Heinonen Timo

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Itse pidän tätä poliisilain uudistusta perusteltuna ja itse asiassa sitä, mitä hallitus esitti, jopa vielä parempanakin. Tähänhän on tiettyjä muutoksia jouduttu eduskunnassa tekemään. Niidenkin myötä tämä vie ainakin omasta mielestäni tilannetta parempaan suuntaan. Halusin oikeastaan tämän puheenvuoron käyttää sen takia, että hämmästelen sitä, että vihreät esittävät tämän lainsäädännön hylkäämistä. Jos otan muutaman esimerkin, niin tämän hylkäämisen esittäminen tuntuu entistä kummallisemmalta. Esimerkissä raiskaaja menee sairaalaan piiloon ja on sairaalassa. [Aki Lindén: Ei sairaaloihin voi mennä piiloon!] — Sairaalaan voi mennä esimerkiksi tilanteessa kertoakseen, että on jokin vaiva, niin pääsee kyllä sairaalaan. Lääkärinä toimiessaan edustaja Lindénkin vastaanotti eikä varmastikaan sanonut, että en ota vastaan, jos ihminen tuli valittamaan huonoa oloa tai muuta. — Eli raiskaaja menee sairaalaan piiloutuakseen, ja poliisi soittaa ja kysyy, onko raiskaaja sairaalassa. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tällä hetkellä sairaala ei voi kertoa, että tämä henkilö on siellä sairaalassa. Tämän lainsäädännön voimaan tultua voidaan kertoa ja antaa viranomaiselle tieto, että kyllä raiskaaja on täällä sairaalassa. Näin voidaan toimia. No, otetaan toinen esimerkki, mikä on minun mielestäni vielä hullumpaa. Meillä on muistisairas mummo, joka katoaa marjametsään, ja häntä ryhdytään etsimään. Sinne ensimmäisenä kutsutaan poliisi, todennäköisesti useita partioita, jotka lähtevät etsimään muistisairasta marjanpoimijaa. Seuraavaksi sinne kutsutaan ehkä sopimuspalokuntalaiset. He lähtevät haravoimaan sitä metsää. Tämän jälkeen virka-apuna Puolustusvoimista varusmiehiä. He ovat siellä illat, yöt, viikonloput, juhannukset, joulut — no, marjassa ei jouluna olla mutta kadoksissa voidaan olla — [Timo Harakka: Hyviä esimerkkejä!] etsimässä virka-apuna tätä kadonnutta ihmistä, olkoon hän sitten marjassa kadonnut tai talvella pakkaseen kadonnut. Äärimmäisen tärkeää löytää nopeasti, vaikka edustaja Harakkaa naurattaakin. Siinä puhutaan tämän henkilön elämästä ja kuolemasta useissa tilanteissa. Todennäköisesti sinne kutsutaan vielä, jos ei henkilöä löydy, myös Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tekemään tätä työtä. Ja kun poliisi soittaa ja kysyy, onko tämä henkilö sairaalassa, niin sairaala ei saa tällä hetkellä kertoa, että kyllä, hänet on jo tuotu tänne sairaalaan jonkun toisen toimesta, joka hänet oli löytänyt tienposkesta tai muualta, vaan poliisin, sopimuspalokunnan, virka-avun, varusmiesten, vapaaehtoisen pelastuspalvelun tulee jatkaa etsimistä, vaikka tämä kadonnut henkilö on jo hoidossa ja saatu pelastettua pakkasesta tai sieltä marjametsästä. On aivan käsittämätöntä, että tästä ei viranomainen voi toiselle viranomaiselle edes kysyttäessä antaa tietoa. Kun poliisi kysyy, onko tämä henkilö sairaalassa, niin sairaala ei voi sitä kertoa. Itse pidän tätä tiedonvaihtoa viranomaisten välillä erittäin tervetulleena. Tai sitten näissä erilaisissa tilanteissa hoivakodeissa, sairaalan päivystyksissä, joissa on kyse vaikkapa lievästä pahoinpitelystä, voisi poliisille kertoa, kuka tekijä on, eikä ainoastaan tapahtunutta. Sen takia ihmettelen, että vihreät vastustavat tätä lainsäädäntöä, joka siis merkittävällä tavalla lisää suomalaisten ihmisten turvallisuutta, niin kuin esimerkiksi edustajat Hänninen ja Vornanen tuossa edellä äsken kuvasivat. [Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa: Nimi mainittu!]

