Kumpula-Natri Miapetra

Arvoisa puhemies! Minulla on ilo valtuuskunnan puheenjohtajana esitellä Euroopan neuvoston parlamentaarikkojen delegaation vuosikertomus, ja Euroopan neuvoston vuosikertomus sitten vielä ulkoasiainvaliokunnassa käydään tarkemmin läpi. Maailmankirjat ovat sekaisin. Arvo- ja sääntöpohjainen maailmanjärjestys on uhattuna, ja demokratiaa haastetaan. Demokratia ei ole koskaan ihan täydellinen, mutta sen tarkoitus ei koskaan ole ollut antaa rajoittamatonta valtaa vaan itse asiassa vallan rajoittamista niin, että kukaan ei ole lain yläpuolella ja vallanvaihto on vaaleissa aina mahdollinen ja siitä päättää kansa. Ja sitten tulee kysymys, päättääkö ja millä ehdoilla. Tällä viikolla luimme muun muassa Sitran selvityksestä, jonka mukaan sosiaalisen median algoritmit muokkaavat nuorten tietoon pääsyä ja sitä myöten myös ajatuksia niin, että se saattaa heikentää demokraattista osallistumista. Kyse ei ole siitä, etteikö pitäisi antaa tilaa erilaisille näkemyksille ja sen perusteella muovata omaa mielipidettään. Monipuolisen tiedon saaminen nimenomaan on koko demokratian idea. Haastetta on siinä, että mielipiteet eivät enää muodostu aivoissa tiedon perusteella vaan algoritmit jo kiihdyttävät vastakkainasettelua ja korostavat tunteita enemmän kuin kykyä käsitellä faktoja ja muodostaa mielipidettä. Ja kun luottamus rapautuu, jäljelle jää epäluulo. Silloin tietoon perustuvan mielipiteen muodostaminen ja lopulta päätöksenteko vaikeutuvat, ja tämä on uhka demokratialle. Puhun näin pitkään tästä siksi, että Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on varoittanut tästä kehityksestä jo vuosia. Disinformaatio, hybridivaikuttaminen ja mee-meillä johtaminen ovat kaikki pelinappuloita vaarallisessa pelissä, jonka lopputulosta emme osaa arvata. Siksi Euroopan neuvoston pääsihteeri Alain Berset on lanseerannut projektin The New Democratic Pact for Europe, jonka tavoitteena on vastata demokratian haasteisiin ja etsiä keinoja demokratian vahvistamiseksi ja uudistamiseksi. Osana tätä projektia Suomen valtuuskunta oli mukana järjestämässä ensimmäistä aiheen seminaaria viime marraskuussa, ja se järjestettiin Suomessa eduskunnassa. Siellä pohdittiin Suomen erityisosaamista ennakoinnissa ja varautumisessa keinoina yhteiskunnallisen resilienssin ja demokraattisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu nyt jo viidettä vuotta. Ukrainassa on ollut hyvin vaikea talvi. Venäjän pommitukset, droonihyökkäykset, talven kylmyys ja perustarpeiden tyydyttämisen vaikeus ovat koetelleet ukrainalaisten sietokykyä useiden kuukausien ajan tänä talvena. Kävin jälleen vuosipäivänä nimenomaan Euroopan neuvoston parlamentaarikkojen delegaatiossa Ukrainassa, ja ihailen heidän sitkeyttään ja valmiuttaan puolustaa maataan ja koko Eurooppaa ja Euroopan turvallisuutta. He kuitenkin tarvitsevat meidän tukeamme, eivätkä heidän haasteensa rajoitu ainoastaan sotatoimien päättymiseen. Kestävä rauha voidaan saavuttaa vain hyökkääjän joutumisella vastuuvelvollisuuteen. Se on oleellinen osa rauhanprosessia, sovintoprosessia ja jälleenrakentamista. Kun muut vasta puhuvat, Euroopan neuvosto toimii. Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Euroopan neuvosto on perustanut sodan aiheuttamia tuhoja rekisteröivän vahinkorekisterin, kompensaatioita pohtivan vaadekomission sekä ajatuksen hyökkäysrikostuomioistuimesta sotatuhojen aiheuttajien tuomitsemiseksi. Idea näille mekanismeille lähti liikkeelle meidän parlamentaarisesta yleiskokouksesta. Kaiken keskellä oli vastuullisuus ja halu varmistaa Ukrainalle kestävä ja uskottava tulevaisuus. Euroopan neuvoston suomalainen valtuuskunta tulee myös tekemään osansa, jotta Suomi toimisi eturintamassa ja etunojassa tässäkin asiassa ja olisimme ratifioimassa muun muassa tätä rikostuomioistuinta mieluummin nopeasti kuin hitaasti. Tämä merkki täytyy näyttää myös Venäjälle, se, että vastuuseen sotarikoksista joutuu. Mutta nämäkään toimet eivät riitä. Olen vuoden aikana saanut toimia Ukrainan lasten tilannetta pohtivan verkoston varapuheenjohtajana, ja aika käy vähiin Ukrainasta Venäjälle kaapatuille kymmenilletuhansille lapsille. Osa heistä ei enää muista kotimaataan ja kieltään, ja osa on jopa koulutettu venäläisiksi sotilaiksi sotimaan kotimaataan vastaan ja unohtamaan kielensä ja lähtemään pakkokansallistamiseen ja jopa sotilaallistamiseen. Järjestimme toukokuussa täällä eduskunnassa ison kansainvälisen konferenssin, jossa pohdimme keinoja näiden lasten palauttamiseksi, tukemiseksi, ja tätä työtä teemme edelleen. Sodasta huolimatta Ukraina haluaa kehittää omaa demokratiaa ja liittyä EU:n jäseneksi. Euroopan neuvostoa on usein kutsuttu Euroopan neuvoston porstuaksi, sillä yleiskokous tekee maakohtaisia monitorointiprosesseja, joissa arvioidaan jäsenmaiden demokraattisten instituutioiden toimimista, oikeusvaltiotilannetta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Varapuheenjohtajamme Saara-Sofia Sirén laatii parhaillaan raporttia Ukrainasta. Uskallan väittää, että Suomen valtuuskunta on näkyvä ja luotettava toimija 46 maan parlamentaarikkojen Euroopan neuvostossa. Jäsenillämme on tällä hetkellä valmistelussa jopa kuusi raporttia, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Viime vuonna hyväksyimme edustaja Honkosen laatiman raportin tekoälystä ja maahanmuutosta, ja tänä vuonnakin saamme valmiiksi valtuuskunnan raportteja. Jäsenet ovat edustaneet yleiskokousta erilaisissa tilaisuuksissa kansainvälisesti ja toimineet asiantuntijoina ja paneeleissa erilaisissa tilaisuuksissa. Olen itse saanut toimia viime vuoden myös yleiskokouksen yhtenä varapuheenjohtajana, ja se jatkuu vielä tämän toisen vuoden. Se on antanut mahdollisuuden päästä vielä syvemmin valmisteluun ja päätöksentekoon. Arvoisa puhemies! Euroopan neuvosto syntyi toisen maailman raunioiden vielä sauhutessa. Rauhanprojektin ajatus oli, että ihmisoikeuksia kunnioittamalla, demokratiaa edistämällä ja oikeusvaltiota rakentamalla luodaan vakautta ja hyvinvointia. Vaikka arvot eivät suojele meitä aseita vastaan, ne vahvistavat kyvykkyyksiämme kansana ja tekevät meistä vahvempia vastaamaan tämänkin ajan haasteisiin. Kun viimeinen laukaus sodassa on ammuttu ja aseet laskettu alas, herää toivo paremmasta, ja siihen tulee olla tilana oikeudenmukainen ja kestävä rauha, joka antaa tilaa jälleenrakentamiselle ja toipumiselle.

