Vuornos Henrik

Arvoisa puhemies! Jos alkuun tästä Vantaan hankkeesta: Vuonna 2025 syksyllä Suomen Kuvalehti kirjoitti pitkän, seikkaperäisen jutun Vantaan hankkeen tilanteesta. Ainakin siinä vaiheessa se herätti lukuisissa vantaalaisissa päättäjissä, muun muassa sosiaalidemokraattistaustaisissa päättäjissä, kysymyksiä. Hankkeen rahoituksesta emme tiedä vieläkään ihan hirveästi. En ehkä pitäisi myöskään täysin vertailukelpoisina hankkeita, joista toinen sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa ja toinen Kehä kolmosen ulkopuolella lentoradan kaarella, jossa lähivaikutusalue on huomattavasti pienempi. Eli en ehkä näitä kahta laittaisi vierekkäin. Yleisesti tähän keskusteluun: Itse en pidä politiikassa sellaisesta piirteestä, että vihjaillaan toisten poliitikkojen motiiveilla, vihjaillaan korruptiolla ja vihjaillaan valehtelulla. Minusta ne ovat semmoisia asioita, jotka eivät kuulu tähän saliin eivätkä kuulu politiikkaan myöskään. Olisi tärkeätä, että pysytään tosiasioissa ja argumentoidaan asia-argumentein näitä kysymyksiä. Täällä on tänään herätetty erikoista keskustelua vaalirahoituksesta. Tässä salissa varmaan kaikille vaalirahoitus on suunnilleen tuttua. Vaalirahoitus Suomessa ei ole vastikkeellista, eli sellainen henkilö, joka pyytää jotain vastikkeellista vaalirahoitusta vastaan, syyllistyy lahjonnan yritykseen. Se on kiellettyä. Suomessa on ehdokasvetoinen vaalijärjestelmä. Jos me halutaan, että täällä talossa istuu muitakin kuin rikkaita tai somejulkkiksia, niin me tarvitaan vaalirahoitusjärjestelmä, joka on legitiimi. Meillä on Suomessa pitkät perinteet siitä, miten eri tahoilta vaalirahoitetaan poliitikkoja odottamatta palveluksia, vaan tukeakseen demokratiaa. Ainakin itse puolustan sitä, että vaalirahoituksen pitää olla läpinäkyvää, mutta myös sitä, että älkäämme me itse luoko kuvaa, että siinä on jotain hähmäistä tai että pitäisi odottaa joitain vastapalveluksia vaalirahoittajilta, ei missään nimessä. Toinen kysymys on se, että täällä on vihjailtu erinäisten alojen tai toimialojen suosimisesta. Erityisesti tämä kaupanala jäi pohdituttamaan. Kuka ihme on sellainen poliitikko, joka haluaa suosia kahta Suomen suurta kauppaketjua? En itse ainakaan tunne yhtään sellaista, ehkä S-ryhmän hallinnossa istuvat pois lukien, jos hekään. Kauppaan liittyvät päätökset tässä maassa liittyvät kuluttajiin mitä suurimmalta osin. Täällä on varmaan viitattu apteekkiin ja alkoholiin, ja nämähän ovat kuluttajavetoisia päätöksiä. En usko, että kenelläkään on ollut mielessä kaupan suurliikkeiden suosiminen. [Johannes Koskisen välihuuto] Mitä tulee terveysalan etuihin, niin Terveystalo ilmoitti viime viikolla laskevansa tulosohjeistusta loppuvuodelle heikon kysynnän vuoksi, ja tiedetään myös, että vuokralääkäribisnes tässä maassa on romahtanut. Kyllä siellä terveysalalla odotetaan ennemmin sitä, että lainsäädäntö kiristyy ja tulee velvoitteita, jotka pakottavat ostamaan palveluita yksityiseltä alalta. Myös syytökset korruptiosta ovat melkoisen kovia. Korruptio on siis vaikutusvallan väärinkäyttöä edun tavoittelemiseksi, ja kyllä sellainen vihjailu ja syytökset ovat erittäin kovia syytöksiä. Ministeriöissä ja päätöksenteon alla käy kaikenlaisia karvalakkilähetystöjä. Varmasti tässäkin salissa jokaista on tavannut erinäköisiä lobbareita, on arrogantteja ja tökeröitä ja on hyviä ja kohteliaita. Eihän nyt kukaan meistä ota lobbarin agendaa sellaisenaan, vaan jokaisen poliitikon vastuulla on itse käydä se harkinta ja kantaa vastuu päätöksestään. Eli toivon, että keskustelu pysyy asioissa ja asiallisena. Tämä prosessi ei ole ollut täydellinen. Siinä on ollut paljonkin virheitä, ja on hyvä, että se arvioidaan nyt uudelleen ja saadaan sitten jatkossa näille hankkeille läpinäkyvämmät ja paremmat prosessit.

