Kosonen Hanna

Arvoisa puhemies! Vielä lisäisin keskusteluun lisää maustetta tästä omalääkärimallista. Eli hyvin suuresti hallitus on satsannut näihin yksityisiin lääkäripalveluihin, yli 100 miljoonaa euroa vuodessa, ja toisaalla on tämmöinen oliko reilun 40 miljoonan euron panostus, kertaluontoinen panostus omalääkärimallin kehittämiseen hyvinvointialueilla. On laskettu, että jotta koko maassa saataisiin omalääkärimalli käyntiin, se olisi jotakin 160—170 miljoonan euron luokkaa. Eli aika lähelle päästäisiin sillä, että kun tähän yksityiseen terveydenhuoltoon satsattu 100 miljoonaa laitettaisiin sinne omalääkärimalliin julkiselle puolelle, niin tämä saataisiin oikeasti joka puolella Suomea käyntiin. Tässä yksityisten terveysjättien tukemisessa ei ole ongelmallista ainoastaan se, että nämä rahat ovat pois tältä omalääkärimallilta, vaan myös se, että hoidon jatkuvuushan tässä ei tule toteutumaan, vaikka yli 65-vuotiaat saattaisivat nopeammin päästä hoitoon. Tulee tunne, että tässä ei edes haluta kehittää näitä julkisia terveydenhuoltopalveluja, koska silloin pystyttäisiin myös pitämään nämä lääkärit siellä julkisella puolella ja saamaan lääkäreille houkuttelevammaksi se julkisen puolen työ. Mutta nyt kun tuetaan yksityisiä jättejä, niin sitten nämä lääkärit valuvat sinne yksityiselle puolelle ja vuokralääkäriongelma vain pahenee. Toinen asia, mihin haluan vielä kiinnittää huomiota, on tämä aina yksinkertainen ratkaisu tähän monimutkaiseen ongelmaan: laitetaanpa alueita yhteen, niin sitten saadaan hienosti säästöjä. Hyvinvointialueet eivät kyllä tätä kannata, mitä heidän kanssaan olen käynyt keskusteluja. He ovat juuri päässeet käyntiin tämän soten osalta, ja he todella toivovat sellaista ennakoitavaa rahoitusratkaisua, ennakoivaa näkymää, mitä on tulossa. Edustaja Viljanen piti hyvän puheen myös siitä, että siitä hyvästä toiminnasta ja kehittämisestä pitäisi palkita. Olen siitä aivan samaa mieltä. Tämä alueiden yhteenlaittamisella uhkailu ei kyllä sitä hyvää näkymää ja tulevaisuutta ja tekemisen halua edistä, mutta se kuuluu politiikkaan, että monimutkaisiin ongelmiin haetaan yksinkertaisia ratkaisuja. Tämä on yksi niistä suosikeista joillakin puolueilla.

