Kiljunen Kimmo

Arvoisa rouva puhemies! Kun katson tätä salissa parhaillaan käytävää keskustelua, olen hieman huolissani siitä, että kun tasan keskiviivaa pitkin kuljetaan, niin täällä vasemmalla puolella salia puhemiehestä katsottuna ei ole ollut kuin yksi kansanedustaja paikalla. Puhutaan vakavasta, isosta asiasta, ja olisi suonut, että tässä käytäisiin parlamentaarisesti laveammin tätä keskustelua. Tämä rikostiedustelun uhkaperusteisuus, joka tässä uudessa poliisilaissa tulisi nyt meille vastaan, on iso, vakava kysymys. Ne perusteet, mitä täällä on tänään esitetty siitä, että meillä on vakavaa rikollisuutta tässä yhteiskunnassa ja siihen liittyvän ennalta ehkäisyn täytyy olla kunnossa, ovat kaikki vakavia huomioita, ja minusta on tarpeen tunnistaa nämä ilmiöt. Toisaalta tässä on sitten vastinpallona yksityisyydensuoja, yksilön oikeudet, perusoikeudet, kotirauha, ja nämä ovat kaikki isoja perustuslain 10 §:ssä turvattuja oikeuksia. Tässä on potentiaalista riitasointua, ja sen takia olisi tärkeätä, että me käydään tästä avointa keskustelua ja pohditaan ihan, mitä tarkoittaa tämä uhkaperusteisuus silloin kun irrottaudutaan siitä, että on yksilöity rikosepäily, joka kyllä ilman muuta täytyykin olla perusteena siihen, että voidaan jopa näitä tiedusteluvaltuuksia laventaa tai niiden puitteissa toimia, eli mahdollistaa viestinnän salaisuuden rikkominen ja tässä tapauksessa jopa kotirauhankin rikkominen. Nämä ovat tässä kohdassa, mutta silloin kun puhutaan laajasta uhkaperusteisuudesta, niin riippuen yhteiskunnasta — ja suomalainen yhteiskunta kyllä on oikeusvaltio, tunnistan sen — ja yhteiskunnallisesta tilanteesta tätä voidaan kyllä käyttää vakavasti myöskin väärin. Kyllähän me hyvin sen tiedämme, että mitä autoritäärisempi yhteiskunta on, niin sen vähemmän siellä on yksityisyydensuojaa ja yksilön oikeudet ja perusoikeudet ovat heikoilla. Silloin jos tätä puolta korostetaan, niin voi olla, että meilläkään kehitys ei välttämättä ole juuri sen kaltaista kuin me suotaisiin. Täällä käytettiin vakavia ja tärkeitä puheenvuoroja siitä, että ennalta ehkäisevyys on tärkeätä, ja viitattiin Ruotsin tilanteeseen ja jengiytymiseen. Itse olen juuri Rinkenbystä tullut ja vieraillut näissä slummeissa ja tutustunut tähän rikollisuustilanteeseen — myöskin rikollisuustilanteeseen — ja segregaatioon, ja kyllähän se Ruotsin iso opetus on se, minkä he haluavat meillekin Suomessa sanoa. Yksi tapa on tietenkin valvonnan tehostaminen, myöskin rikosten rankaiseminen ja tässä mielessä järjestyksen ylläpitäminen, mutta se varsinainen ongelma Ruotsissa on nimenomaan sosioekonominen puoli. Näissä slummeissa jengirikollisuuden taustalla ovat sosioekonomiset ongelmat. Se korostuu alueilla, joilla on työttömyyttä paljon, koulutustaso on alhainen ja pienituloisuus on hallitseva piirre. Nämä ovat niitä isoja tekijöitä, joihin meidän pitäisi puuttua silloin kun me puhumme ennalta ehkäisevästä politiikasta. [Puhemies koputtaa] Jos me vain korostamme tätä valvontaa, niin saattaa olla, että me emme näe sitä kokonaisuutta vakavasti — siitä huolimatta, että on perusteet myöskin sille, kuten totesin jo aikaisemmin, että meillä myöskin tätä valvontaa ja rangaistavuutta pidetään esillä. — Tämän halusin tuoda tässä keskustelussa esille, koska tässä ihan selvästi nähdään, että täältä salista nyt tämän puoliskon ääni ei ole tahtonut kuulua.