Junnila Vilhelm

Arvoisa puhemies! On syytä muistaa, että Alkon monopolia ei ole pidetty riittävänä perusteena etämyynnin rajoittamiselle vastaavin tavoin muista EU-maista. Talousvaliokunnan kuulemien EU-oikeuden asiantuntijoiden tulkinta asiaan liittyvästä sääntelyliikkumavarasta ja sääntelyn EU-oikeudenmukaisuudesta on yksimielinen. Etämyynnin rajoittamista esimerkiksi käymisteitse valmistettuihin 8,0 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviin alkoholijuomiin tai muilla tavoin valmistettuihin enintään viisi ja puoli tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviin alkoholijuomiin ei ole pidetty EU:n tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevien säännösten näkökulmasta mahdollisena. Eurooppaoikeuden kannalta siten vaihtoehdoiksi jää vastalauseessa ehdotetun kaltainen sääntely tai se, että kotimaisille vähittäismyyntiluvallisille toimijoille sallittua alkoholijuomavalikoimaa laajennettaisiin rajat ylittävää etämyyntiä vastaavaksi. Etämyyntiä koskevan sääntelyn osalta talousvaliokunta viittasikin hallituksen esityksen arvioon siitä, että kokonaisuutena alkoholin etämyynnin oikeustilan selventäminen ja selkeyttäminen tuskin vaikuttaisi siinä määrin merkittävästi kuluttajien ulkomailta Suomeen tilaaman alkoholin määrään, että sillä olisi merkittäviä vaikutuksia kotimaiseen alkoholinkulutukseen tai kulutuksesta aiheutuviin haittoihin. Valiokunta korosti samalla, että erityisesti rajat ylittävän etämyynnin osalta esitetyn sääntelyn arvioinnissa ei kuitenkaan ole ensisijaisesti kyse edes punninnasta kuluttajan valinnanmahdollisuuksien ja alkoholihaittojen välillä. Vaan mistä on kysymys? Siitä, että kansallista sääntelyä on selkeytettävä vastaamaan EU-oikeuden vaatimuksia. Tästä on kysymys. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käytettiin tilapäistä enemmistöä, joka ei vastaa eduskunnan tahtotilaa. [Pia Lohikoski: Ei ollut tilapäinen, ei saa puhua muunneltua totuutta!] Siksi edustaja Valtolan esitys on perusteltu, ja siksi sitä kannatan.

Arvoisa puhemies! Joissakin aikaisemmissa puheenvuoroissa viitattiin esimerkiksi puhemiesneuvoston tämänpäiväiseen päätökseen koskien tämän esityksen tänne tuomista. [Krista Kiuru: Ei päättänyt puhemiesneuvosto vaan puhemies!] — Muistutan, että tämä käsittely tänään oli yksimielinen, ja käsittääkseni myös edustaja Kiuru siinä puhemiesneuvostossa istuu. Käydään lyhyesti vielä etämyyntiasiaa. Tässä ehdotetussa sääntelyssä on siis kyse nimenomaan oikeustilan selkeyttämisestä. Etämyynti on sinänsä myös tällä hetkellä oikeudellisesti sallittua. Asiaa on arvioitu myös korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä viime vuonna, KKO:2025:71. Samalla huomionarvoista on, että oikeustilan selkeyttämistä voidaan pitää välttämättömänä EU-oikeuden näkökulmasta. Suomen nykyisen alkoholilainsäädännön voidaan arvioida olevan etämyynnin osalta ristiriidassa Euroopan unionin tuonnin määrällisiä rajoituksia koskevan normiston kanssa. Vaikka Suomen järjestelmä ei normitasolla kielläkään etämyyntiä, nykyisen järjestelmän epäselvyys muodostaa hallinnollisen esteen. Talousvaliokunta yhtyi hallituksen esityksen lähtökohtaan siitä, että kilpailu- ja sisämarkkinaoikeudellisesti Suomi ei voi kieltää etämyyntiä rikkomatta SEUT 34 ja 36 artiklaa vastaan. Kyse olisi siis selkeästi SEUT 34 artiklassa kielletystä tavaroiden vapaan liikkuvuuden rajoituksesta, jota ei voitaisi perustella 36 artiklalla. [Krista Kiuru: Mutta kolmeseiskalla voi!] Tämä on erinomaisen tärkeää tässä yhteydessä muistuttaa, kun täältä