Harakka Timo

Arvoisa rouva puhemies! Sosiaalidemokraateilla on tästä asiasta peräti yksimielinen puoluekokouspäätös: ”Rajaturvallisuuslain jatkoa on perusteltua jatkaa. Myös jatkossa Suomen on kyettävä turvaamaan rajaturvallisuus ja vastaamaan välineellistettyä maahantuloa käyttävään painostamiseen ja vaikuttamiseen.” Kun siis joskus kyseenalaistetaan sosiaalidemokraattien sitoutuminen turvallisuusratkaisuihin, on syytä kysyä, onko muilla puolueilla päätöstä, joka on tehty puolueen korkeimmassa päättävässä elimessä. Nyt kysymys kuuluu, vastaako nyt eteen saatu hallituksen esitys tavoitteeseemme, että rajalakia on perusteltua jatkaa. Itse en ole pätevä perustuslain enkä valtiosäännön tuntija, joten siteeraan vain lausuntoja, joita oikeuskanslerit ovat eri vaiheissa kolmella kerralla antaneet. Tällä kertaa oikeuskansleri eli valtioneuvoston laillisuusvalvoja pitää esityksen turvallisuusperusteluita liian yleisluontoisina, joten ne ”eivät kuitenkaan nähdäkseni perustele vielä riittävästi lain jatkamisen välttämättömyyttä”. Oikeuskanslerin lausunnon mukaan lain voimassaolon jatkuva pitkittäminen viittaa siihen, että ”väliaikaiseksi tarkoitetun lain voimassaolo on normalisoitumassa ja alkaa muuttua pysyvää tilannetta muistuttavaksi. Tällöin voidaan perustellusti kyseenalaistaa sääntelyn luonne väliaikaisena poikkeuksena.” Jo ensimmäisellä kerralla eli vuonna 24 silloinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti kiinnitti huomiota eduskunnan asemaan lain käyttöönottomenettelyssä — lainaus kahden vuoden takaa: ”Valtioneuvoston päätöksen jälkitarkastus perustuslakivaliokunnassa voisi asian perustavaa laatua olevan luonteen takia olla perusteltua.” Viime vuonna, siis toisella kierroksella, oikeuskansleri Pöysti päätti lausuntonsa jälleen näin: ”Pitäisin perusteltuna, että eduskunnan roolin vahvistamista liittyen lain mahdolliseen käyttöönottoon arvioitaisiin uudelleen.” Tätä samaa perustuslakivaliokunta edellytti hallintovaliokunnalta, joka joutui perustelemaan sen, miksi poiketaan lähes sata vuotta vanhasta parlamentaarisesta käytännöstä, että eduskunnalla on aina viimeinen sana perusoikeuksiin puuttuvissa poikkeuslaeissa. Tämähän oli voimassa jopa sotien aikana, jolloin eduskunnalla oli oikeus kumota turvasäilöpäätökset, ja se oli käytössä myös korona-aikana, ja eduskunta käyttikin valtaansa kumoamalla hallituksen poikkeusesityksen. Siitä on vain muutama vuosi aikaa. Aura Kostiainen ja Martin Scheinin korostivat eduskunnan merkitystä erinomaisessa Helsingin Sanomien kirjoituksessaan toissa päivänä. Jos se jäi lukematta, jokaisen edustajan kannattaa kyllä siihen tutustua. — Puhemies! Jatkanko pöntöstä, vai käytänkö vielä 15 sekuntia paikaltani? [Puhemies: Olkaa hyvä, siellä.] Jälleen kerran, nyt kolmannella kierroksella, oikeuskansleri palasi eduskunnan asemaan. Hän kehotti valtioneuvostoa vielä kerran arvioimaan asiaa, onko eduskunnan jälkitarkastusoikeutta aihetta arvioida toisin. No, tämä tehtävä jää nyt eduskunnan vastuulle, ja näin lähetekeskustelussa onkin syytä toivoa, että eduskunta puolustaa eduskunnan valtaa, koska kukaan muu kuin eduskunta ei eduskuntaa puolusta. Itse pääasiasta puoluekokouspäätös on täysin yksiselitteinen. Toistan sen vielä: ”Rajaturvallisuuslain jatkoa on perusteltua jatkaa. Myös jatkossa Suomen on kyettävä turvaamaan rajaturvallisuus ja vastaamaan välineellistettyä maahantuloa käyttävään painostamiseen ja vaikuttamiseen.” — Kiitos, puhemies.

