joissa opiskelua on käytetty väylänä Suomeen muussa tarkoituksessa. Esityksen keskeinen muutos on, että opiskelijan perheenjäsen voisi pääsääntöisesti hakea oleskelulupaa vasta opiskelijan asuttua Suomessa vuoden. Kyseessä ei ole perheenyhdistämisen estäminen, vaan sen siirtäminen vaiheeseen, jossa opiskelijalla on realistinen käsitys Suomen elinkustannuksista, omasta taloudellisesta tilanteesta ja perheen toimeentulomahdollisuuksista. Lakiin sisältyvät myös perustellut poikkeukset Suomessa syntyvän lapsen, lapsen edun ja poikkeuksellisen painavan syyn perusteella. On myös oikein, että toisen asteen opiskelijoihin ja kaikkien opiskelijoiden perheenjäseniin voidaan jatkossa soveltaa ulkomaalaislain yleisiä hylkäysperusteita. Jos on perusteltua aihetta epäillä, ettei maahantulon todellinen tarkoitus vastaa hakemuksessa ilmoitettua ja että hakija on joutumassa hyväksikäytetyksi, viranomaisen on voitava puuttua tilanteeseen jo ennen luvan myöntämistä. Toinen tärkeä uudistus on kielitaitoedellytys. Jos henkilö tulee Suomeen opiskelemaan, hänellä täytyy olla todelliset kielelliset valmiudet suorittaa kyseinen opinto. Täysin riittämätön kielitaito altistaa opintojen keskeyttämiselle, velkaantumiselle ja jopa työperäiselle hyväksikäytölle. Vaatimus suojaa sekä suomalaista koulutusjärjestelmää että opiskelijaa itseään. Kannatan myös sitä, että opiskelijan toimeentulolta vaadittava euromäärä perustetaan lakiin ja siitä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opiskelijan elämiseen tarkoitetut varat ja lukukausimaksuihin varatut rahat on pidettävä selvästi erillään. Euromäärän riittävyyttä ja todellista kustannustasoa on myös seurattava säännöllisesti. Opiskeluperusteisen maahanmuuton lähtökohtana täytyy olla, että opiskelija kykenee vastaamaan omasta toimeentulostaan. Järjestelmää ei voida rakentaa sen varaan, että puuttuva toimeentulo korvataan suomalaisella sosiaaliturvalla tai epävarmalla työnteolla opintojen ohessa. Esitys antaa viranomaisille nykyistä selvemmät keinot puuttua maahantulosäännösten kiertämiseen sekä tilanteisiin, joissa opiskelija tai hänen perheenjäsenensä on vaarassa joutua hyväksikäytetyksi tai muutoin haavoittuvaan asemaan. Erityisen tärkeää tämä on yksin Suomeen tulevien alaikäisten toisen asteen opiskelijoiden kohdalla. Arvoisa rouva puhemies! Tässä ei aseteta vilpittömiä opiskelijoita epäilyksenalaiseksi. Päinvastoin selkeät säännöt vahvistavat järjestelmän uskottavuutta ja turvaavat aidosti opiskelemaan tulevien asemaa. Samalla muutosten vaikutuksia oppilaitosten vetovoimaan, alueellisen työvoiman saatavuuteen sekä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen tilanteeseen on seurattava tarkasti. — Kiitoksia.

Talous: sääntöpohjainen osuma (velka)Koulutus: sääntöpohjainen osuma (koulutus, koulu)Maahanmuutto: sääntöpohjainen osuma (maahanmuutto, oleskelulupa)Pöytäkirja

