Harjanne Atte

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Kiitos kollegoille puheenvuoroista. Täällä on tuotu kattavasti ja koskettavastikin esiin huumeista, kannabiksesta ja muista, aiheutuvia ongelmia suomalaisessa yhteiskunnassa. Korostan, että nämä ovat asioita, jotka ovat tapahtuneet nykyisen lainsäädännön puitteissa, eli meillä on käsillä ongelma. Jos siihen esitetään sitten vastaukseksi ennaltaehkäisevää työtä, poliisin resursointia ja valvontaa, sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamista yms., yms., tällaisia, mitä täällä nyt on tullut, niin silloin minusta pitäisi johdonmukaisesti esittää sitten niitä toimia. Itse luettuani tässä jälleen kerran ja kuultuani asiantuntijoita, sekä rikosoikeuden että sosiaali- ja terveyspuolen asiantuntijoita, on ilmeistä, että on perusteltua ajatella, että olisi paremmin toimivia lakisääntelykehikkoja, joihin liittyy dekriminalisointi, ehkä laillistaminenkin. Suosittelen — kun edustaja Castrénkin, joka nyt jo poistui, puhui näistä fiksuista ihmisistä, valtavasta määrästä niitä, jotka tämän ongelman kanssa painivat ympäri maailmaa — että kun moni fiksu ihminen on antanut tässäkin valiokunnille lausunnot, niin kannattaa lukea ne kaikki ja miettiä, onko meillä kaikki ihan välttämättä kunnossa vai pitääkö meidän tehdä jotain enemmän, jotain paremmin, jotain toisin. Haluan kuitenkin keskustelussa vielä ehkä kotiyleisöille ja miksei salissakin kaikille alleviivata, että siis tästä äänestetään nyt sitten huomenna. Kun sain edustaja Furuholmilta kannatuksen näille esityksilleni, niin tässähän ei äänestetä nyt sitten tämän aloitteen hyväksymisestä vaan hylkäämisestä. Tämä aloite hylätään. Tämä eduskunta ei tule tämän aloitteen myötä edistämään kannabiksen laillistamista tai siihen johtavaa lainsäädäntöä sellaisenaan. Tarjolla on sen sijaan lausumia, jotka lähtevät siitä, että tätä asiaa, koko huumausainepolitiikkaa, selvitetään huolella. Sitä ovat peräänkuuluttaneet asiantuntijat, jotka ovat olleet tässä asiassa puolesta tai vastaan. Sen jälkeen meillä on tällainen lausuma, että pitäisi edetä dekriminalisaation kanssa. No, se on kanta, jolle on myös hyvin paljon asiantuntijakannatusta sekä sieltä rikosoikeuden puolelta että myöskin sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden puolelta. Sitten on tämä lääkekannabis, ja sitten on tämä hampun muu raaka-ainekäyttö. Alleviivaan, että nämä ovat ne asiat, joista huomenna eduskunta voi sitten kannan muodostaa, ja suosittelen jokaista miettimään, mitä mieltä on näistä asioista. Itse näkisin, että tässä on mahdollisuus edistää humaania, tietopohjaista päihdepolitiikkaa, pieni askel eteenpäin tässä salissa. Se olisi kyllä sellainen viesti, jota me vakavien päihde- ja huumausaineongelmien kanssa painivana yhteiskuntana kaivattaisiin.

Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle mietinnön esittelystä. Kansalaisaloite kannabiksen laillisen aseman muuttamisesta on jälleen kirittänyt suomalaista päihdepoliittista keskustelua eteenpäin. Kiitos aloitteen tekijöille. Kansalaisaloitteen ehdotukset ja niiden tueksi esitetyt perustelut ovat varteenotettavia ja pääosin kannatettavia. Asiaa olisi kuitenkin selvitettävä huolella ennen varsinaista lainvalmisteluun ryhtymistä. Laillistamiskokemukset verrokkimaista ovat pääosin tuoreita, ja tietoa näistä maista karttuu kaiken aikaa. Eri maiden päihdekulttuureissa on myös eroja, ja laillistamisen toteutuksen yksityiskohdat vaihtelevat maittain. On silti joka tapauksessa tärkeää seurata kansainvälistä kehitystä avoimin mielin. Sisäministeriö on arvioinut valiokunnalle, että kansalaisaloitteen sääntelymalli lisäisi merkittävästi kannabiksen yleistä hyväksyttävyyttä ja kulutusta. Kokemukset muun muassa Saksasta ja Kanadasta eivät kuitenkaan tue tällaista näkemystä, vaan laillistamisen vaikutukset käyttöön ovat olleet maltillisia. Huomionarvoista on, että Saksassa nuorten kannabiksen käyttö on jatkanut laskuaan laillistamisesta huolimatta. Usein huolena esitetty kannabiksen yhteys vakavaan rikollisuuteen on ainakin osin nimenomaan seurausta käytön ja kaupan