tulee myös sellaisia esityksiä jatkuvasti, jotka tästä poikkeavat. Tämä ilmenee myös hallituksen esityksessä kuvatuista Euroopan komission virallisista kannanotoista. Talousvaliokunta pitikin ehdotettua sääntelyratkaisua välttämättömänä oikeustilan selventämiseksi. Sen sijaan käsittelyssä esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on käytetty ikään kuin tilapäistä enemmistöä, joka nähdäkseni ei vastaa eduskunnan tahtotilaa. Näistä syistä johtuen kannatan edustaja Valtolan tekemää esitystä. [Krista Kiuru pyytää vastauspuheenvuoroa]

Kunnioitettu puhemies! Kiitoksia ministerille myös hyvin ajankohtaisesta huomiosta, mitä esimerkiksi jääkiekkoon tällä hetkellä tulee. [Naurua — Mika Lintilä: Siellä on tauko!] Sehän on niin, että Suomen miesten jääkiekkoliiga tuottaa ilmastokuorman, joka vastaa runsaan 540 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä. Asia on tutkittu teknillisen yliopiston työryhmässä Lahdessa. Se perustuu VTT:n Jäähalliportaalin kulutustietoihin sähköstä, lämmöstä ja vedestä, ja myös jätehuollon ja jäänhoidon päästöt on otettu mukaan tähän hiilijalanjälkilaskentaan. Joku voisi ajatella, että mitä merkitystä tällä tänään sitten on, mutta myös Pohjois-Amerikan ammattilaissarja NHL on ympäristöohjelmassaan aika pitkällä, ja urheilullakin voi olla merkitystä, kun esikuvat ja seurat käyttävät vastuullisia valintoja. Hyvin usein jääkiekon osalta tulee mieleen myös saatavuus. Yhtäältä se on sitä, pääseekö jääkiekkoa katsomaan paikan päälle, mutta toisaalta Suomessa myös esimerkiksi Elisan ja MTV:n riita on viime aikoina ollut julkisuudessa, kun kaikki ihmiset eivät ole päässeet MM-jääkiekkoa tällä kertaa katsomaan. Toisaalta on myös niin, että harrastusten kalleus on se, mikä erityisesti kodeissa puhuttaa. Jääkiekon osalta kuitenkin myös matkustaminen lienee merkityksellinen tekijä. Myös talousvaliokunnan mietinnössä on puhuttu logistiikan kilpailukyvystä ja yhtäältä kotitalouksien ostovoimasta, jotka molemmat liittyvät tähän kokonaisuuteen. Talousvaliokuntahan on korostanut, että liikenteen päästöjen vähentämisen vauhdittamiseen tukitoimenpitein on syytä varautua pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnittelussa liikenteen ja logistiikan kilpailukyvystä ja kotitalouksien ostovoimasta huolehtien. Yhtäältä logistinen kilpailukyky, liikenne, liittyy myös siihen, miten me pääsemme harrastusten pariin, miten pääsemme jääkiekkoa seuraamaan, ja kotitalouksien ostovoima sitten myös harrastusten kalleuteen ja esimerkiksi paikan päällä lippujen ostamiseen tai sitten tämän ottelun seuraamiseen verkon kautta tai televisiosta. Suomi johtaa kahden erän jälkeen Tšekkiä 3—1, mutta Suomi ei johda Tšekkiä ainoastaan jääkiekossa vaan myös esimerkiksi päästöttömässä energiassa. Suomessahan jopa 96 prosenttia sähköstä on päästötöntä ja energian loppukulutuksesta yli puolet, noin 52 prosenttia, tulee uusiutuvista. Tšekki sen sijaan nojaa hyvin vahvasti yhä fossiilisiin polttoaineisiin. Tässä suhteessa Suomi siis johtaa Tšekkiä myös ilmastopolitiikan saralla, eikä johtoasemamme rajoitu ainoastaan jääkiekkoon. Kustannustehokkuus ja markkinaehtoisuus ovat talousvaliokunnan mielestä lähtökohtia myös ilmastopolitiikan ja sen sääntelyjärjestelmän suunnittelussa. Arvoisa puhemies! On hyvin tärkeää, että puhutaan toimivasta taloudellisesta toiminta- ja investointiympäristöstä, jossa on myös sääntelyllä vakautta ja ennakoitavuutta. Nimittäin kyllä se on niin, että investoinnit ovat se, millä me pystymme puhdasta energiaa parhaiten tuottamaan, ja