Arvoisa puhemies! Katsoin tässä THL:n sivuilta, että vuoden 25 kokonaiskulutuksesta ei ole saatavilla vertailukelpoista arviota tämän matkustajatuonnin ja verkko-ostojen osalta mutta sen sijaan kotimainen tilastoitu kulutus laski 4,5 prosenttia edellisvuodesta ollessaan noin 6,9 litraa sataprosenttista alkoholia. Eli kotimainen tilastoitu kulutus on vähentynyt vuoden takaisesta: Alkoista, ruokakaupoista ja ravintoloista ostettu määrä väheni kaikilla Suomen hyvinvointialueilla. Ainoastaan vahvan oluen kulutus kasvoi. Muiden juomaryhmien kulutus laski. Eli tämä nyt on tilastotietoa THL:n virallisista tiedoista.

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Petteri Orpon hallitushan on tehnyt myös muutamia muita toimia alkoholilain ympärillä: viinien tuonti ruokakauppaan ja pientuottajien aseman vahvistaminen. Muistan, että silloinkin tässä salissa kuultiin sisällöltään samanlaisia puheenvuoroja, että nyt alkoholinkulutus sitten räjähtää käsiin, kun viinit ruokakauppoihin tulivat. No, jos katsotaan puolueettoman THL:n tilastoja, niin viime vuodelta ne kertovat, että suomalaisten alkoholinkulutus on edelleen laskenut. Viime vuonna suomalaiset kuluttivat noin 6,9 litraa alkoholia ja vuoden takaisesta vähennystä tapahtui 4,5 prosenttia. Elikkä viime vuonna käytettiin alkoholia 4,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Tämä on siis faktaa THL:n tilastoista, jotka kertovat suomalaisten alkoholin hankinnasta Suomessa. No, tänään meillä on sitten käsittelyssä alkoholilain seuraava esitys, jossa on kyse siis etämyynnin ja toimitusten selkeyttämisestä ja niiden tuomisesta EU-lainsäädännön mukaisiksi. Itse kun katsoin tuota sosiaali- ja terveysvaliokunnan pitkää ja perusteellista käsittelyä, niin olin jopa hivenen yllättynyt, että kaikki StV:ssä olevat puolueet kannattivat alkoholin kotiin toimittamista. Myös kristillisdemokraatit siellä olivat tämän kotiin kuljettamisen kannalla. Ero taisi olla siinä, voiko kotiinkuljetus tapahtua saman vuorokauden aikana vai tapahtuuko se myöhemmin. Eli jos ihminen tilaa pitsan ja oluen, niin pitsa tulee illalla ja olut tulee sitten seuraavana iltana. Tämä oli kait yksi ero siinä ja sitten tässä prosenttirajassa oli toinen, mutta kaikki puolueet kannattivat kotiinkuljetusta, vaikka tässä keskustelussa on saanut sellaisen kuvan, että näin ei olisi. Tämä on yksi toimenpide etämyynnin ja toimitusten selkeyttämiseksi EU-lainsäädännön mukaisiksi, ja olen edustaja Räsäsen kanssa samaa mieltä siitä, niin kuin valiokuntakin, että meidän on seurattava tarkkaan tämän lainsäädännön vaikutuksia, vaikutuksia kulutukseen, jatkuuko tämä myönteinen kehitys, että suomalaiset kuluttavat aiempaa vähemmän, niin kuin edellisten muutosten jälkeen on tapahtunut, vai tapahtuuko muutos toiseen suuntaan, mitkä ovat haittojen vaikutukset ja vaikutukset näihin, joita tässä keskustelussa on esille tullut. Se on äärimmäisen tärkeää, ja sen mukaan sitten tehdään jatkossa toimenpiteitä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten edustajakollega Hänninen totesi, tämä on ennen muuta turvallisuuskysymys, ja tämä on ihan sen ytimessä. Kuitenkin joudun itse toteamaan tässä — aika harvoin hallituspuolueiden rivistä tätä kuulee sanottavan, yleensä tämä on opposition toistama toteamus, ja taisimme sen tänäänkin jo aiemmassa asiakohdassa kuulla — että