Harakka Timo

Kiitos, puhemies! Haluan kiittää ministeri Multalaa paitsi kärsivällisyydestä myöskin siitä, että osoitatte tätä tinkimätöntä ja johdonmukaista linjaa siinä, että päästövähennykset ja hiilineutraalisuustavoite ovat itse asiassa suomalaisen kasvun ja hyvinvoinnin tae pikemminkin kuin sen este. Siksi haluan siihen kannustaa varsinkin tilanteessa, jossa kaikki lähiympäristössänne eivät ole tästä samaa mieltä. Haluan tässä vain todeta sen, että kukaan ei ole halunnut esimerkiksi edellisessäkään hallituksessa sitä, että meillä olisi näin monimutkainen ja monen päällekkäisenkin raportoinnin mukainen ilmastoraportointi, vaan kyllä siinä on edelleen sitten eri ministeriöiden väliset ikään kuin reviirien ajatukset pakottaneet siihen tilanteeseen, että näitä näin monta on. Uskon, että todellakin ajan kuluessa tästä alkuperäisestä reviirivartiosta päästään lähemmäs sitä ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän ehkä alkuperäisintä ajatusta siitä, että tämä olisi yhteinen yhteiskuntapolitiikan tavoitteenasetanta, eikä niin, että eri sektorit ikään kuin puuhaavat omiaan. Osasyyhän tähän tietenkin on juuri tämä eurooppalainen ajattelutapa, joka on jakanut nämä ilmastotoimet sitten taakanjakosektoriin ja maankäyttösektoriin ja niin edelleen, mikä sitten on aiheuttanut meille ongelmia tietenkin sen mielekkäimmän ja kustannusvaikuttavimman ilmastopolitiikan rakentamisessa, koska siihen kullekin on asetettu omat tavoitteensa. Tiedän kokemuksesta, että esimerkiksi liikennesektorin päästövähennykset ovat huomattavasti kalliimpia kuin maankäyttösektorin päästövähennykset, mutta niin kauan kuin niitä pidetään erillään eikä toimita samaan suuntaan, ei päästä parhaaseen lopputulokseen. Vielä ehkä pöytäkirjoja varten on pakko korjata sellainen virheellinen väite sähköautoilun kustannuksista: On aivan selvää, että sähköautoilu on käyttökustannuksiltaan huomattavasti monin verroin edullisempaa kuin perinteinen polttomoottoriautoilu. Tosiaan toissa päivänähän autoa sai siis ladata käytännössä ilmaiseksi, kun sähkön hinta oli niin matalalla. Jokainen paljon autoa käyttävä, myöskin haja-asutusalueilla, on päässyt jo pikkuhiljaa siihen tilanteeseen, että vaikka ehkä hankintahinta on edelleen himpun korkeampi kuin polttomoottoriautolla — joiden hankintahinta laskee juuri sen takia, että niitä ei kohta kukaan enää halua — niin päivittäisessä käytössä ne säästävät oman hintansa varsin nopeasti. Vielä aivan loppuun, arvoisa puhemies, havainto siitä, että on aivan merkityksellistä tietenkin se, että kauppasopimuksessa käydään tätä keskustelua myöskin ilmastotoimista kaikkien osapuolien kanssa. Ikävintähän on tietysti se, että meidän kaikkein tuorein kauppasopimus on tehty maan kanssa, joka on irtautunut Pariisin ilmastosopimuksesta, eli Yhdysvaltain kanssa, mutta ehkä me muu maailma sitten koetamme pitää edistyksen lippua korkealle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen energia- ja ilmastostrategian päivitys ei ole strategia sanan perinteisen merkityksen mukaisesti, se kun ei kuvaa selkeää polkua ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi eikä toimenpiteitä seuraavien vuosien keskeisten päästövähennysten saavuttamiseksi. Strategiassahan tavanomaisesti vertaillaan kustannusvaikuttavuutta ja