koko sääntelyjärjestelmän suunnittelun osalta investoinneilla on aivan valtavan suuri merkitys. Se luo yhtäältä työtä ja toimeentuloa suomalaisille mutta on myös ilmastopolitiikan suhteen perusteltua. Kiitän vielä tässä kohtaa valiokunnan jäseniä ja eduskuntaa, että tästä mietinnöstä saatiin yksimielinen. Se ei aina ole ilmastopolitiikan saralla ollut selvää, mutta tällä kertaa näin on, eli kaikki puolueet ovat tämän hyväksyneet. Talousvaliokunnan yksimielinen kannanottoehdotus siis on, että ”eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta”, ja eduskunta hyväksyy kannanoton selonteon johdosta. — Toivotaan, että ministerikin vielä ehtii katsomaan tuota viimeistä erää, jossa Suomi sitten Tšekin kaataa. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on osa ilmastolain suunnittelujärjestelmää. Tässä kokonaisuudessa sen tarkoituksena on esittää skenaarioita taakanjako-, päästökauppa- ja maankäyttösektorin yhteenlaskettujen kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien kehityksestä tulevan ilmasto- ja energiapolitiikan valmistelun ja valintojen taustaksi. Näitä suunnitelmia varten on laadittu monitieteellisenä yhteistyönä neljä vaihtoehtoista tulevaisuusskenaariota. Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman tarkoituksena ei sinänsä ole esittää tai linjata yksittäisiä politiikkatoimia tai edes ottaa kantaa siihen, mikä vaihtoehtoisista skenaarioista olisi toivottava tai mitkä toimialakohtaiset etenemisvaihtoehdot olisivat parhaita. Suunnitelma ei sen vuoksi sisällä myöskään vaikutusarvioita. Sen tehtävä poikkeaa siten lähitulevaisuuden politiikkalinjauksia esittelevistä suunnitelmista eli eilen esitellystä energia- ja ilmastostrategiasta, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta. Näistä suunnitelmista talousvaliokunta on esittänyt erillisen arvionsa antamissaan mietinnöissä ja lausunnoissa. Tätä selontekoa talousvaliokunta tarkastelee toimialansa mukaisesti erityisesti taloudellisen toimintaympäristön näkökulmasta. Suunnitelmaa on arvioitu varsin laajasti myös talousvaliokunnan saamissa erikoisvaliokuntien lausunnoissa, jotka muodostavat osaltaan taustaa arvioinnille ja jotka on otettu huomioon tässä mietinnössä. Arvoisa puhemies! Suunnitelman pitkän aikavälin skenaariot esittävät neljä vaihtoehtoista kehityssuuntaa kohti kestävää ja vähähiilistä yhteiskuntaa. Skenaarioita määrittävät yhteiskunnan muutoksen ohjautuminen joko poliittisen sääntelyn tai markkinatoimijoiden kautta sekä toisaalta arvojen jatkuvuus tai muutos. Näiden perusteella muodostuvat skenaariot kuvaavat erilaisia painotuksia tai valintoja: kansallinen ja EU:n omavaraisuus, ekologinen kestävyys ja globaali tasa-arvo, markkinavetoinen vihreä kasvu tai alueellisen tasa-arvon ja kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Nykyiseen arvomaailmaan ja normeihin perustuvia skenaarioita ovat Suomi edellä -skenaario, markkinat edellä -skenaario, ympäristö edellä -skenaario ja yhteiskunta edellä -skenaario, jotka perustuvat muuttuneisiin arvoihin ja normeihin. Selonteossa on arvioitu, että mikään vaihtoehtoisista skenaarioista ei edusta todennäköistä tulevaisuudenkuvaa, vaan määrittämällä skenaarioiden painotukset eri tavoin tutkijat pyrkivät kuvaamaan pikemminkin ääriskenaarioita, jotka kuitenkin voisivat jossain määrin toteutua vuoteen 2055 mennessä. Todennäköinen pitkän aikavälin kehitys riippuu kuitenkin merkittävästi globaalista talouden, teknologian sekä politiikan kehityksestä, ja tämän pitkän aikavälin kehityksen on todennäköisesti arvioitu olevan