mielestäni tämä esitys on oikeansuuntainen mutta riittämätön. Tämä ei vie näitä pakotteita tarpeeksi pitkälle vaan jättää edelleen niiden ulkopuolelle tiettyjä tuotteita, mitä en itse voi ymmärtää. Ulkoministeriö on siis valmistellut kansallisen asetuksen, jolla keskeytetään poikkeuslupien myöntäminen vientiin Suomesta Venäjälle. Tämä asetus on nyt tänään meillä käsittelyssä ja etenee eduskunnassa sitten eteenpäin. Tämä päätös siis koskee joukkoa lääketieteellisiä ja farmaseuttisia tavaroita ja teknologiaa. Tuotteet ovat EU:n pakotteiden alaisia, mutta niiden vienti Venäjälle on ollut sallittua ulkoministeriön myöntämillä poikkeusluvilla. Perusteena ovat olleet lääketieteelliset ja farmaseuttiset syyt. Katsoin tuossa vähän tämän asian taustoja: tämän liikkeelle panevana voimana on ollut se, että on käynyt ilmi ja ulkoministeriössä on vakavat epäilyt siitä, että näitä tuotteita on päätynyt myös vääriin käsiin. On tullut tietoon, että lääketieteellisiä ja farmaseuttisia tuotteita on päätynyt jopa sotilaalliseen tarkoitukseen Venäjällä, ja tämän vuoksi on siis ryhdytty näihin toimenpiteisiin kansallisesti. Toki itse toivoisin, että kyllä olisi syytä hoitaa ihan koko EU:nkin tasolla tällainen asia, miksi Euroopan unionista tällaista poikkeuslupakäytäntöä yleensäkään Venäjälle sallitaan. Muille kuin lääketieteellisille tavaroille voi tämänkin asetuksen jälkeen hakea poikkeuslupaa niin kutsutuista humanitäärisistä syistä, jos EU:n pakoteasetuksen edellytykset täyttyvät. Edellisten lisäksi on lääketieteellisiä ja farmaseuttisia tavaroita, jotka eivät ylipäätään ole EU:n pakotteiden alla. Näiden vientiin ei tällä hetkellä tarvitse edes erityistä lupaa. Yleisradio oli selvittänyt näistä poikkeusluvista, mille niitä oli haettu. Vähän itse ihmettelin, kun tätä uutista luin, että aika monessa yrityksistä ei oikein edes kehdattu vastata, että kyllä meiltä tällaista kauppaa käydään. Vastaukset olivat aika ylimalkaisia, kun Yle selvitti hakijayhteisöjä. Sitten esimerkiksi yksi näistä yrityksistä, joka voi edelleen tämän tiukennetun asetuksen jälkeen jatkaa kauppaa, on sairaalasänkyjä valmistava yritys, joka vie Venäjälle sairaalasänkyjä. No miksi ihmeessä Suomesta pitää sairaalasänkyjä Venäjälle viedä? Ei tällaisessa tilanteessa minun mielestäni mistään syystä. Ei ole meidän tehtävä käydä kauppaa Venäjän kanssa, on sitten kyse suklaasta, aseista, sängyistä, hirsirakennuksista tai mistään muusta. On parempi, että tämä kauppa on nyt niin kauan seis, kun Venäjää hallitsee diktaattori Vladimir Putin ja hänen Kremlin hallintonsa. Tämä osoittaa nyt vakavalla tavalla sitä, että erilaiset poikkeusluvat kuitenkin aiheuttavat sitä, että vuotoa tapahtuu koko ajan. Itse pitäisin tärkeänä, että tämä asetus ja lainsäädäntö laajennettaisiin niin, että se koskee kaikkea vientiä Venäjälle. Kyllä itse ihan hivenen ihmettelen sitäkin, että Eurooppaan päin vielä neljänkin vuoden jälkeen tulee sellaisia tuotteita, joita meidän täytyy Venäjältä tuoda. Bitumista me taisimme päästä onneksi jo eroon. Olemme kehittäneet siihen omaa tuotantoamme ja pystyneet tekemään sen nyt huoltovarmuuden kannalta järkevällä tavalla. Olen varma, että näissä muissakin asioissa, kun vain olisi tahtoa, löytyy kyllä ratkaisuja. Mielestäni Suomen itärajan pitäisi olla kiinni ihmisiltä mutta myös tavaralta sataprosenttisesti.

