Vornanen Timo

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen esitystä, jolla vahvistetaan poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten mahdollisuuksia saada ja luovuttaa tietoja. Kyse on erittäin tärkeästä kokonaisuudesta sisäisen turvallisuuden, rikostorjunnan ja kansalaisten arjen turvallisuuden kannalta. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti ja pitkäkestoisesti. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, geopoliittinen epävarmuus, hybridivaikuttaminen, kyberuhat, järjestäytynyt rikollisuus, huumausainerikollisuus ja katujengit haastavat viranomaisia aivan uudella tavalla. Samalla rikollisuus on siirtynyt yhä enemmän verkkoon. Petokset, huumausainekauppa, kiristys, viharikokset ja seksuaalirikokset tapahtuvat entistä useammin digitaalisessa ympäristössä. Tässä tilanteessa viranomaisella on oltava käytössään oikea tieto oikeaan aikaan. Hallintovaliokunta korostaa mietinnössään aivan oikein, että yhteisen tilannekuvan muodostaminen edellyttää sujuvaa ja oikea-aikaista tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Jos tieto jää siiloon, jos viranomainen ei voi luovuttaa olennaista tietoa toiselle viranomaiselle tai jos poliisi ei saa välttämätöntä tietoa rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi, turvallisuus kärsii. Siksi hallituksen linja on oikea: tietojenvaihdon esteitä rikostorjunnassa on purettava. Esityksen tarkoituksena on vahvistaa poliisin mahdollisuuksia luovuttaa tietoja sekä pyynnöstä että oma-aloitteisesti silloin, kun se on välttämätöntä viranomaistehtävän, tärkeän yleisen tai yksityisen edun taikka turvallisuuden vuoksi. Tämä tukee myös hallinnollista rikostorjuntaa, jota valiokunta pitää tärkeänä keinona estää sitä, että yhteiskunnan laillisia rakenteita, lupajärjestelmiä tai palveluita käytetään rikollisen toiminnan välineinä. Tavoitteena ei ole ainoastaan selvittää jo tapahtuneita rikoksia vaan heikentää rikollisuuden toimintaedellytyksiä ennalta. Arvoisa puhemies! On tärkeää korostaa, että tässä ei ole kyse rajattomasta tiedonsaannista. Hallintovaliokunta on ottanut perustuslakivaliokunnan huomautukset vakavasti ja täsmentänyt sääntelyä merkittävästi. Useissa kohdissa tiedonsaannin ja tietojen luovuttamisen kynnys muutetaan tarpeellisuudesta välttämättömyydeksi. Tämä tarkoittaa korkeaa kynnystä. Tiedon pyytäjän on pystyttävä perustelemaan tapauskohtaisesti, miksi tieto on välttämätön. Julkisessa keskustelussa on käyty keskustelua erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollosta saatavista tiedoista. Mietintö on tältä osin hyvin selkeä. Viranomaiset eivät saa käyttöönsä potilasasiakirjoja, hoitotietoja, terveydentilaa koskevia merkintöjä eivätkä hoitosuhteessa käytettyjen keskustelujen sisältöä. Kyse on yksittäistapauksessa henkilön henkilöllisyys- ja läsnäolotiedoista silloin, kun tieto on välttämätön vakavan rikoksen selvittämiseksi, rikoksen uhrin tavoittamiseksi tai vaaratilanteen torjumiseksi. Samalla valiokunta korostaa, että myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä, asiakkailla ja potilailla on oikeus turvalliseen toimintaympäristöön. Arvoisa puhemies! Turvallisuusviranomaiset tarvitsevat ajanmukaiset työkalut. Ei ole yhteiskunnan edun mukaista, että rikolliset voivat hyödyntää digitalisaatiota, salassapitosääntelyn aukkoja tai viranomaisten tiedonvaihdon esteitä samalla, kun viranomaisten keinot jäävät jälkeen. Lainsäädännön on vastattava tämän päivän rikollisuuteen, ei eiliseen maailmaan. Samalla oikeusturvasta, yksityiselämän suojasta ja suhteellisuusperiaatteesta on pidettävä kiinni. Juuri siksi valiokunnan tekemät täsmennykset ovat tärkeitä. Ne vahvistavat sääntelyn tarkkarajaisuutta ja varmistavat, että toimivaltuuksia käytetään vain silloin, kun siihen on laissa säädetty peruste. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys vahvistaa sisäistä turvallisuutta, parantaa viranomaisten yhteistyötä, tukee yhteisen tilannekuvan muodostamista ja antaa poliisille sekä muille turvallisuusviranomaisille paremmat mahdollisuudet estää, paljastaa ja selvittää rikoksia. Tämä on vastuullista turvallisuuspolitiikkaa. Kansalaisilla on oikeus turvalliseen yhteiskuntaan. Viranomaisilla on oltava keinot suojella sitä. Siksi kannatan hallituksen esityksen hyväksymistä hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Taidanpa aloittaa päästämällä kuulijakunnan jännityksestä: en kannata kannabiksen enkä minkään muunkaan huumausaineen laillistamista. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä! — Aki Lindén: Valtava yllätys!] — Juuri näin. — Tämä ei ole pelkkä periaatteellinen kysymys, vaan kyse on ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta. Valiokunnan saama asiantuntijaselvitys vahvistaa ne huolet, joita olen jo aiemmin vuosien ajan esittänyt. Vaikka julkisessa keskustelussa kannabista yritetään usein vähätellä, tosiasiat kertovat toista tarinaa. THL:n ja muiden asiantuntijatahojen mukaan kannabiksen käyttö on suorassa yhteydessä vakaviin mielenterveyden häiriöihin. Erityisen hälyttävä on tieto siitä, että kannabispsykoosiin sairastuneista joka kolmas sairastuu myöhemmin skitsofreniaan. Kanadassa toteutetussa tutkimuksessa skitsofreniatapaukset kolminkertaistuivat kannabiksen laillistamiseen liittyvän tutkimusjakson aikana. En voi mitenkään päättäjänä hyväksyä nuortemme altistamista tällaisille riskeille. Arvoisa rouva puhemies! Aloitteessa esitetään kannabiksen laillistamisen perusteena poliisin resurssien vapautuminen ja verotulojen kasvu. Lakivaliokunnan mietintö kuitenkin murentaa nämä väitteet. Sisäministeriön mukaan laillistaminen ei poistaisi laittomia markkinoita vaan saattaisi jopa vahvistaa järjestäytyneen rikollisuuden toimintamahdollisuuksia, kun valvonta vaikeutuu ja kynnys kokeiluun laskee. Myöskään toivottuja verotuloja ei saada ilman massiivisia investointeja uusiin valvontamekanismeihin. Tämän vuoksi on harhaa kuvitella, että laillistaminen olisi taloudellinen pikavoitto. Sen sijaan meidän on korjattava nykyisen järjestelmämme valuvikoja, joista keskeinen on resurssien puute. Meidän on vahvistettava hoitoonohjausta ja varmistettava, että päihdepalvelut ovat saavutettavissa ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Samalla meidän on annettava viranomaisillemme — poliisille, Tullille, Rajavartiolaitokselle — todelliset mahdollisuudet ennaltaehkäistä huumausainerikollisuutta. Lopuksi haluan huomauttaa, että keskustelu maatalous- ja kuituhampun ympärillä on pidettävä erillään tästä aloitteesta. Meidän on tuettava laillista elinkeinotoimintaa, mutta se ei saa toimia takaporttina päihdepolitiikan murentamiselle. Huumausaineiden aiheuttamat inhimilliset tragediat eivät ratkea huumeita normalisoimalla. Vastauksenamme tulee olla ennaltaehkäisy, varhainen ongelmiin puuttuminen, riittävät resurssit hoitoon, ei huumausaineiden saatavuuden lisääminen. Siksi, arvoisa rouva puhemies, vastustan tämän kansalaisaloitteen hyväksymistä ja tuen lakivaliokunnan kantaa tähän asiaan. — Kiitos.