Grahn-Laasonen Sanni

Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laeiksi sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 102 §:n muuttamisesta. Esitys liittyy tuttavallisemmin Kanta-lääkityslista-nimiseen hankkeeseen ja tarkemmin sen kolmanteen vaiheeseen. Kaikki lääkityslistaan sisältyvät tiedot ovat lähtökohtaisesti samanlaisina kaikkien ammattihenkilöiden ja potilaan itsensä nähtävissä kansalaisen käyttöliittymän kautta. Kanta-lääkityslista-hankkeen edistyminen on hieno asia. On lääkehoidon onnistumisen kannalta tärkeää, että kansalaisilla ja heitä hoitavilla tahoilla on käytössä kaikki lääketiedot. Kun lääkitystiedot ovat yhdessä paikassa ja ajantasaisina, asiakkaan arki helpottuu konkreettisesti ja lääketurvallisuus paranee. Tällä esityksellä ehdotetaan siis jälleen laajennettavaksi niitä tietoja, joita potilaan lääkehoidosta tallennetaan Kanta-palveluiden Reseptikeskukseen. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on erityisesti iäkkäiden ja monisairaiden henkilöiden entistä vaikuttavampi lääkehoito sekä tiedon saatavuus ja tiedonkulku potilaan lääkehoitoon osallistuvien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden sekä apteekin välillä. Uusina tietoryhminä Reseptikeskukseen tallennettaisiin potilasta koskevat lääkehoidon tarkistusmerkinnät ja lääkehoidon huomiomerkinnät sekä potilaan itsehoitovalmisteen käyttöä ja potilaan laitoshoidon tilannetta koskevat merkinnät. Esityksellä annetaan tarvittavat säännökset Reseptikeskukseen tallennettavaksi ehdotettujen tietojen käsittelystä sosiaali- ja terveydenhuollossa ja apteekeissa. Reseptikeskuksen rekisterinpitäjiksi säädettäisiin nykyisten sähköisiä lääkemääräyksiä laativien palvelunantajien ohella myös Reseptikeskukseen tietoja tallentavat palvelunantajat. Palvelunantajia koskevat vastuut laajenisivat koskemaan myös näitä muita tietoja tallentavia tahoja. Rekisterinpitäjän velvollisuuksia ei muutettaisi sisällöllisesti, vaan kysymys on rekisterinpitäjien laajennuksesta tietosisällön laajentumisen vuoksi. Sosiaalihuollon palvelunantajalla on jo aiemmin säädetty tiedonsaantioikeus Reseptikeskuksen lääkemääräystietoihin. Nyt käsittelyssä olevalla esityksellä sosiaalihuollon palvelunantajalle säädettäisiin tiedonsaantioikeus Reseptikeskuksen tietoihin myös nyt Reseptikeskukseen lisättäviksi ehdotettujen tietojen osalta. Sosiaalihuollon palvelunantajalle säädettäisiin määräaika, 1.10.2029, jolloin sen olisi viimeistään otettava käyttöön Reseptikeskus. Käyttöönottovelvollisuudesta sinänsä säädetään jo voimassa olevassa asiakastietolaissa. Apteekille on jo aiemmin säädetty tiedonsaantioikeus valtakunnallisen lääkityslistan tietoihin. Ehdotetut uudet tietosisällöt tulisivat sisältymään potilaskohtaiseen koosteeseen, valtakunnalliseen lääkityslistaan, eli apteekin tiedonsaantioikeutta koskevia säännöksiä ei ole tarvetta muuttaa. Säännöstä, joka koskee apteekin oikeutta saada lääkemääräystiedot lääkettä toimittaessaan potilaan tekemästä kiellosta huolimatta, muutetaan sen vuoksi, että nykyisen lain sanamuodon tulkinnan vuoksi lääkkeen ostaja on käytännössä voinut jäädä ilman lääkettä, jollei hänellä ole mukanaan fyysistä paperitulostetta potilasohjeesta tai reseptien yhteenvedosta. Jatkossa lääkkeenoston yhteydessä riittäisi myös sähköisesti esitetty tieto lääkityslistasta. Lailla säädettäisiin tarkemmin eri ammattihenkilöiden oikeudesta tallentaa ehdotetut tiedot Reseptikeskukseen. Velvollisuutta siihen ei olisi. Valtakunnallisen lääkityslistan laajentamisen käyttöönotolla tavoitellut