Kari Mika

Arvoisa rouva puhemies! Itse olen kanssa pitkään ollut puolustusvaliokunnassa, ja voin sanoa, että jos silloin vuonna 2011, kun siellä aloitin, olisin itselleni sanonut, että kun Suomessa päätetään ydinaseista, niin meillä on paikalla vain kuusi kansanedustajaa näistä asioista keskustelemassa... On toki vielä toinenkin vaihe, ja toivon, että tähän keskusteluun osallistuu useampikin kollega. Vuodesta 23 asti olemme olleet puolustusliiton ydinasesuunnittelussa ja sitoutuneet tähän Nato-työhön jopa esimerkillisesti satsaamalla maanpuolustukseen, aikaa mutta myös rahaa, ja erityisesti rahaa vielä seuraavan hallituksen ajalle. Tältä hallitukselta ollaan enemmänkin nyt saatu yhdessä rakennettua hallitus- ja oppositiopuolueiden välillä yhteistyötä tuleville vuosille, mutta käytännössä tulevien vuosien rahoitus on sitten seuraavan hallituksen kannettavana. Tähän ydinasesuunnitteluun me olemme siis osallistuneet kolmen vuoden ajan, ja sitä kautta olemme kolmen vuoden aikana keränneet tietoa. Valiokunnan puheenjohtaja, arvostamani kansanedustaja Heikki Autto tuossa viittasi omassa puheenvuorossaan vielä siihen aikaan, kun olimme kumppaneina, mutta kyllä tähän kolmeen vuoteenkin liittyy paljon oppimisprosesseja näiden asioiden osalta. Nyt kun vaalikausi jo kaartaa loppusuoralle, niin kuin puolustusministeri Häkkänenkin on todennut, asiallahan ei sinänsä hänenkään mukaansa ole kiire, mutta asiassa kuitenkin nyt on kovasti kiirehditty jo alkumetreiltä asti. Asiantuntijakuulemisen osalta haluan kuitenkin sanoa sen, että nämä kriittiset puheenvuorot on ymmärrettävä myös sitä taustaa vasten, että hallituksen asiantuntijat pääsevät yksityiskohtiin kiinni mutta niin me kansanedustajat kuin monet asiantuntijatkin joudumme arvioimaan näitä enemmän tai vähemmän sen turvaluokan takaa, jonka tämä asia luonnollisesti myös vaatii. Minusta on myös kyseenalaista vähätellä meidän yliopistotutkijoita, meidän asiantuntijoita, jotka näiden asioiden parissa ovat jopa tehneet kokonaisen elämäntyön, vain pelkästään ikään kuin jollain tavalla ulkopuolisiksi ja periaatteellisiksi vastustajiksi. En ymmärrä sen tyyppistä puheenpartta. Sanon samalla myös, että en aina ymmärrä tietenkään kaikkea muutakaan, eikä keneltäkään meiltä voi yli vaatia, ja edustaja Yrttiahon puheenvuorossa käyttämiä tiettyjä asioita en luonnollisesti myöskään voi allekirjoittaa. On pidettävä tässä pää kylmänä ja venettä keikuttamatta kuljettava eteenpäin, mutta tuotava myös niitä epäkohtia, joita tässä asian käsittelyssä on ollut asiallisesti esillä, [Puhemies koputtaa] liittämättä Suomea minkäänlaiseen muuhun spekulaatioon. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! — Tuossa aikaisemmin huomioni oli rouva ulkoministerissä. — Jatkan oikeastaan vähän tästä samasta teemasta lyhyesti. Aikaisemmassa puheenvuorossa viittasin Yhdysvaltain tukeen, joka on ollut, voiko sanoa, tauolla, toivottavasti vain tauolla, ja siihen, minkätyyppisiä oraita tässä on. Oli kannustavaa kuulla, että tässä on kuitenkin pientä liikettä, toivon mukaan voimistuvampaan Yhdysvaltain tukeen ja kiinnostukseen Ukrainan kriisin ja kaikkien muiden kriisien keskellä, joihinka Yhdysvallat on ajautunut. Tässä oli tarkoitus ottaa sama asia esiin kuin edustaja Savola liittyen tähän Kriisinhallintakeskukseen ja kriisinhallintaveteraanityöhön. Edustaja Savolan kanssa olemme pitkään olleet puolustusvaliokunnassa ja valiokunnan eri lausunnoissa ja mietinnöissä tuoneet esiin kriisinhallintaoperaatioon ja kansainvälisiin tehtäviin liittyviä riskejä, riskejä vammautumiseen ja jopa hengenmenetykseen, joka vaarallisissa operaatioissa on isona riskinä. Tässä riskejä arvioidaan hieman pienemmiksi, koska kyseessä on toisentyyppinen tehtävä. Ja niin kuin on hyvä tuoda esiin, kyse ei ole myöskään sotilaallisesta osallistumisesta sotaan, vaan tässä tapauksessa autetaan ja opastetaan, koulutetaan henkilöitä, jotka omaa maataan puolustavat. Tässä joka kerta, kun näiden asioiden äärelle valiokunnassa ja täällä salissa keskitytään, tulee aina esiin myös tämä Euroopan oma sitoutuminen Ukraina-tukeen. Täällä on tulossa vaaleja suurissa eurooppalaisissa maissa, joissa on valtavirtoja, jotka eivät ole niin kiinnostuneita Ukraina-tuesta. Muun muassa poliittisen äärioikeiston nousu selkeästi Euroopassa voi eri tutkimusten ja arvioiden mukaan leikata Ukraina-tukea suurelta osin. Miten vielä, rouva ulkoministeri, näette tämän Euroopan oman sitoutumisen Ukraina-tukeen? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! [Puhemies yskähtää] Suhtaudun itsekin lämmöllä ja myönteisesti tähän operaatio Legioon, koulutusoperaatioon. On äärimmäisen tärkeätä, että myös eduskunnassa näistä asioista käydään selontekokeskustelua, kun kyseessä on vielä Nato- ja EU-alueen ulkopuolinen toiminta. Ja niin kuin tässä kollegat ovat todistaneet, erityisen vaikutuksen tekee tässä salissa myös tämä yksituumaisuus näissä asioissa. Tämäkin osoittaa sen, että viime kädessä meillä kaikilla on puolueverkkareidemme alla Suomi-verkkarit ja yhteisenä asiana myös vastuunkanto Euroopasta ja sen turvallisuudesta. Arvoisa ulkoministeri, tapasitte tässä joitakin viikkoja sitten yhdysvaltalaisen kolleganne, ja olisin kysynyt tässä yhteydessä: miten arvioitte Yhdysvaltain Ukraina-tukea? Yhdysvalloilla on laajat resurssit niin poliittisella kuin taloudellisella ja sotilaallisella puolella. Eurooppa tässä kantaa esimerkillisesti vastuuta koulutusoperaatioista, Ukrainan kyvystä puolustaa itsemääräämisoikeutta ja omaa aluettaan. Rouva ulkoministeri, miten näette Yhdysvaltain roolin? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Esittelen lakialoitteen laiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 11 §:n muuttamiseksi. Vapaaehtoisella maanpuolustustoiminnalla on erityisen tärkeä rooli yhteiskunnassamme kokonaisturvallisuuden täydentäjänä. Erityisesti nykyisessä turvallisuustilanteessa sen toimintaedellytyksistä on tärkeää huolehtia mahdollisimman hyvin. Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta säädetään vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetussa laissa. Laissa säädetään muun muassa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ja muun vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan sisällöstä, organisoinnista, valvonnasta sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen MPK:n organisaatiosta ja julkisista hallintotehtävistä. Lain 1 §:ssä säädetyn mukaisesti vapaaehtoisella maanpuolustuksella kehitetään muun muassa kansalaisten ja viranomaisten valmiuksia osallistua yhteiskunnan tukemiseen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä edistetään maanpuolustuskykyä. Nyt käsittelyssä olevassa lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia sen 11 §:n osalta liittyen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnan rahoitukseen. Arvoisa puhemies! MPK hoitaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen julkista hallintotehtäväänsä vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 7 §:n mukaisesti. Se vastaa muun muassa sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen, MPK:n tutustumistoiminnan sekä MPK:n kansainvälisen koulutustoiminnan järjestämisestä, kehittää naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja järjestää siihen liittyvää koulutustoimintaa. Se myös ohjaa, tukee ja yhteensovittaa jäsenjärjestöjen maanpuolustuskoulutusta. Ilman tarvittavia työ- ja koulutusvälineitä tai esimerkiksi kansainvälistä harjoitustoimintaa MPK:lla ei kuitenkaan olisi mahdollisuutta hoitaa näitä julkiseen hallintotehtäväänsä kuuluvia tehtäviä laissa säädetysti ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Onkin ongelmallista, että näiltä osin MPK:n on turvauduttava omassa toiminnassaan ulkopuoliseen rahoitukseen, vaikka koko toiminnan perusta on lähtökohtaisesti julkisissa hallintotehtävissä. Kiinnostus vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa kohtaan on muuttuneen turvallisuusympäristön myötä kasvanut, ja tarpeet tälle toiminnalle ovat lisääntyneet. Erityisesti MPK:n määrärahapaineet ovat viime vuosina kasvaneet niin lisääntyneen kysynnän kuin myös yleisen kustannustason nousun vuoksi. Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa ehdotetaan, että vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 11 §:n 1 momenttia muutettaisiin siten, että valtionavustusvaroja voitaisiin käyttää julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuvien toimintamenojen lisäksi myös julkisen hallintotehtävän hoitamiseen liittyviin hankintoihin ja harjoitustoimintaan, mikä ei siis nykyisen lain mukaan ole mahdollista. Aloitteen tavoitteena on lisätä kestävyyttä, joustavuutta ja ennakoitavuutta MPK:n toiminnan järjestämiseen ja sille säädetyn julkisen hallintotehtävän hoitamiseen poistamalla varojen käyttöön liittyvät haitalliset hallinnolliset esteet. Maanpuolustuskoulutusyhdistys voisi jatkossa käyttää valtion avustusvaroja kaikkeen toimintaansa, jotta esimerkiksi tarpeellisten työ- ja harjoitusvälineiden hankkimisen osalta ei aiheudu turhia kapeikkoja ja jotta yhdistys ei joudu näiden osalta turvautumaan ylimääräisiin avustuksiin. Viime vuosina meillä on valitettavasti ollut tilanteita, joissa julkista hallintotehtävää hoitava yhdistys ei ole saanut valtiolta riittävää rahoitusta sille säädettyjen tehtävien hoitamiseen, vaan se on joutunut hakemaan toistuvasti erilaista tukea ja avustusta, muun muassa eduskunnan niin sanottuja joululahjavaroja ja niin edelleen, oman tehtävänsä täydentämiseksi. Tämä ei ole kestävä ja ennakoitava tapa toteuttaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden näkökulmasta keskeisen vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitusta. Myös puolustusvaliokunta on kiinnittänyt huomiota ongelmaan ja pitänyt tärkeänä, että asiaan saataisiin pysyvä, MPK:n lakisääteiset tehtävät ja toiminnan laajuuden huomioon ottava ratkaisu. — Kiitos.