Arvoisa puhemies! Ministeri on oikeassa. On kaikkien yhteinen huoli, miten saadaan nuorten onnettomuudet vähenemään Suomenmaassa ja nopeasti. Ne ovat liian usein luettuja uutisia, ja näemme prosenteissa, miten paljon niitä nuorille kuskeille osuu ja miten ne osuvat yöaikaan. Tärkeätä on kuitenkin, että meidän nuorille syntyy hyvä liikennekulttuuri. Ajaminen vielä on joillekin tosi iso asia — puhun teinin äitinä. On vieläkin ollut yleistä, että poikkeuslupa menee läpi, mutta tosi epäsäännöllistä, kenelle se osuu ja mitenkä. Toivottavasti siihen tulee selkeä tulevaisuus, niin että ihmiset ja nuoret kokevat tämän myös oikeudenmukaisesti. Toinen kysymys, joka pyörii tämän ympärillä, on hinta, eli kuinka paljon nuorelle tämä ajokortin ajaminen maksaa. Perheet ovat hyvin eri asemassa. Välillä meillä oli kouluihin yhdistettyjä ajokouluja ja mahdollisuus hankkia se helpommin. Tuota soisi pohdittavan tämänkin lakiesityksen yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Hallitus ansaitsee yhden ruusun: se sitoutui ohjelmassaan pitämään kiinni Marinin hallituksen aikana tehdystä ilmastolaista. Suomessa tultaisiin jatkamaan siirtymää kohti hiilineutraalisuutta vuoteen 2035. Siihen tulisi pohjautua ilmasto- ja energiapolitiikka ja kaksoissiirtymä teknologian avulla. Meillä on jo kansalaisyhteiskunta ja elinkeinoelämä mukana. Käsittelyssä olevan energia- ja ilmastostrategian pitäisi ohjata Suomen kestävää kasvua, investointeja, energiaratkaisuja sekä ilmastopolitiikkaa tulevaisuuteen. Valitettavasti selonteko tulee liian myöhään, ilman riittävää rahoitusta ja ilman niitä konkreettisia toimia, joita yritykset, kunnat ja kansalaiset ovat odottaneet. Ei tule toista ruusua. Sosiaalidemokraattien mielestä strategian pitäisi olla kasvun moottori ja vihreään siirtymään kannustava tiekartta. Tähän liittyvät keskeisesti myös työvoimaan, koulutukseen ja tk-panostuksiin tehdyt linjaukset. Monipuolisesta energiapaletista, huoltovarmuudesta ja päästöpolusta olisi huolehdittava. Arvoisa puhemies! Vihreä siirtymä ei ole kuluerä vaan talouden uusi perusta. Vakaa toimintaympäristö ja viitoitus tulevaan on kilpailuetu, joka ratkaisee, mihin miljardiluokan investoinnit suuntautuvat — ne tulisi saada Suomeen. Hallitus kirjoittaa puhtaan siirtymän vauhdittamisesta, mutta todellisuudessa monet keskeiset päätökset ovat viivästyttäneet ja jopa vieneet kehitystä taaksepäin. Esimerkkinä käy lehmänkauppojen lehmänkauppa, kun kesällä tämä selonteko jumiutui alueidenkäyttölain koplaamiseen, ja nyt sekä tuulivoimalle että aurinkovoimalle heitetään kapuloita rattaisiin, siis heikennetään investointimahdollisuuksia, joihin yritykset haluaisivat ryhtyä. Useilta ilmastotoimilta on leikattu resursseja. On heikennetty suomalaisen biopolttoaineen kunnianhimoa jakeluvelvoitteessa ja tehty fossiiliseen polttoaineeseen veroale. Hallitus leikkasi jopa hiilidioksidin talteenottoteknologian kehittämisestä — siis luvattu kärkihanke, piippujen tulppaus, uhkaa jäädä lähtötelineisiin. Vihreän siirtymän pelko ei ole osoittautunut