Arvoisa puhemies! Minkä takia taksiuudistus aikanaan tehtiin? Se tehtiin sen takia, että maailma ajoi silloisesta järjestelmästä ohi. Muistetaan, että taksin sai soittamalla taksikeskukseen, josta annettiin taksin numero — ei mitään tietoa siitä, koska taksi tulee. Takseissa oli määrä- ja hintasääntely. Yrittäjä pakotettiin seisomaan keskellä yötä taksitolpalla, vaikka kyytiä ei ollut. Eli kun tehtiin taksiuudistus aikanaan, niin modernisoitiin taksilainsäädäntö vastaamaan tätä nykymaailmaa, missä sovellusten avulla pystyy erittäin hyvin käyttämään taksia. No, ongelmiakin varmasti oli, ja niitä on tässä matkan varrella korjattu. Uskon, että tässä on nyt sellainen korjaussarja turvallisuuspuolelle, jolla näitä taksien turvallisuushaasteita saadaan paikattua. Erityisesti rikostaustan tarkistaminen on varsin kiistaton ja hyvä asia. Taksimarkkinasta yleisesti: Se on aika erikoinen markkina — noin miljardi yhteensä liikevaihtoa, josta lähes puolet ovat julkisia kyytejä, eli hyvin paljon siihen, miten taksimarkkina toimii, vaikuttavat hyvinvointialueiden ja Kelan kilpailutukset taksiajoneuvoille. Vähän reilu puolet on yksityistä markkinaa, ja sekin eroaa hyvin paljon valtakunnallisesti. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yksityisen markkinan osuus on huomattavasti suurempi, kun taas maaseutuvaltaisilla alueilla yksityinen markkina saattaa olla kolmanneksen, kun julkiset kyydit ovat kaksi kolmasosaa. Taksilainsäädäntöä on tärkeää katsoa taksinkuljettajan näkökulmasta, mutta ennen kaikkea sitä on tärkeää katsoa kuluttajan näkökulmasta. Kuluttajan näkökulmasta turvallisuus on yksi keskeinen tekijä, mutta kaksi muuta keskeistä tekijää ovat taksien hinta ja taksien saatavuus. Taksimarkkina ei ole myöskään staattinen markkina, eli se, miten takseja on saatavilla ja minkä hintaisia ne ovat, vaikuttaa siihen, kuinka suuri markkina on. Juuri tällä hetkellä taksimarkkina noin niin kuin markkinan näkökulmasta on toiminut aika hyvin. Taksien hinnat ovat keskimäärin Suomessa kehittyneet täsmälleen samaa vauhtia kuin kuluttajahinnat, eli meillä ei ole liian vähän kuljettajia tai varsinaisesti liian paljonkaan, koska seurataan aivan yleistä hintakehitystä. Äppitakseissa taksien hinnat ovat jopa laskeneet 20 prosenttia vuodesta 2018, eli kuluttaja on voittanut viidenneksen taksikyydin hinnassa, ja tästä on syytä iloita. On hieno asia, että suomalaiset ovat saaneet halvemmalla takseja. [Sheikki Laakso: Verottaja ei ole iloinen!] Mitä tulee sitten näihin äppitakseihin, niin tiedetään, että näillä suurimmilla äppitaksitoimijoilla on jo pitkään ollut hyvä yhteistyö verottajan kanssa, ja kyydit, jotka ajetaan näiden äppien kautta, kulkevat sinne verottajan suuntaan. Tämä esitys herättää itse asiassa vähän ristiriitaisia mietteitä ehkä ennen kaikkea vaikutusarvioiden osalta. Aika harvoin tämänmerkkinen hallitus tuo esityksiä, jotka lisäävät yrittäjien kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. [Jouni Ovaskan välihuuto] Osa