Vähämäki Ville

Kiitos, kunnioitettu puhemies! ”Puhutaan yhdessä Suomi kasvuun” — se oli innostava viesti. Alkuvuoden kansantalouden kasvuluvut ovat olleet todella hyviä, 0,9 ensimmäisellä neljänneksellä, ja kasvu lähti oikeastaan viime vuoden viimeisellä neljänneksellä käyntiin. Vaihtotase on kasvanut huomattavasti, vientiluvut ovat hyviä, teollisuus saa uusia tilauksia, teollisuustuotanto on ennätyslukemissa vuoden 2008 jälkeen, teollisuuden liikevaihdot kasvavat. Kulutus ja kauppa ja palvelut vetävät tosi hyvin. Tällä hetkellä kaupan liikevaihto kasvaa sekä palveluitten liikevaihdot totta kai siinä samalla myöskin. Investointeja tehdään, ja tulevaa kasvua on myöskin tulossa. Edullinen vähäpäästöinen sähkö houkuttaa ulkomaisia investointeja. Osaamistiedot ovat hyviä. Meillä valmistuu yliopistoista hyvin väkeä, ja hankeputki näitten investointien osalta on todella hyvä. Laaja-alaista kasvua tuotannon, viennin, teollisuuden, kaupan, palveluitten, investointien ja matkailun osalta — hyvä tästä tulee.

Kunnioitettu puhemies! Aivan lyhyesti. — Siis kysymyksessä on kuljetusalan EU:n sääntelyn noudattaminen, ja kun täsmällisesti kabotaasisääntöjä täsmennetään, saadaan sinne, niin kuin edustaja Sheikki Laakso tuossa äsken sanoi, todellakin näitä hallinnollisia sanktiomaksuja. Muun muassa jos kuljettajatodistus puuttuu, niin siitä on 3 000:n maksu, ja jos muita ongelmia on, niin 6 000:n maksu. Näillä on todellakin sitten jo käyttäytymisvaikutuksia. Tässä sitten myöskin selkeytetään kabotaasin valvontaa. Lisäksi esityksessä edistetään sähkö- ja kaasuautojen käyttöä jakeluliikenteessä. Mitä sitten tulee ammattidieseliin, niin todellakin tämä laki tullaan säätämään tämän vuoden puolella, käyttöönotto on ensi vuoden alkupuolella ja kustannus valtiontalouteen 40 miljoonaa. Todellakin se tulee vuonna 28, toisella vuosipuoliskolla aletaan näitä palautuksia tekemään, joten se käsitys, mikä minulla on, on, että niitä tehdään kyllä niistä kustannuksista, mitkä ovat syntyneet vuoden 27 aikana. Mutta lakihan tulee vasta valmisteluun. Sitten vielä näihin kehyspäätöksiin. Siellähän tuli valtavasti väylä- ja satamainvestointeja, mikä lisää kuljetusketjun sujuvuutta ja edistää ammattiliikennettä. Ja ennen kaikkea täytyy antaa kiitosta siitä, että tuli näitä sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita ja pohjoisten yhteyksien kunnostamisia. Ne siltojen kantavuudet auttavat meidän puuhuoltoa ja teollisuutta Pohjois-Suomessa.

Kunnioitettu puhemies! Tässä ovatkin enimmät jo tulleet hyvin esiteltyä muitten edustajien toimesta. Totean vain sen, että nämä tuulivoimainvestoinnit tulevat Suomen talousvyöhykkeelle — talousvyöhyke alkaa aluevesien ulkopuolelta — ja jotta näitä saadaan edistettyä, tämä laki on olennainen, nämä muutokset ja ennen kaikkea kuntien ja valtion välinen jako-osuus, mikä nyt on tässä siten, että kunnat saavat täsmälleen viidesosan tästä tulevasta tuotosta. Kun katsotaan sitä hankeputkea, mikä meillä näille investoinneille tällä hetkellä on, niin löysin elokuulta 25 luvun, että 46 gigawattia olisi hankekapasiteetti, josta sitten ala ennakoi, että noin 7 gigawattia toteutuisi vuoteen 35 mennessä. Se tulo, mitä sitten valtio tästä voisi kenties saada, on nopeasti laskettuna... Jos tästä investoinnista tämä seitsemän gigawattia toteutuu, noin sadan miljoonan luokkaa saattaisi olla yhteensä valtion vuosittain saama tulo. Mutta tämä on vielä pitkässä puussa. Vuoteen 2035 on pitkä aika.

Kunnioitettu puhemies! Tämä esityshän on melko tekninen hallituksen esitys, jolla päivitetään kansallinen laki vastaamaan EU:n muuttunutta CBAM-mekanismia. Eli tässä on kysymys siitä, että saadaan hiilelle hinta tällä hiilitullimekanismilla. Jos nyt oikein ehdin katsoa, niin tämän tuotto EU:lle on noin 1 400 miljoonaa vuositasolla. Käytännössähän tämä siis suojaa EU:ta ja Suomen hiili-intensiivistä teollisuutta hiilivuodolta, ja jos CBAM toimii ohjaavasti, se kannustaa myös kauppakumppaneita hiilen hinnoitteluun. Sitten tähän monipolviseen keskusteluun siitä, miten Suomessa kannattaa sähköä ja lämpöä tuottaa. Suomi on iso maa, ja tänne sopii monentyyppisiä sähkön- ja lämmöntuotantomuotoja. Itse kannatan sitä, että kaikenlaisia edistetään, kuten pienydinvoimaloita, mutta sitten myöskin ylläpidetään näitä meidän pieniä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia, jotka ovat etenkin talvisaikaan todella hyviä. Käytetään kotimaisia polttoaineita, seospolttoaineita, ja se on myöskin yksi osatekijä, jolla me pystytään pitämään oma kotimainen sähkön hinta ja lämmön hinta talvella edullisina.