Arvoisa rouva puhemies! Leikkauslakihan tämä on. Vuonna 2029 se toteutuu 390 miljoonan euron leikkauksena hyvinvointialueiden rahoituksesta. Sillä tavalla olisi todella kunnollista, jos hallituspuolueet tunnustaisivat tämän leikkauslakina ja nämä muutkin leikkaukset, joita hallituspuolueet ovat tehneet hyvinvointialueille, koska nämähän pakottavat hyvinvointialueet tekemään niitä vaikeita ratkaisuja, joista olisi ihan syytä oikeasti täällä hallituspuolueiden itse osoittaa, mitä velvoitteita vähennetään hyvinvointialueilta. Tällä rahoituksella ei kaikkea pystytä järjestämään. Näitä velvoitteitahan voi olla esimerkiksi vanhustenhoito, tai jos katsotaan esimerkiksi syöpähoitoja, joissa Suomi on tällä hetkellä jo jäljessä muita meidän verrokkimaita, niin olisi hyvä myöntää, että hallituspuolueet eivät myönnä riittävästi rahoitusta tälle kaikelle ja siten nämä ovat tässä tilassa kuin missä ovat. Se olisi kohtuullista ja rehellistä. Tässä rahoituslaissa on ongelmia. Se on huomattu. Sitä ei varmastikaan kukaan tässä salissa kiellä, mutta eipä tässä salissa ole koskaan ollut mitään muutakaan vaihtoehtoa tälle pohjalle, mikä meillä nyt on. Tämä rahoituslakipohja, millä nytkin mennään, on se sama kuin silloin Sipilän hallituksen aikaan. Se ei huomioi ennalta kovinkaan hyvin niitä muutoksia, mitä sitten alueilla tapahtuu, ja esimerkiksi asukasmäärien muutokset vaikuttavat todella isosti. Varsinkin meillä siellä itäisessä Suomessa tai niillä alueilla, joilla väki vähenee, ne tekevät todella vaikeaksi hyvinvointialueiden palveluiden järjestämisen sitten rahoituksen osalta. Rahoitus tippuu rajusti. Kukaan meistä ei myöskään ymmärtänyt viime kaudella juuri tätä palveluntarvepuolta eli sitä, kuinka esimerkiksi nämä diagnostiikkatiedot tultaisiin kirjaamaan. Se tarkoitus ei varmasti tässä salissa kyllä ollut tätä rahoituslakia säädettäessä. Eli tällä hetkellähän nyt kisataan siitä, kuinka saadaan sitä rahoitusta mahdollisimman hyvin, ja sillä tavalla sitten kirjataan niitä diagnostiikkatietoja, ja tähän emme kyllä todellakaan pyrkineet. Ennaltaehkäisy oli todella iso ja tärkeä asia sotea säädettäessä viime kaudella, ja nyt nämä lait jopa kannustavat säästämään tästä ennaltaehkäisevästä työstä. Se ei ollut myöskään tarkoitus, eli korjattavaa kyllä piisaa. Alueelliset erityispiirteet pitäisi ottaa paljon paremmin huomioon, ja myöskin eliniänodote — demografia ja sosioekonominen asema eri alueilla, kuten talouspoliittinen arviointineuvostokin on näistä todennut. Jos mennään tähän kyseiseen lakiin, joka on nyt täällä salissa käsittelyssä, niin ei voi kuin ihmetellä, että tässä on keksitty tämmöinen uusi termi, ”saaristoinen hyvinvointialue”, joka muuttaa sitten saaristolakia. Tietysti tälleen saaristoisesta maakunnasta, Suomen saaristoisimmasta maakunnasta, Etelä-Savosta tulleena ajatus tietenkin oli, että tämähän varmaan on hyvä asia meillekin, ja samoin varmasti varsinaissuomalaiset ajattelevat, että tämä on hyvä asia, kun tulee saaristoinen hyvinvointialue, joka ottaa sitten meidän olosuhteet ja kausiasukkaat paljon paremmin huomioon. Meillä Etelä-Savossa on 45 000 kausiasukasta, ja on erittäin rikkonainen se alue, tosiaan kaikkein saaristoisin maakunta Suomessa. Ja kuinka kävikään? Etelä-Savo ja Varsinais-Suomi menettävät tämän lain seurauksena. Aivan käsittämätön asia. Tämä on jotenkin hyvin vaikea ymmärtää, ja olisikin kiinnostavaa kuulla hallituspuolueiden edustajilta, miten tämä on mahdollista, että halutaan saaristoinen hyvinvointialue saada lakiin ja sen jälkeen kaikkein saaristoisimmat alueet Suomessa menettävät rahoitusta. Minä en pysty käsittämään tätä asiaa. [Markku Siponen: Seuraavassa puheenvuorossa kuullaan!] Sitten toinen asia, mikä tässä vähenee ja millä perusteella leikataan, on se, että leikkaus kohdistuu nimenomaan palvelutarpeen kasvuun. Eli niiltä alueilta, joilla on ikääntyviä ja joilla on sairastavuutta ja joilla tämä palvelutarve kasvaa, leikataan enemmän. Tämäkään ei mene minun ymmärrykseeni aivan kauhean helposti, ja toivoisinkin, että tästäkin saataisiin vielä täällä nyt selvitystä, miksi tämä on tällä tavalla sovittu siellä hallituksessa tehtävän. Tätä on kyllä hyvä ja helppo oppositiossa taas vastustaa. Olisi tosi mukavaa olla jonkun hallituksen soteasian puolellakin joskus. — Jäänpä kuuntelemaan nyt sitten seuraavaa puheenvuoroa. Sieltä varmasti tulee vastaukset.

Arvoisa puhemies! Salissa on kuultu hallituksen ja opposition puolesta tästä keskustelua, mutta kannattaa katsoa noiden hallituspuolueiden edustajien näkemykset myös tuolta somen puolelta ja muista medioista, kuinka siellä vastustetaan tätä muutosta, joka on siis leikkaus, lähes 400 miljoonaa taas rahoituksesta pois. Tämä nyt viimeistään varmaan kertoo kaikille, että hallitus leikkaa sosiaali- ja terveyspalveluista, ja samalla hoitajia joudutaan irtisanomaan, lääkäreitä irtisanomaan ja palvelut heikkenevät. Tässä on samassa saaristoisuuden muutos, se, kuinka se vaikuttaa tähän rahoitukseen. Kuten edustaja Kallio tuossa jo totesi, Saimaan alue ja koko Järvi-Suomen suurin hyvinvointialue, joka Järvi-Suomessa sijaitsee, Eloisa, tulee menettämään tässä, vaikka meillä on kaikista hyvinvointialueista kaikkein eniten kausiasutusta, vapaa-ajan asuntoja, jotka kuitenkin menevät [Puhemies koputtaa] sitten hyvinvointialueiden piikkiin, varsinkin ensihoidon ja tuon sairaanhoidon osalta.

Arvoisa puhemies! On tietysti hienoa kuulla, että tasa-arvolakiin on teossa muutoksia siten, että oikeasti työmarkkinoilla tasa-arvo voisi toteutua. Mutta ovathan nämä nyt todella ristiriidassa, tasa-arvolaki versus tämä työsopimuslaki, jota me esimerkiksi nyt tässä käsittelemme — ja jos vertaa sitten vielä esimerkiksi vientimalliin, aikuiskoulutustuen lakkauttamiseen ja yleensä näihin julkisen alan irtisanomisiin, mitä tämän hallituksen toimesta nyt tapahtuu, kun esimerkiksi hyvinvointialueilta leikataan kaksi miljardia euroa tällä kaudella. Mutta siitä on kiitettävä hallitusta, että nyt ollaan rehellisiä siinä, mitä tämä esitys tuo tullessaan. Kun sanotaan suoraan, että vaikutukset voidaan katsoa vähäisiksi, koska ne kohdistuvat naisiin ja etenkin synnytysikäisiin naisiin, niin minusta siitä on syytä kiittää, että tiedämme nämä tausta-ajatukset täällä esityksen taustalla. [Puhemies koputtaa] Mutta syntyvyyden tähden ja nuorten naisten tähden tämän ei pitäisi mennä läpi.