arvioidaan saavutettavia hyötyjä. Ilmastolaki edellyttää tällaisen strategian tekemistä, mutta kun tämä strategia ei edes tähtää hiilineutraaliuteen, niin joku voisi sanoa sen olevan ilmastolain vastainen. No, sehän ei ole sikäli yllätys, koska hallituksessa on sellaisia voimia, jotka ovat tiukasti vastustaneet kaikkea fossiilisesta energiasta ja näin ollen myöskin Venäjän vaikutusvallasta vapautumista, vastustaneet puhtaan energian investointeja, joita suomalainen elinkeinoelämä on kaukonäköisesti kuitenkin tukenut, nimittäin hiilineutraalisuustavoite voi olla Suomen kansantalouden tärkein kasvutekijä, kun ilmastoteollisuuden vienti entisestään lisääntyy. Tunnen sympatiaa ministeri Multalaa kohtaan, kun tätä tietoa ei kuitenkaan ole saatavissa tästä paperista, joka ei kerro, kuinka päästövähennystoimien ja puhdistuvan teollisuuden myötä syntyy työtä, hyvinvointia ja talouskasvua Suomeen ja Eurooppaan. Valiokunnan puheenjohtaja Junnilan puheenvuorosta yhdyn ehdottomasti sanapariin ”poukkoileva politiikka” ja myöskin sen aiheuttamaan haittaan. Hallitushan luopui aikanaan terveysverosta saadakseen Fazerin karkkitehtaan Lahteen. No, tämä Musta Pekka siirrettiin sitten datakeskusten verotukseen. 30 miljoonan säästöstä uhkasi tulla miljardivahinko, kunnes hallitus päätti luopua siitäkin. En ole enää osannut seurata, mihin käteen tuo Musta Pekka on seuraavaksi joutunut, mutta luulisin, että pitkäaikaistyöttömät ovat sen Mustan Pekan saaneet, kuten niin kovin usein. Yksi huomio vain datakeskusten sähkönkulutuksesta: On kiinnostavaa havaita, että tämä poliittinen jana onkin oikeastaan ympyrä, eli peräkkäiset perussuomalaisten ja vasemmistoliittolaisen puheenvuorot olivat identtisiä pelotellessaan kotitalouksia sähkön vähentymisellä ja sähkölaskun kasvamisella. Onkohan edustaja Yrttiaho perussuomalaisten tavoin sitä mieltä, että sähköautoihin siirtymistä pitää hidastaa? Niin, ehkä he olisivat kuulleet joskus uusiutuvasta energiasta. Uusiutuvahan tarkoittaa juuri sitä, että se uusiutuu. Euroopan halvimman tai toiseksi halvimman sähkön hinnan kääntöpuolihan on se, että tuotanto ei ole houkuttelevaa. Toissa päivänä sähkön kuluttajahinta oli miinuksella. Tässä tapauksessa kysyntä luo tarjontaa. Suomessa on jo luvitettu tuplasti se tuulivoimakapasiteetti, joka nyt on käytössä, ja potentiaali on peräti kymmenkertainen. Siksi on hyvin vahingollista pelotella kotitalouksia kallistuvalla sähköllä, kun sen tuotanto voi kasvaa vähintään kysynnän mukaisesti. Korostan sitä, että datakeskuksilta on edellytettävä vastuuta energiantuotannosta, siirtoyhteyksistä, varavoimasta, kysyntäjoustosta. Hassua kyllä, yhdet merkittävimmät päästövähennykset on aiheutettu sillä — vähän ehkä puolivahingossa — kun datakeskusten hukkalämpöä on hyödynnetty päästöttömänä, polttoa korvaavana kaukolämpönä. Microsoft tulee lähivuosina lämmittämään 40 prosenttia Espoon asunnoista. Tämä on muuten suomalainen innovaatio, maailmalla ihailtu ja tulossa ilmeisesti myöskin EU:n vaatimuksiin. Korostan siis sitä, että vaikka datakeskusinvestoinnit ovat tervetulleita, Suomella on varaa ja velvollisuus asettaa tiukat ehdot, vaativat ehdot, energiaturvallisuuden takaamiseksi. Pitemmittä puheitta: kannatan edustaja Mikkosen esittämää vastalausetta ja sen kannanottoehdotuksia.