Kinnari Teemu

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Mäenpäälle tästä aloitteesta käydä keskustelua turpeesta. Ihan pari faktatietoa turpeen osalta tilastoista: Meillä Suomessa soissa on arviolta noin 69 miljardia kuutiometriä turvetta. Suomen metsien puuvarat ovat 2,6 miljardia kuutiometriä. Suomen suot muodostavat uutta turvetta noin 70 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, vuotuinen nosto on tällä hetkellä noin viisi miljoonaa kuutiometriä. Nämä ovat ihan tilastolukuja, eli oikeastaan vastaus siihen Pitkon kommenttiin. Mutta mikä käytännössä nyt on tilannekuva? Turve on luokiteltu hitaasti uusiutuvaksi, ei fossiiliseksi eikä biomassaksi, mutta tämä tekee sen, että se päästökaupan hinta tällä hetkellä, noin 28 euroa megawattitunti, on käytännössä se, mikä estää sen markkinaehtoisen kysynnän. Me tarvitaan tähän strateginen suunnittelu, miten me varmistetaan, että tässä maassa on energia-, kasvu- ja kuiviketurvetta ja mahdollisuutta tehdä turveinnovaatioita myös jatkossa. Tämä on tärkeä kysymys.

Kiitos, arvoisa puhemies! Vasemmalta laidalta on kuultu useammasta suunnasta nyt tätä hakkuiden rajoittamista reseptinä tähän hiilinielujen vahvistamiseen, mutta minä otan kyllä ihan erilaisen näkökulman siihen. Hyvä metsienhoito on se, jolla me voidaan tosiasiassa meidän metsien kasvua ja sitä kautta hiilinieluja parantaa. Se nykyinen 103 miljoonan kuutiometrin kasvu — oikeilla toimenpiteillä uskon, että sinne 110 miljoonaan kuutiometriin voidaan päästä. Enemmän nuorten metsien hoitoa, uudistusaloilla käytetään jalostettua taimiainesta, turvemaiden tuhkalannoitus, kivennäismaiden kasvatuslannoitukset: nämä ovat niitä asioita, millä aidosti saadaan tehtyä hyvää sinne luontoon ja ympäristöön, ja näitä toimia tarvitaan lisää. Tosiasiassa näihin toimiin on myös hallitus jo osin puoliväliriihessä rahaa osoittanut. Eli sillä 73 miljoonalla kuutiometrillä, mitä tänä päivänä hakataan, me ollaan edelleen kestävällä tasolla, mutta näitten hiilinielujen vahvistamiseksi tehdään toimia metsien kasvun turvaamiseksi. — Kiitos.