esitettyjen skenaarioiden välissä. Suunnitelma antaa Suomen mahdollisista päästövähennyspoluista varsin myönteisen tulevaisuudennäkymän. Hiilinegatiivisuuden ennen vuotta 2050 Suomi saavuttaisi kaikissa näissä skenaarioissa. Ilmastolain asettamat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen vähennystavoitteet vuosille 30, 40 ja 50 pystyttäisiin saavuttamaan kaikissa muissa paitsi Suomi edellä -skenaariossa. Vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite saavutetaan sen sijaan ainoastaan ympäristö edellä -skenaariossa. Esitettyjen skenaarioiden on talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa arvioitu olevan yleisesti ottaen laadukkaasti valmisteltuja ja kuvaavan kattavasti erilaisia vaihtoehtoisia kehityssuuntia. Energiantuotannon ja -kulutuksen päästöt vähenevät kaikissa skenaarioissa merkittävästi erityisesti uusiutuvan energian osuuden kasvun ja sähköistymiskehityksen kautta. Tämä kehityskulku jatkaa jo toteutunutta päästövähennyskehitystä ja on hyvin linjassa kansainvälisenkin skenaariotutkimuksen kanssa. Valiokunta toteaa kuitenkin, että suunnitelman tarkoituksenmukaisuuteen vaikuttaa merkittävästi tietopohjan ajantasaisuus. Asiantuntijalausunnon mukaan suunnitelman hyväksymisen jälkeen esimerkiksi metsien tietopohjassa ja mallinnuksessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu erityisesti päästökauppasektorin päästökehityksen pitkän aikavälin skenaarioiden näkymien olevan konservatiivisia, etenkin jos puhtaan siirtymän investoinnit Suomessa kehittyvät myönteisesti. Tämä koskee erityisesti perusskenaarion arvioita päästötaseen kehityksestä, ja on arvioitu, että hallituksen harkitsemia politiikkatoimia ja joitain ylimääräisiä mutta sinällään vaikutukseltaan pieniä toimia sisältävä politiikkaskenaario voi kuitenkin olla lähempänä Suomen todellista tulevaa päästökehitystä. Selonteon skenaariot mukailevat nykyistä elinkeinorakennetta eivätkä siksi kata kaikkia mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että nyt esitettyjen lisäksi selontekoon olisi ollut perusteltua sisällyttää myös tavoitteellisempi skenaario, joka korostaisi esitettyä enemmän Suomen vahvuuksia ja potentiaalia puhtaan siirtymän toimijana. Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että fossiilittoman liikenteen tiekartassa vuonna 22 asetettuun tavoitteeseen liikenteen päästöttömyydestä vuonna 2045 ei kotimaan liikenteen osalta päästä yhdessäkään skenaariossa. Myös liikenne- ja viestintävaliokunta on kiinnittänyt lausunnossaan kriittistä huomiota siihen, ettei suunnitelmassa ole laadittu erillistä skenaariota, jossa kyseinen tavoite edes saavutettaisiin, sillä tällainen tarkastelu mahdollistaisi vaihtoehtoisten, ilmastotavoitteet saavuttavien polkujen ja keinojen vertailun. Talousvaliokunta korostaa valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitettyä arviota siitä, että liikenteen päästöjen vähentämiseen ja vauhdittamiseen erilaisin tukitoimenpitein on syytä varautua pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnittelussa liikenteen ja logistiikan kilpailukyvystä ja kotitalouksien ostovoimasta huolehtien. Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on monissa yhteyksissä, viimeksi kansallista energia- ja ilmastostrategiaa arvioidessaan, kiinnittänyt kriittistä huomiota ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän monimutkaisuuteen ja siihen liittyvien eri selontekojen muodostamaan kokonaisuuteen. Nyt tarkasteltavaa selontekoa arvioidessaan myös ympäristövaliokunta on todennut, että selonteko annettiin eduskunnalle muiden ilmastolain edellyttämien suunnitelmien jälkeen eikä pitkän aikavälin suunnitelman ja muiden suunnitelmien välillä vaikuta olevan sinällään edes sisällöllistä yhteyttä. Tässä kokonaisuudessa pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma jää sen vuoksi aika irralliseksi osaksi, jolla ei vaikuta olevan vaikutusta ilmastopolitiikan toimenpiteiden suunnitteluun. Talousvaliokunta pitää tärkeänä arvioida jatkossa suunnitelmasisältöä ja ajoitusta suhteessa muihin ilmastolain mukaisten suunnitelmien valmisteluun. Järjestelmää on virtaviivaistettava, ja tätä tarvetta korostaa myös se, että käsillä olevan suunnitelman lisäksi Suomen on laadittava vielä erillinen EU:n lainsäädännön mukainen pitkän aikavälin strategia. Mahdollisuutta yhdistää kansallinen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ja EU-lainsäädännön edellyttämä suunnitelma tulisi harkita. Talousvaliokunta pitää pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaskenaarioita laadukkaasti laadittuina, ja ne avaavat varsin hyvin erilaisia tulevaisuuden kehityskulkuja, joskin tietopohjan ajantasaisuudessa on haasteita. Samalla ne ovat tietyiltä osin varsin konservatiivisia ja mukailevat nykyistä elinkeinorakennetta. Talousvaliokunta yhtyy myös asiantuntijakuulemisessa esitettyyn arvioon siitä, että päästökehityksen ohella olennaista olisi skenaarioiden ja menetelmien taloudellisten vaikutusten tarkastelu. Menetelmien tarkastelun osalta kehitysnäkymistä puuttuvat lähes kokonaan kvantitatiiviset arviot menetelmien kustannuksista ja kustannuskehityksestä sekä investoinneista ja mittakaavoista sähköistymistä ja biogeenisen hiilidioksidin nykyistä kokonaistuotantoa lukuun ottamatta. Vaikka tämän tarkoituksena ei ole politiikkatoimien linjaaminen, tällaiset arviot edesauttaisivat kokonaiskuvan muodostamista. Talousvaliokunta on korostanut useissa asiayhteyksissä teknologianeutraliteetin, kustannustehokkuuden ja markkinaehtoisuuden lähtökohtia ilmastopolitiikan ja sen sääntelyjärjestelmän suunnittelussa. Nämä muodostavatkin lähtökohdat myös toimivalle taloudelliselle toiminta- ja investointiympäristölle. Päästövähennykset nimittäin perustuvat investointeihin, jotka edellyttävät myös sääntelyltä vakautta ja ennakoitavuutta. Pitkän aikavälin kehitys ja myös eri skenaarioiden toteuttamiskelpoisuus kytkeytyvät mahdollisiin EU:n ilmastosääntelyn muutoksiin. Talousvaliokunta korostaa myös tältä osin sääntelyn ennakoitavuuden merkitystä ja painottaa erityisesti toimivan päästökauppajärjestelmän merkitystä keskeisenä ohjauskeinona. Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan mietintö on yksimielinen, ja yksimielisenä kannanottoehdotuksena on myös, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta ja että eduskunta hyväksyy kannanoton selonteon VNS 11/25 johdosta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto hyväksyi loppuvuodesta kolme energia- ja ilmastopolitiikan keskeistä suunnitelmaa: energia- ja ilmastostrategian, keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman sekä pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman. Nämä suunnitelmat on toimitettu eduskunnan käsiteltäviksi valtioneuvoston selontekoina. Ilmastolain mukaiseen ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmään kuuluvat pitkän aikavälin suunnitelma, keskipitkän aikavälin suunnitelma, ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva suunnitelma sekä vielä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla vaalikausittain valmisteltava energia- ja