Kiuru Pauli

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on vahvasti tunnustettu fakta. Siihen täytyy reagoida. Pelkästään ruoantuotantoon tapahtuvat muutokset Afrikassa, Euroopassa vaikuttavat siihen, minkälaiset mahdollisuudet on säilyttää elämän edellytykset, minkälaiset edellytykset ovat tulevaisuudessa. Kysymykseni liittyy näihin paljon esillä olleisiin datakeskuksiin, jotka käyttävät paljon sähköä. Sinänsä ne tuottavat palveluja, joita ihmiset nyt haluavat käyttää aivan selvästi, mutta onko ministerillä mielessä tai ajatusta, mikä on se malli, miten turvataan mahdollisille datakeskuksille Suomessa sähköntuotanto niin, että se ei vaikuta hintoihin niin, että tavalliset ihmiset joutuvat siitä kärsimään? Ovatko esimerkiksi modulaariset pienydinvoimalat kuinka pian tulossa? Sitten näistä edustajien ilmastoteoista yhden positiivisen esimerkin otan: Oras Tynkkysen kiertue Pirkanmaalla tapahtui polkupyörällä. Ottakaa siitä mallia, vihreät.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kiljunen luetteli näitä asioita, joista on ollut sangen suuri yksituumaisuus eduskunnassa. Näinhän se on. Siellä on DCA-sopimus. Natoon liittyminen tapahtui sangen suurella enemmistöllä. Tiedustelulait edellyttivät viiden kuudesosan enemmistöä, koska niissä tehtiin perustuslakiin muutoksia, ja se enemmistö löytyi. Maamiinapäätöskin syntyi varsin isolla enemmistöllä. Ja nyt sitten meillä on tämä ydinenergialaki tulossa. Kuten edustaja Heinonen tuossa edellä mainitsi, toki kaikissa asioissa pitää erottaa kaksi asiaa: itse prosessi ja sitten varsinainen sisältö. Olen täsmälleen samaa mieltä kuin varmaan valtaosa meistä, että laaja, syvällinen keskustelu on aiheellista ja se palaute, mikä oppositiolta on tullut prosessista, on kuunneltava. Kyllä minä ymmärrän sen, että prosessistakin voidaan aivan perusteellisesti olla pahoillaan — siitä, miten se on mennyt. Kiitänkin keskustaa maltillisesta, rauhallisesta ulostulosta. Vaikka sanoitte, että prosessi ei teitä nyt aivan täysin miellyttänyt, niin sanoitte, että perehdytte asiaan, keskustelette keskenänne, mietitte, mikä on parasta, ja keskitytte sen jälkeen sisältöön. Kritiikki prosessista on otettu vastaan, mutta kiitollisuudella totean, että sisältö meni kuitenkin tämän prosessin edelle. Meillä on tässä kaikilla oppimista. Oma toiveeni on, että mahdollisimman suuri enemmistö tähän ydinenergialakiinkin aikanaan löytyy. Meillä on tässä kolmisen kuukautta aikaa sitä käsitellä, ja tässä on ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivitys tulossa käsittelyyn. Valiokunnat saavat siitä keskustella, sali saa keskustella, eli mahdollisuuksia mielipiteiden vaihdolle ja asiantuntijoiden kuulemisille on kyllä runsaasti.

Arvoisa rouva puhemies! USA:n rooli on tässä keskustelussa noussut joitakin kertoja esiin. On hyvä muistaa, että presidenttikausi USA:ssa on neljä vuotta ja USA ei ole pelkästään presidentti, vaan USA:ssa on vahvat instituutiot, vahva hallinto, jotka kestävät pomppuistakin menoa, ja tätä nykyistä presidentin kautta on kolmisen vuotta jäljellä. Näin ollen Nato-yhteistyötä pitää tarkastella pitemmällä aikavälillä kuin vain yhden presidenttikauden pituisena pätkänä. Sitten pelotteesta on puhuttu paljon, ja on sivuttu hieman tätä ydinenergialakia. Siinä on hyvä pohtia tilannetta Ukrainan näkökulmasta. 2014 Venäjä otti haltuunsa Krimin, ja 2022 alkoi laajamittainen, täysimittainen hyökkäys Ukrainaa vastaan. Näin jälkeenpäin voimme pohtia — tietysti varmaa vastausta saamatta — mikä olisi Venäjän toimintatapa ollut, mikäli Ukrainalla olisi ollut ydinasepelote. Puolustusministeri mainitsi, että Venäjä on valmis ottamaan äärimmäisiä riskejä, mutta taisi myös itsekin epäillä, että tuskin niin äärimmäistä, että hyökkäisi toista ydinasevaltiota vastaan. Tästä on kysymys, kun puhumme Suomen tulevista päätöksistä, ydinenergialaista ja pelotteesta.