hyödyt tosin jäänevät saavuttamatta, jos uusia merkintöjä ei kirjattaisi keskitetysti Reseptikeskukseen. Potilaalla on kielto-oikeus lääkkeisiin, ja ehdotuksen mukaan kielto-oikeus koskisi myös itsehoitovalmisteisiin liittyviä tietoja. Esityksellä ehdotetaan uutta poikkeusta tarkistus- ja huomiomerkintöjen osalta tietyissä tilanteissa. Potilaan kiellosta huolimatta luovuttaa voitaisiin hoitosuhteessa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelunantajalle ja lääkkeenmäärääjälle sekä potilaan lääkehoitoon osallistuvalle apteekille lääkehoidon tarkastusmerkintää koskevat tiedot alkuperäisen tarkistuksen mukaisina sekä lääkehoidon huomiomerkinnät. Ehdotuksessa säädettäisiin, että potilaalla olisi oikeus saada pyynnöstä pääsy itseään koskeviin lääkehoidon huomiomerkintöihin, jollei tietosuojalain 34 §:stä tai asiakastietolain 74 §:stä muuta johdu. Tämä vastaisi voimassa olevaa lainsäädäntöä. Pykälässä säädettäisiin tarkemmin rajoittamisen tavoista. Lisäksi lääkemääräyslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että potilaskohtaista erityislupaa edellyttävät lääkevalmisteiden lääkemääräykset tulisi laatia sähköisesti, ei vaihtoehtoisesti kirjallisesti tai sähköisesti. Sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.12.2026 ja osin myös 1.10.2027 ja 1.10.2029. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.12.2026. Kiitos, tässä aika teknisestikin esitettynä nämä hallituksen esityksen keskeiset sisällöt. Oleellinen asiahan tässä on se, että lääkehoidon jatkuvuus ja turvallisuus ja myös asiakaslähtöisyys paranevat, eli saadaan vihdoin lääkityslista käyttöön ja siihen tämän lain myötä vielä uusia toiminnallisuuksia ja uusia tietoja. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Jatketaan keskustelua hallituksen esityksestä, joka koskee sosiaaliturvan väärinkäytösten torjumista. — Sosiaaliturva kuuluu heille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat, ja nyt tuomme eduskunnan käsiteltäväksi esityksen, jolla torjumme yhteisesti rahoitettujen etuuksien väärinkäyttöä. Esimerkiksi väärennetyn tiliotteen toimittaminen tai tilien piilottaminen on rikos. Tämän esityksen myötä Kelalle tulee vahvempi oikeus saada oikeat tiedot ja tällainen huijaaminen vaikeutuu. Suomi on vahva ja välittävä hyvinvointiyhteiskunta. Täällä ketään ei päästetä putoamaan. Apua saa silloin, kun tilanne sitä vaatii. Valitettavasti on myös niin, että järjestelmää käytetään myös väärin oikeudettoman edun saamiseen. Kelan tiedonsaantioikeus on tärkeä keino järjestelmämme oikeudenmukaisuuden ja oikeutuksen vahvistamiseksi. Esityksellä vahvistamme näiden herkkien tietojen turvallista käsittelyä. Tällä hetkellä osa tietojenvaihdosta toteutetaan sähköpostitse, mikä on paitsi hallinnollisesti raskasta myös tietoturvan näkökulmasta riskialtista. Kansaneläkelaitos on kannattanut esitettyjä muutoksia. Uudistuksella tavoitellaan myös julkisen talouden säästöjä. Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2026—2029 julkisen talouden suunnitelmassa tästä uudistuksesta. Suunnitelmaan sisältyy kirjaus Kelan tiedonsaantioikeuksien lisäämisestä sosiaaliturvan väärinkäytön ehkäisemiseksi. Säästötavoite tämän sopeutustoimen osalta oli viisi miljoonaa euroa, ja tämä tavoite esitetyllä uudistuksella saavutetaan ja vähän enemmänkin. Kelan oikeutta saada tietoja rahalaitoksilta laajennettaisiin siten, että Kansaneläkelaitos voisi nykyistä useammin pyytää pankki- ja tilitietoja hakijan sijaan suoraan rahalaitoksilta. Esitämme, että Kela voisi jatkossa tehdä rahalaitostiedustelut