ilmastostrategia puolestaan kattaa energiapolitiikkaa koskevat linjaukset ja muodostaa yhdessä valtioneuvoston teollisuuspoliittisen selonteon kanssa kokonaisvaltaisen toimintaohjelman. Tavoitteena on edetä hiilineutraaliin ja myöhemmin hiilinegatiiviseen yhteiskuntaan siten, ettei hallitus omilla päätöksillään tai politiikkatoimillaan nosta kansalaisten arjen kustannuksia, heikennä elinkeinoelämän kilpailukykyä tai lisää maatalouden kustannuksia. Strategian mukaan tavoitteisiin pyritään mahdollisimman kustannustehokkaalla, vaikuttavalla ja teknistaloudellisesti kestävällä tavalla. Energia- ja ilmastostrategia on sovitettu yhteen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman kanssa, jonka valmistelua on koordinoinut ympäristöministeriö. Päästökauppaan kuuluvan teollisuuden ja energiantuotannon päästöjä vähentävät politiikkatoimet on määritelty energia- ja ilmastostrategiassa, ja tässä niin kutsutussa KAISUssa määritellään EU:n nykyisen päästökauppajärjestelmän ulkopuolisen, niin sanotun taakanjakosektorin päästövähennyskeinot. Maankäyttösektorin ilmastotoimet on sisällytetty energia- ja ilmastostrategiaan, ja niiden valmistelua koordinoi taas maa- ja metsätalousministeriö. Energia- ja ilmastostrategia kattaa siten kaikki kasvihuonekaasupäästöt päästökauppasektorilla, taakanjakosektorilla ja maankäyttösektorilla sekä vielä maankäyttösektorin ja muiden alojen hiilinielut. Tämän selonteon lähtökohtana on tavoite nostaa Suomi puhtaan energian edelläkävijäksi Euroopassa. Keskeistä on teollisuuden energiasiirtymän ja investointien edistäminen. Samalla hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut ilmastolain ja EU:n päästövähennystavoitteisiin. Nämä tavoitteet ovat myös energia- ja ilmastostrategian taustalla. Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasuista Suomessa noin 70 prosenttia on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta, kun liikenne lasketaan mukaan. Tästä syystä energia- ja ilmastopolitiikka ovat tiiviisti kietoutuneet toisiinsa. Talousvaliokunta tarkastelee selontekoa mietinnössään toimialansa mukaisesti. Vaikka selonteko kattaa nämä aiemmin luetellut ilmastopolitiikan sektorit, talousvaliokunnan tarkastelun pääpaino on energiapolitiikassa ja päästökauppasektorin arvioinnissa erityisesti sen vuoksi, että taakanjakosektoria ja maankäyttösektoria tarkastellaan myös erillisissä ilmastolain mukaisissa ilmastosuunnitelmissa. Arvoisa puhemies! Energia- ja ilmastostrategia sekä valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta muodostavat kokonaisuuden, jolla vahvistetaan Suomen investointiympäristön houkuttelevuutta ja lisätään Suomeen suuntautuvia puhtaita investointeja. Energia- ja ilmastostrategian yksityiskohtaisilla linjauksilla taas varmistetaan kohtuuhintaisen puhtaan energian toimitusvarma tarjonta niin teollisuuden, elinkeinoelämän kuin kotitalouksien tarpeisiin. Teollisuuspoliittisen selonteon keskiössä on Suomen mahdollisuus lisätä voimakkaasti puhtaan sähkön tuotantoa teollisuuden kasvaviin tarpeisiin. Osana kestävää talouskasvua tukevaa kasvupakettia hallitus on päättänyt myös ottaa käyttöön määräaikaisen verohyvityksen suurille puhdasta siirtymää tukeville teollisille investoinneille. Puhtaan siirtymän investointien tärkeyttä on entisestään kasvattanut maailmanpoliittisen tilanteen muuttuminen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energiatoimitusten käyttö aseena on aiheuttanut geopoliittisen kriisin, joka tekee entistäkin kiireellisemmäksi sekä EU:n että Suomen tarpeen vähentää riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista nopeuttamalla uusiutuvan energian käyttöönottoa, teollisuuden vähähiilistämistä ja oman valmistuskapasiteetin kasvattamista aloilla, jotka ovat strategisia siirryttäessä kohti hiilineutraalia taloutta. Tilanne on selonteon antamisen jälkeen yhä kiristynyt Yhdysvaltain ja Iranin välisen sodan vuoksi, mikä edelleen korostaa fossiilisista polttoaineista luopumisen ja kriittisten raaka-aineiden saatavuuden merkitystä. Arvoisa puhemies! Suomen vahvuudet puhtaan siirtymän investoinneissa perustuvat puhtaaseen sähköön: viime vuonna Suomessa oli Euroopan halvin sähkö, ja fossiilisista polttoaineista irtautuminen on hyvässä vauhdissa. Vuotta aiemmin ja sen mukaisten tietojen mukaan jo 96 prosenttia sähköntuotannosta oli päästötöntä. Suomella on tämän lisäksi edelleen hyvät edellytykset lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Tämä muodostaa pohjan sähköä käyttävälle teollisuudelle, kuten vetytaloudelle tai metallien valmistukselle. Suomessa on tälläkin hetkellä vireillä yli 300 miljardin euron puhtaan siirtymän investoinnit, ja viime vuosi oli siltäkin osilta merkityksellinen, että vähintäänkin yli 8 miljardia näistä hankkeista valmistui. Talousvaliokunta kiinnittää kuitenkin samalla huomiota myös asiantuntijakuulemisessa esiin tuotuun arvioon siitä, että sähköä käyttävän, valmistavan ja samalla suomalaista yhteiskuntaa laajemmin hyödyttävän korkeamman jalostusarvon teollisuuden investoinnit — eli juuri nämä aiemmin mainitut investoinnit, jotka sisältyvät tähän 300 miljardiin — eivät kuitenkaan ole toistaiseksi laajemmassa mittakaavassa päässeet käyntiin. Tämänhetkiset kulutusta kasvattavat investoinnit suuntautuvat erityisesti lämmityksen sähköistymiseen, sähkövarastoihin ja yhteiskunnan digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin, kuten datakeskuksiin. Sähköistyminen ja investoinnit teolliseen tuotantoon edellyttävät, että Suomi on houkutteleva ja ennakoitava toimintaympäristö. Tämä koskee erityisesti sääntelyä ja muita ohjauskeinoja sekä vakaata ja sujuvaa lupajärjestelmää. Poukkoileva lainsäädäntöympäristö voi johtaa kustannusten kasvuun, investointien hidastumiseen ja energian hintojen nousuun. Talousvaliokunta onkin toistuvasti korostanut myös sujuvan luvituksen merkitystä, ja esimerkiksi Sähkön hinta kuriin -kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä eduskunta hyväksyi asiaa koskevan lausuman, jossa edellytettiin, että valtioneuvosto kiirehtii hallitusohjelmaan sisältyviä toimenpiteitä, jotka sujuvoittavat ja nopeuttavat puhtaan sähkön tuotannon hankkeiden viranomaisprosesseja ympäristötavoitteet huomioon ottaen. Luvituksen osalta hallitus on jo ottanut merkittäviä askeleita kohti sujuvampaa luvitusta yhden luukun asiointimallin käyttöönotolla. Talousvaliokunta pitääkin tärkeänä myös varmistaa Lupa- ja valvontaviraston toiminnan onnistunut käynnistyminen ja riittävä resursointi myös jatkossa. Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on useissa asiayhteyksissä, viimeksi keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa koskevassa lausunnossaan, arvioinut kriittisesti ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää. Valiokunta viittaa lausuntoonsa ja korostaa edelleen, että järjestelmä kaipaa virtaviivaistamista. Esimerkiksi tällä hetkellä eduskunnassa vireillä olevien kolmen ilmastopolitiikkaa koskevan selonteon, eli näiden aiemmin mainittujen, osittainen päällekkäisyys ja rinnakkainen ja osin eritahtinen käsittely ei ole omiaan antamaan kokonaiskuvaa