Arvoisa puhemies! Tänään olemme käyneet Suomen tulevaisuuden kannalta ehkä tärkeintä keskustelua: miten nuoret näkevät maailman ja omat mahdollisuutensa. Olen varma, että koko sali on järkyttynyt siitä, että kyselyiden mukaan nuorten tulevaisuudenusko on romahtanut. Uskon, että jokainen täällä poliittisesta laidasta laitaan on äärimmäisen vakavana. Jos meillä ei ole nuoria, meillä ei ole mitään. Meidän on siis palautettava nuorten luottamus tulevaisuuteen ja myös luottamus meihin, jotka olemme vastuussa. Riippumatta nyt siitä, kuka on milloinkin hallituksessa ja oppositiossa, vastuu on meillä, ja siis meidän täytyy nousta nuorten silmissä vastuumme mittaisiksi. Siksi nyt on puhuttava ratkaisuista. Arvoisa puhemies! Poliittisen päätöksenteon aikajänne on auttamattoman lyhyt, vaalista vaaliin, ja kun lapset ja nuoret eivät äänestä ja kun tulevat äänestysikään, äänestävät vähemmän kuin vanhat, silloin meidän varttuneiden tarpeet, joita äänekkäästi vaadimme, menevät nuorten tulevaisuuden ohi. Meidän vanhojen ei pidä kiilata jonossa vaan antaa tilaa. Ongelma on havaittu muuallakin. Euroopan komissio valmistelee parhaillaan strategiaa tulevien sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Sen tarkoitus on varmistaa, että EU:n politiikassa ja lainsäädännössä otetaan huomioon sekä nykyisten että tulevien sukupolvien väliset edut kattaen eri politiikan alat. Toisin kuin monissa maissa, Suomen perustuslaki ei erikseen sisällä mainintaa tulevista sukupolvista, ylisukupolvisesta tai sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Kuitenkin on vakiintumassa tulkinta, että syvimmiltään perustuslaki koskee myös syntymättömien suomalaisten oikeuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmä esitti tänä keväänä toimenpiteitä nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi. Yksi konkreettinen toimenpide velvoittaa eduskuntaa: ”Turvataan tulevien sukupolvien oikeudet ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus kirjaamalla ne lakiin. Ne on turvattava luomalla institutionaalinen ja oikeudellinen perusta kirjaamalla ne sitoviksi velvoitteiksi lakiin ja päätösten vaikutustenarviointiin.” Tulevaisuusvaliokunta on jo vuodesta 24 pitänyt esillä lakia sukupolvivastuusta. Valiokunnan kuulemat oikeusoppineet ovat kannustaneet valmistelemaan tulevaisuuskestävyyteen velvoittavaa lainsäädäntöä. Tulevaisuusvaliokunnan kaikki poliittiset ryhmät ovat valmistelleet yhdessä lakialoitetta eduskunnan hyväksyttäväksi. Tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä tulevaisuusselonteosta viimeisin ponsi kuuluukin seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto edistää tulevaisuusvaliokunnan ja OKM:n asiantuntijaryhmän esittämää sukupolvivastuulakia keinona lujittaa nuorten heikentynyttä tulevaisuususkoa, tukea perheellistymistä sekä vahvistaa tulevien sukupolvien perusoikeuksia myös muut lajit ja planetaarisen kestävyyden rajat huomioiden.” Arvoisa puhemies, arvoisat edustajat! Välikysymyksessä oppositio syyttää ja hallitus puolustautuu. Nyt on kuitenkin mahdollisuus löytää ratkaisuja yhteistyössä poliittisen kentän laidasta laitaan. Nyt on jokaisen eduskunnan jäsenen tilaisuus antaa signaali nuorille: sitoudumme tavoittelemaan hyviä päätöksiä pitkällä aikavälillä, nuoren polven kannalta reilusti ja tulevien polvien oikeuksia edistäen. Tulevaisuusvaliokunnan jäsenet ovat yhteistyössä jokaisen eduskuntaryhmän voimin siis valmistelleet lakialoitteen, joka velvoittaa vakavasti valtiovaltaa palvelemaan nuoria suomalaisia ja tulevia sukupolvia. Ryhmänjohtajat ovat ystävällisesti suosittelemassa edustajilleen tämän aloitteen allekirjoittamista — siitä kaunis kiitos. Hyvät ystävät, huomenna siihen on tilaisuus. Aloitetaan työ paremman huomisen puolesta yhdessä ja yhteistyössä.