laittomuudesta. Kannabiksen laittomuus ylläpitää myös sen yhteyttä muihin, vaarallisempiin huumausaineisiin, kun kannabiksen käyttäjät päätyvät tekemisiin rikollisten tahojen kanssa, jotka kauppaavat myös muita aineita. Arvoisa puhemies! Nykyinen rangaistuksiin perustuva huumausainepolitiikka ei ole onnistunut vähentämään huumausaineiden käyttöä tai niistä aiheutuvia haittoja, kuten täällä on käyty läpi. Sen sijaan kriminalisointi aiheuttaa monia ongelmia. Se johtaa käyttäjien leimautumiseen, vaikeuttaa hoitoon hakeutumista ja hoidon järjestämistä ja sitoo viranomaisten resursseja tehottomasti. Rangaistavuus perustuu paternalistiseen kriminalisointiin, joka suojelee henkilöä häneltä itseltään. Kuitenkin rangaistusten seuraukset voivat olla käyttäjille jopa haitallisempia kuin itse käyttö. Kannabiksen laillistaminen tuskin poistaisi laitonta kauppaa kokonaan, mutta pienentäisi sen osuutta markkinasta ja näin ollen heikentäisi rikollisten ansaintamahdollisuuksia. Samalla se heikentäisi kannabiskaupan yhteyttä vakavampaan rikollisuuteen. Verotulot puolestaan auttaisivat rahoittamaan kannabiksen haitoista yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Sääntely toisi mukanaan myös tehokkaan ikärajakontrollin. Huumausaineiden käytön kriminalisointia on valiokunnan kuulemisessa perusteltu myös muiden rikosten torjunnalla. Yksittäisen käyttäjän tai pienen myyjän kiinni saaminen harvoin kuitenkaan paljastaa merkittäviä rikollisia rakenteita ja saattaa itse asiassa vaikeuttaa näytön hankkimista vakavammista rikoksista: toisin kuin todistajalla ei käyttörikoksesta epäillyllä ole totuudessa pysymisen velvollisuutta esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä. Käytön kriminalisointi vain siksi, että se antaa poliisille välineitä muuhun rikostorjuntaan, ei ole lähtökohtaisesti asianmukainen kriminalisointiperuste. Arvoisa puhemies! En kannata aloitteen hyväksymistä sellaisenaan. Tarve sääntelymuutoksille ja niitä pohjustavalle laaja-alaiselle selvitystyölle huumausaineiden dekriminalisoinnista ja säännellyn laillistamisen mahdollisuuksista on kuitenkin ilmeinen. Selvitystyön tulisi kattaa nykyisen lainsäädännön ajantasaisuus, sen hyödyt ja haitat sekä erilaisten sääntelymallien vaikutukset. On tärkeää arvioida myös muiden huumausaineiden dekriminalisoinnin vaikutuksia, sillä eri aineiden riskit ja terveyshaitat vaihtelevat suuresti. Tämän selvitystarpeen ovat tuoneet esiin myös useat valiokunnan kuulemat asiantuntijat. Huomionarvoista on, että tarkempaa selvitystä on peräänkuulutettu myös aloitteeseen kriittisesti suhtautuvien asiantuntijoiden taholta. Selvitystyön rinnalla tulisi aloittaa dekriminalisoinnin valmistelu ja kannabiksen lääkinnällisen käytön esteiden poistaminen. Myös hampun raaka-aine- ja elintarvikekäytön haasteita ja niiden ratkaisuja tulisi selvittää. Arvoisa puhemies! On aika siirtyä kohti ennaltaehkäisevää, sosiaali- ja terveydenhuollon keinoja painottavaa päihdepolitiikkaa. Se ei tarkoita huumemyönteisyyttä vaan humaania, tutkittuun tietoon pohjaavaa, vastuullista päätöksentekoa. Toivon, että jokainen kansanedustaja pohtii omaa kantaansa itsenäisesti ja että eduskuntaryhmät antavat arvon tälle itsenäiselle pohdinnalle ja vapauden äänestää salissa sen mukaisesti. Kyseessä on kansalaisaloite, joka ei liity hallitusohjelmaan. Esitän hyväksyttäväksi vastalauseen mukaiset neljä lausumaehdotusta: ”1. Eduskunta edellyttää, että oikeusministeriö asettaa laajapohjaisen työryhmän laatimaan huumausainepolitiikan kehittämisestä kokonaisvaltaisen selvityksen, joka kattaa myös kannabiksen laillistamisen vaikutusten ja mahdollisten sääntelyratkaisujen arvioinnin. 2. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan huumausaineiden käytön rangaistavuudesta luopumista. 3. Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa kannabiksen lääkinnällisen käytön mahdollisuuden sitä tarvitseville. 4. Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa hampun sujuvan raaka-aine- ja elintarvikekäytön ja ‑tuotannon edellytykset.” Nämä eivät ole mitenkään erityisen dramaattisia tai radikaaleja ehdotuksia.