ilmastopolitiikan kokonaisuudesta. Talousvaliokunta kiinnittää kriittistä huomiota siihen, että vaikka strategian tavoitteena ovat kustannustehokkuus ja vaikuttavuus, toimenpiteiden ja alatavoitteiden kustannuksia ja vaikuttavuutta ei juuri arvioida. Selonteko energia- ja ilmastostrategiasta on annettu eduskunnalle vasta hallituskauden loppupuolella, minkä vuoksi sen toimeenpanoon jää vain vähän aikaa. Talousvaliokunta viittaa myös ympäristövaliokunnan arvioon siitä, että ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää tulee kehittää siihen suuntaan, että ilmastotoimien ohjausta ja seurantaa varten saadaan muodostettua tiivis, johdonmukainen ja selkeä kokonaiskuva. Tämä voi tapahtua yhdellä asiakirjalla, joka saatetaan eduskunnan käsiteltäväksi ennakoidusti. Näin voitaisiin vähentää myös erilaisten suunnitelmien aiheuttamaa hallinnollista taakkaa ja kytkeä suunnittelu muuhun valtiontalouden suunnitteluun. Talousvaliokunta korostaa, että selontekojen ja niiden merkityksen kannalta on pyrittävä sekä suunnittelujärjestelmän selkeyttämiseen että selontekojen käsittelyn ajoittamiseen vaalikauden alkupuolelle. Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta, mutta eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto vaikuttaa aktiivisesti siihen, että yli 95-prosenttisesti kestävää biomassaa polttoaineena käyttävät laitokset sisällytettäisiin takaisin EU:n yleiseen päästökauppaan. Valiokunta puoltaa, että eduskunta hyväksyy kannanoton selonteon johdosta. Tähän mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta. — Kiitoksia.

Herra puhemies! Tämäkin lakiesitys on hyvin tervetullut. Kun kirjanpitolakia ja erinäisiä muita, liitännäislakeja muutetaan, niin yhtäältä se antaa myös signaalin siitä, että Suomessa on hyvin tärkeää avoimuus ja läpinäkyvyys. Tänään tämä näkyy esimerkiksi hankintalain mietinnössä, joka valmistui talousvaliokunnasta. Siinä esimerkiksi hankintayksikköjen aiemmin salatut ostolaskudatat tullaan saattamaan julkisesti nähtäville. Meidän on syytä myös siksi, että myös rahanpesulaista on tulossa kokonaisuudistus, tiedostaa se, että Suomen on ehdottomasti ja aina pitäydyttävä nimenomaan läpinäkyvyyden linjalla eikä otettava mallia esimerkiksi Espanjasta, jossa näyttää, että juuri parhaillaan Espanjan pääministerin edustaman puolueen päämajakin on ratsattu. Tämä tietenkin aiheuttaa Euroopan sisälläkin erilaisia korruptiivisia ilmiöitä ja muita. Korostan sitä, että Suomen ei missään oloissa tule ottaa Espanjasta mallia, vaikka Sosialistisen internationaalin juhlissa onkin yhteen ääneen korostettu tällaisen sosialistisen ilmiön kaikkivoipaisuutta. Joten kun tämäkin lähtee talousvaliokuntaan, niin uskon, että kaikki puolueet täällä pystyvät seisomaan sen takana, että läpinäkyvyys on tärkeää ja emme voi ottaa mallia Espanjan kaltaisista valtioista. Siellä olevat ilmiöt ovat erittäin haasteellisia ja suorastaan surkeita nykyisessä tilanteessa. Olemme kuitenkin 2020-luvulla ja siinä poliittisessa tilanteessa. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskosen huomiot ovat tärkeitä. Viime kausillahan näihin erilaisiin tukipaketteihin ja elvytyspaketteihin ollaan hyvin hanakasti lähdetty, ja nyt tällä kaudella ensimmäistä kertaa olemme seisseet yhteisessä pohjoismaisessa rintamassa ja uskaltaneet jopa äänestää komission vastuuvapautta vastaan, ensimmäistä kertaa Suomen historiassa. Ja sama koskettaa myös näitä muita erilaisia velkainstrumentteja, joita Suomi ei ole hyväksynyt tällä kaudella eikä tule niitä jatkossakaan hyväksymään.