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. — Suomen poliisin henkilöstömäärä on väkilukuun suhteutettuna Euroopan pienin, ja välimatkat ovat vesistöjen halkomassa maassamme erittäin pitkiä. Turvallisuusympäristömme on muuttunut pysyvästi ja pitkäaikaisesti. Joudumme varautumaan täysin uudenlaisiin uhkiin: laajoihin hybridiuhkiin, välineellistettyyn maahantuloon ja järjestäytyneen rikollisuuden kovenemiseen. Kun kohtaamme pitkäkestoisia ja poikkeuksellisia häiriötilanteita, poliisin omat, muutenkin jo arjessa äärimmilleen venytetyt resurssit uhkaavat loppua kesken. Näimme tämän esimerkiksi koronapandemian aikana Uudenmaan sulkuoperaatiossa sekä silloin, kun Venäjä työnsi rajan yli poikkeuksellisen määrän turvapaikanhakijoita. Vanha lainsäädäntö täydennyspoliiseista on ollut täysin toimimaton paperitiikeri, jota ei ole koskaan edes otettu käyttöön. Nyt luotava reservi on toista maata. Se rakennetaan asiansa osaavista ammattilaisista: poliisikoulutuksen saaneista, muualla työskentelevistä tai eläköityneistä poliiseista sekä opintojensa loppuvaiheessa olevista poliisiopiskelijoista. Tämä reservi tulee toimimaan kiinteänä osana poliisiorganisaatiota. On ehdottoman tärkeää, että näille reservipoliiseille taataan 1 200 tunnin laajuinen koulutus, sillä kentällä tilanteet voivat muuttua sekunneissa voimankäyttöä vaativiksi. Siksi on täysin oikein ja välttämätöntä, että reservipoliisilla on oikeus käyttää poliisin toimivaltuuksia ja kantaa asianmukaisia voimankäyttövälineitä, mukaan luettuna teleskooppipatukka, OC-sumutin ja ampuma-ase. Onhan selvää, että jopa poliisilla on oikeus suojella itseään, saatikka muita. Reserviläiset tulevat toimimaan aina virassa olevan poliisin välittömässä valvonnassa ja reaaliaikaisessa johdossa, mikä takaa turvallisuuden kaikille osapuolille. Haluan nostaa esiin myös toisen erinomaisen ja maalaisjärkisen asian tässä esityksessä: poliisipäällystön tehtäviin tähtäävän koulutuksen uudistamisen. Tähän asti kokeneet poliisimiehet ovat joutuneet suorittamaan runsaasti muunto-opintoja päästäkseen opiskelemaan sopivaa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Nyt tähän tulee muutos, ja vähintään kolmen vuoden työkokemus poliisina ja muutoin riittävät taidot voidaan katsoa riittäväksi pohjaksi ylempiin poliisiopintoihin. Itse katson, että tämä virkakokemusvaatimus saisi olla kolmea vuotta runsaampi. Kolmen vuoden poliisikokemuksen omaavalla henkilöllä, vielä aloittelevalla konstaapelilla, ovat vielä korvantaukset märät. Sopivampi päällystötehtäviin vaadittava kokemuspohja olisi mielestäni 5–7 vuotta. Arvoisa puhemies! Kokonaisuudessaan tämä esitys vahvistaa kansallista turvallisuuttamme ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä juuri siten kuin hallitusohjelmassa on luvattu. Kannatan esitystä.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus)Koulutus: sääntöpohjainen osuma (koulutus, koulu)Maahanmuutto: sääntöpohjainen osuma (turvapaikka)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (vesistö)Pöytäkirja
19.2.2026Varsinainen puheenvuoroSKT 23/2026 vpTalousMaahanmuutto

Arvoisa puhemies! Koko Suomen syntyvyys on romahtanut. Tällä hetkellä lasten määrä perhettä kohden on noin 1,3 lasta, kun väestön uusiutumiseksi luvun pitäisi olla yli kaksi. Tämä on matemaattinen fakta, joka tuhoaa hyvinvointiyhteiskuntamme pohjan. Meiltä loppuvat työntekijät ja eläkkeiden maksajat. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta tarvitsemme nyt kunnollisia taloudellisia kannustimia ja perhemyönteistä politiikkaa, esimerkiksi Unkarin malli. Tämä olisi todellakin investointi, joka maksaisi itsensä takaisin. Maahanmuuttoa on aivan turha mainita ratkaisukeinona. Se on osoittautunut vain huoltosuhdettamme heikentäväksi ja lisää kustannuksia tuovaksi seikaksi. Siksi kysyn teiltä, ministeri: milloin hallitus esittää todellisia, konkreettisia tekoja tämän koko kansamme tulevaisuuteen ja syntyvyyteen liittyvän Suomen kohtalonkysymyksen ratkaisemiseksi?

Talous: sääntöpohjainen osuma (talous)Maahanmuutto: sääntöpohjainen osuma (maahanmuutto)Pöytäkirja