näistä on varmasti aika perusteltuja. Esimerkiksi se, että taksamittaria ja kilpiä vaaditaan tolppatakseilta, mihin valtaosa ongelmista kohdistuu, on ehdottoman hyvä asia. Ehkä se, mikä pohdituttaa, on nimenomaan tämä sovellustaksien markkina, joka toimii aika eri tavalla kuin perinteinen taksimarkkina tässä maassa on toiminut. Toinen huolestuttava asia oli kysyntäpiikkitilanteiden huomioiminen. Aikaisemmin Suomessa oli semmoinen tilanne, että ihmiset jonottivat taksia — nyt viime vuosina taksit ovat jonottaneet ihmisiä. Taas kun katsotaan kuluttajan näkökulmaa, niin tämä nykytila on ehdottomasti parempi tila, eli uutena vuotena, vappuna, isojen konserttien aikaan ihmiset ovat voineet saada taksin. Toivon, että tätä tarkastellaan myös tarkasti. Mitä maailmalla sitten tapahtuu taksimarkkinassa? San Franciscossa Waymon eli robottitaksiyrityksen markkinaosuus oli viime kesäkuussa 27 prosenttia. Joka neljäs kyyti San Franciscon alueella ajettiin robottitakseilla. Tämä on varmasti se suunta, johon Suomessakin ollaan jollain aikavälillä menossa — ei varmasti ensi vuonna, mutta uskoisin, että 2030-luvulla nähdään robottitakseja tässä maassa. Robottitaksi on sinänsä turvallinen, että se ei ainakaan syyllisty väkivalta- tai seksuaalirikoksiin, ja osoitekin kun laitetaan suoraan navigaattoriin, niin näitä inhimillisiä navigointivirheitä ei satu. Ehkä toivoisin, että sen lisäksi, että nyt laitetaan akuutteja ongelmia kuntoon, käännetään katsetta myös hieman tulevaisuuteen ja pohditaan, miten me saadaan näitä robottitakseja mahdollisimman nopeasti Suomeen ja suomalaiset kuluttajat hyötymään siitä, että me ollaan teknologisen kehityksen eturintamassa. Eli hyviä asioita on paljon tässä esityksessä, mutta myös sellaisia, joita toivon, että valiokunnassa tarkkaan pohditaan, ja että erityisesti suunnataan katsetta sinne tulevaisuuteen, miten Suomi vastaa tulevaisuuden taksimarkkinaan.

Arvoisa puhemies! Taksimarkkina on olennainen osa toimivia liikenteen palveluita. Varmasti me kaikki täällä salissa ollaan sitä mieltä, että taksimarkkinoilla on ollut viime vuosina ongelmia, jotka liittyvät ennen kaikkea turvallisuuteen ja veronkiertoon. Näistä ongelmista valtaosa liittyy paikalta otettaviin takseihin eli siihen, kun kättä heiluttamalla tai tolpalta on otettu tällainen taksi liikkeelle. Ennen kaikkea tämän kysymyksen ratkaiseminen on fokuksessa siinä, että me saadaan taksimarkkina turvallisemmaksi ja toimivammaksi. Uskon, että täällä on hyvin laajasti jaettu ajatus siitä, että turvallisuuteen liittyvien seikkojen tarkistaminen, esimerkiksi laajemmin rikostaustojen, on erittäin tervetullut uudistus. Mutta ehkä sellainen puute, joka tässä esityksessä jää, ovat nimenomaan saatavuuskysymykset ja hintoihin liittyvät kysymykset. Esityksen vaikutusarvioissa todetaan, että tämä mahdollisesti heikentää taksien saatavuutta ja lisää taksien hintoja ja siten laskee taksialan työllisyyttä. Toivon, että valiokunnassa tarkasti paneudutaan näihin yksityiskohtiin.