Arvoisa puhemies, hyvä rouva ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Meillä on käsittelyssä erittäin myönteinen työelämäuudistus, ja siksi vähän hämmentyneenä katsoin tuota puheenvuorolistaa. Siellä ei yhtään vasemmistoliittolaista puheenvuoron pyytäjää ole. Sosiaalidemokraateista onneksi sentään edustajat Merinen, Kokko, Lyly ja Lindén ovat pyytäneet puheenvuorot, ja odotankin, että he nyt käyttävät tämän hyvän esityksen kehumiseen edes osan siitä tarmosta, mitä he ovat käyttäneet aiempien esityksien moittimiseen. Ehkä tähän debattiin tulee vielä mahdollisuus ja kuulemme sitten myös vasemmistoliiton kehuja, sillä tämä on odotettu ja tervetullut uudistus. Monella työkyvyttömyyseläkeläisellä on nimittäin työkykyä. Heistä monilla on paljon myös työhaluja ja monilla myös mahdollisuuksia työntekoon. Uudella mallilla, jonka ministeri Sanni Grahn-Laasonen meille esitteli, halutaan nimenomaan kannustaa työntekoon työkyvyn salliessa ja poistaa työnteon esteitä näiltä henkilöiltä. Uusi malli mahdollistaisi siis joustavamman työskentelyn työkyvyttömyyseläkkeellä, ja malli lisäisi joustavuutta palkkatulojen ansaitsemiseen työkyvyttömyyseläkkeen ohella. Tämä uusi joustavampi yhteensovittaminen vähentäisi siis kannustinloukkuja ja tukisi näiden osatyökykyisten työhön kiinnittymistä, mutta kasvattaisi myös työtunteja ja parantaisi yksilöiden toimeentuloa. On vaikea uskoa, että kukaan tätä uudistusta vastustaisi. Joustomalli on siis nimensä mukaisesti joustavampi kuin nykyinen malli. Tällä hetkellähän työeläkelaitos laittaa eläkkeen lepäämään eli keskeyttää maksun, jos ansiot ylittävät ansaintarajan yhtäjaksoisesti vähintään kolmen kuukauden ajan. Sain tästä esityksestä kiitoksia jo ennen tätä lähetekeskustelua Riihimäen rollaattorimarssitilaisuudessa, missä yksi rouva tuli sanomaan, että on hyvä, että tämä heille nyt mahdollistetaan. Joustomalli auttaa siis työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista, jolloin siis työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi helpommin työskennellä jäljellä olevan työkykynsä mukaan. Tämän ehdotetun mallin on tarkoitus siis mahdollistaa työkyvyttömyyseläkkeen saajille joustava työskentely niin, että laissa säädettävät ansaintarajat voisivat kalenterivuoden aikana ylittyä. Tämä on tervetullut uudistus. Joustomallin on arvioitu lisäävän työntekoa jopa noin tuhannella henkilötyövuodella, ja työllisyyden lisäys vahvistaisi myös julkista taloutta jopa 30 miljoonalla eurolla. Vaikutukset tulevat näkymään tulevina vuosina lainsäädännön voimaan tultua. Työeläkemenot vähenisivät nykyiseen nähden arviolta lähes 6 miljoonaa euroa ja Kelan eläkemenot noin 1,6 miljoonaa euroa, minkä arvioidaan vähentävän verotuloja noin 4 miljoonalla eurolla. Julkisen talouden kokonaisvaikutukset muodostuisivat näin ollen ihan merkittäviksi. Mutta, arvoisa puhemies, tätäkin tärkeämpää tässä on nimenomaan se, että joustomalli tulee tukemaan työkyvyttömyyseläkkeen saajan työkykyä, mahdollisuutta osallistua työelämään ja antaa oma panos ja saada myös tehdä sitä työtä, mitä haluaa tehdä. Ehdotetun mallin tavoitteena on, että työkyvyttömyyseläkkeen saaja voi siis jatkossa työskennellä joustavasti eläkkeensä rinnalla kykyjensä mukaan ja palata työelämään terveydentilansa salliessa. Pidän tätä erittäin tervetulleena, ja haluan kiittää ministeri Sanni Grahn-Laasosta tämän asian eteenpäin viemisestä.