järkeväksi. Päästötön sähkö ja Euroopan edullisin hinta sekä valtavat investoinnit ja uusien potentiaali todistavat tämän. Pörssisähköasiakkaan kannalta on haaste, että sähkön hinta voi heitellä niin rajusti. Sen kohtuuttomasta heilumisesta voidaan päästä fiksulla regulaatiolla ja sillä, etteivät välttämättömät investoinnit siirto- ja jakeluverkkoon ja joustoon kompastu hitaaseen luvitukseen tai toimimattomaan byrokratiaan. Suomeen ja merille mahtuu yhä tuulivoimaa, datakeskuksia ja vetyhankkeita sekä varastoja ja siirtokapasiteettia, ydinvoimaa ja pienydinvoimaloita. Uusia sähköä kuluttavia investointeja tasapainottaa se, että Suomessa on tulollaan myös runsaasti kysyntää odottavia energiainvestointeja. Näillä yhdessä olisi kestävä kasvuvaikutus talouteemme. Energiaturvallisuus eli saatavuus ja verkon toiminta sekä huoltovarmuus on otettava huomioon pakkasjaksoilla ja kriisitilanteisiin varautumisessa. Turpeellakin on vielä rooli huoltovarmuuspolttoaineena CHP-laitoksissa. Arvoisa puhemies! Kansainvälistä politiikkaa värittää uhittelu ja turvallisuusuhat, jotka uhkaavat jättää puhtaat teknologiainnovaatiot, sitoutuneiden maiden toimet ja sopimukset varjoonsa. Teollisen strategian aikajänteen tulee olla yhden maan poliittista vaalisykliä pidempi. Hajautetut ja polttoaineista riippumattomat energiajärjestelmät ovat vanhoja fossiilikuljetusketjuja kriisinkestävämpiä, ja Venäjän tuontifossiileille emme enää halua eurojamme osoittaa. Poliittiset puheet voivat muuttua nopeammin kuin talouden rakenteet tai varsinkaan pysyvät ilmasto- ja energiahaasteet. Arvoisa puhemies! Hallituksen omat ratkaisut ovat siis lisänneet päästöjä aikana, jolloin ilmasto kuumenee ja ylitämme niin sanottuja keikahduspisteitä, joiden jälkeen ilmasto ja luonto eivät palaudu. Yritykset kertovat, että epävarmuus ja poukkoilevat linjat hidastavat päätöksiä. Jokainen viivästys kasvattaa päästövelkaa — velkaa, jonka maksamme joko kiristyvin EU-velvoittein tai menetettyinä investointeina. Suomi on ollut ilmastopolitiikan edelläkävijä, mutta viime vuosien epäröinti on rapauttanut tätä. Päästökauppasektorilla tavoitteita nopeammin vähenevät päästöt ovat luoneet asetelman, jossa Suomen kannattaa vaatia selkeää hiilen hintaa ja ilmastopolitiikkaa kauppapolitiikassa, EU:ssa ja kansainvälisissä pöydissä. Suomelle haasteelliset sektorit, maankäyttö ja liikenne, on pitkäjänteisellä politiikalla saatava laskevalle päästöuralle. Strategiaa on arvosteltu riittämättömänä vaikutusarvioiltaan ja liian yleisluonteisena, sekavana kokoelmana hallituksen korostuksia. Maankäyttösektoria, energiaverkkojen investointeja ja vetytaloutta olisi pitänyt käsitellä systemaattisemmin ja antaa investointikehikko nyt. Siis, puhemies, vihreä siirtymä on aikamme suurin talousmahdollisuus mutta myös välttämättömyys, jotta planeettamme pysyy elinkelpoisena tuleville sukupolville. Meillä ei ole varaa hukata aikaa. Seuraava hallitus jatkaa työtänsä entistäkin vaikeammissa taloudellisissa olosuhteissa saaden valtionvelan lisäksi Orpon hallitukselta päästövelkaa.