tietoturvallisesti pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kautta. Etuuden hakijalla olisi kuitenkin aina sama oikeus kieltää pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään tehtävää tilitapahtumatietoa koskeva kysely. Mikäli hakija käyttäisi kielto-oikeuttaan, tulisi hänen itse toimittaa tiliotteet Kelalle, kuten nykyisinkin. Esitys ei laajentaisi pankki- ja tilitietojen käsittelyä Kelassa. Kela pyytäisi tietoja samoissa tilanteissa kuin nykyisinkin. Mahdollisuus saada tehokkaammin ja luotettavammin tietoja rahalaitoksilta ennaltaehkäisisi etuuksiin kohdistuvia petos- ja väärennösrikoksia. Tilien salaaminen ei enää olisi mahdollista, ja Kela voisi luottaa rahalaitoksilta saatujen tietojen muokkaamattomuuteen. Samalla tämä mahdollisuus helpottaisi merkittävästi etuudenhakijoiden asiointia Kelan kanssa sekä tehostaisi ja nopeuttaisi Kelan etuuskäsittelyä. Henkilötietojen suojan näkökulmasta pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä merkitsisi huomattavasti valvotumpaa ja tietoturvallisempaa järjestelmää nykytilaan verrattuna, eli uudistus vahvistaisi luottamusta. Arvoisa puhemies! Esitämme myös, että perustoimeentulotuen käsittelijällä olisi oikeus pyytää väärinkäytösepäilyä koskevissa tilanteissa suoraan laskuttajalta tietoja toimeentulotuessa huomioitavista menoista. Kela-takseihin kohdistuviin toistuviin väärinkäytöksiin puuttumiseksi Kelalla olisi oikeus luovuttaa vakuutettuja koskevia henkilötietoja matkojen yhdistelyä suorittavalle tilausvälityskeskukselle. Esityksessä ehdotetaan tarkennettavaksi myös toimeentulotuen hakijan velvollisuutta antaa tosiasiallista asuin- ja oleskeluosoitettaan koskevia tietoja Kelalle. Yllä kerrottujen ratkaisujen arvioidaan vähentävän etuuksien väärinkäytöksiä ja virheellisiä maksuja ennen kuin niitä pääsee tapahtumaan. Väärinkäytösten ja virheellisten maksujen vähentämisen ohella esityksen tavoitteena on tietojenvaihdon edistäminen. Tässä tarkoituksessa ehdotetaan tarkennettavaksi Kelan tiedonsaantioikeuksia sairausvakuutuslaissa, jotta Kela voisi jatkossa saada etuushakemuksen liitteeksi tarkoitetut lääkärinlausunnot ja todistukset Kannan kysely- ja välityspalvelun kautta. Kokonaisuutena edellä kerrotut ratkaisut helpottaisivat merkittävästi hakijoiden asiointia ja lyhentäisivät myös etuushakemusten käsittelyaikaa. Kyse on siis paitsi reiluudesta ja oikeuden toteutumisesta myös tarpeellisesta toiminnan tehostamisesta. Muutoksella saavutettaisiin 11,6 miljoonaa euroa etuus- ja toimintakuluja pienentävä vaikutus vuoden 28 tasolla. Vuonna 2027 säästön arvioidaan olevan pienempi, 5,8 miljoonaa euroa, sekin kuitenkin enemmän kuin mitä lähdimme tällä uudistuksella tavoittelemaan. Valtionosuus vuosittaisesta säästöstä olisi 9,5 miljoonaa euroa ja 4,7 miljoonaa euroa vuonna 2027. Kelan etuuksien väärinkäyttö on piilorikollisuutta ja veroeurojen väärinkäyttöä, ja tähän hallitus nyt puuttuu. Suomi herää tilanteeseen muita maita myöhemmin. Esimerkiksi Ruotsissa väärinkäytösten torjuntaan on panostettu jo erilaisilla keinoilla, ja Ruotsista itse asiassa myöskin Suomea on varoitettu siitä, että sosiaaliturvan väärinkäytöstilanteet saattavat kytkeytyä jopa järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Siksikin on tärkeää, että Suomi on hereillä ja puuttuu tähän rikollisuuden muotoon määrätietoisesti. Meillä on tätä varten hyvät, toimivat järjestelmät, ja nyt mahdollistamme niiden käyttöönoton ja paremman valmiuden torjua etuuksien väärinkäyttöä ja huijaamista. — Kiitos, arvoisa puhemies.