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Tuppurainen, onnittelen teitä Suomen ennätyksestä: Samana aamuna Huomenta Suomessa vaaditte tälle vuodelle 1,4 miljardin lisäleikkauksia. Hetken päästä osallistuitte mielenosoitukseen, missä huusitte loppua leikkauksille. Takki kääntyi tunnissa. Tämä on Suomen ennätys. [Oikealta: Onneksi olkoon!] Sanoitte myös, ettei SDP hyväksy soteleikkauksia. Totuus on tarua ihmeellisempää: tässä teidän vaihtoehtobudjetissa SDP leikkaisi sotejärjestöiltä lähes sata miljoonaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Herää kysymys, onko SDP:n vaihtoehto näin epäuskottava, että te ette edes itse sitä tunne. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Opposition kyselytunti!] Puheenjohtaja Lindtman esitti, että Suomen pitäisi ottaa käyttöön Espanjan talousopit: lisää EU-velkaa, lisää EU-lainaa, ja Espanjahan teki muuten aika rajut työmarkkinauudistuksetkin. Hyvä, että, demarit, tuette edes Espanjassa näitä tehtyjä uudistuksia. [Puhemies koputtaa] Mitä mieltä, arvoisa valtiovarainministeri, te olette tästä Lindtmanin esityksestä ottaa Suomessa käyttöön Espanjan talousopit? [Naurua — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Voidaan siirtyä suoraan SDP:n vastaukseen!]

Arvoisa puhemies! Pidän edustaja Strandmanin aloitetta erittäin tervetulleena. Ei tässä riitä hyvä tahto, vaan kyllä tässä lainsäädännön rajoitteista on kyse. Ei tietenkään opettajanhuoneen pöydän ympärillä voida käydä keskusteluja sellaisista asioista sellaisten henkilöiden kesken, jos jollain ei ole oikeutta niitä tietoja saada. Eli se on laitonta tällä hetkellä, ja sen takia lainsäädäntöä pitää päivittää tältä osin. Eli vaikka hyvää tahtoa opettajanhuoneessa olisi käydä tällaista keskustelua, niin se ei onnistu. Meillä on selkeä raja-aita tällä hetkellä, jopa niin, että opettajanhuoneisiin ei kaikkialla edes voi laskea muita kuin heitä, joilla on sen lainsäädännön suomat oikeudet saada tieto. Tämä on ihan oleellinen osa tässä. Opiskeluhuolto, psykologi- ja kuraattoripalvelut ja kouluterveydenhoito, on tärkeä osa tässä tiedonsiirron ja salassapidon kokonaisuudessa, ja toivon, että kun nyt sotea lähdetään korjaamaan, myös tätä järjestämisvastuukysymystä tarkasteltaisiin, niin tämän osalta kuin esimerkiksi palo- ja pelastustoimen valtiollistamisenkin osalta.