Laakso Sheikki

Arvoisa puhemies! Siinä mielessä kiitos edustaja Kettuselle näistä erittäin tärkeistä huomioista, mitä tässä lakialoitteessa on, että on sanomatta selvää, että meidän metsästys- ja eläinsuojelulaeissa pitäisi saada useita asioita muutettua ja korjattua ja täsmennettyä. Siellä on karhua ja ahmaa ja etenkin valkoposkihanhea, joiden asiat eivät mene niin kuin normaalisti voisi kuvitella, että menevät. Tässä edustaja Kettusen lakialoitteessa tietysti tuodaan esille ongelmaa siitä, että niin sanotusti tulee syyte, tai lähdetään tutkimaan ja syytettä tietenkään ei tule, vaan lähdetään tutkimaan tietyllä nimikkeellä. Se on tietysti niin kuin edustaja Lehtinen ansiokkaasti sanoikin, että nämähän ovat vain ja ainoastaan niin sanotusti tutkintalinjoja. Tämänhän tekee hankalaksi nimenomaan se, että esimerkiksi media tekee näistä asioista jutun, ja se on vähän jollain tavalla ikään kuin syyllisyys. Ehkä isommassa kuvassa pitäisi ruveta miettimään, pitäisikö meidän tätä järjestelmää muuttaa jollain tavalla, koska — ottamatta kantaa nyt juuri tähän edustaja Kettusen juttuun, mutta jos puhutaan monista muista, vakavammistakin jutuista — aika usein tulee tunne, että joku ihminen on jo tuomittu, kun vasta ensimmäisen kerran poliisit käyvät sitä asiaa tutkimassa, ja sen takia tästä tulee vähän haasteellista. Voin veikata, että edustaja Kettunenkin on tähän asiaan aika pitkälti tässä asiassa harmistunut tai vastaavaa. Lakialoite on sinänsä hyvä, ja en näe, että se huono olisi, mutta laajemmin pitäisi loppupeleissä tästä asiasta keskustella.

Arvoisa puhemies! En asiasta ole kauhean ylpeä, mutta olen kokemusasiantuntija tässä nuorten kaahailussa, ja muistan aivan hyvin vieläkin, vaikka aikaa on aika paljonkin siitä, miten syynä oli vieressä oleva teinityttö tai joku muu kaveri, mille piti näyttää. Ongelmaksi muodostui tietenkin se, että oli Rovanperän jalat mutta omat kädet, ja ne vehkeethän lipsahtivat aina turhankin usein Metsähallituksen puolelle. En ole pitänyt kirjaa, mutta pitkälti toistakymmentä autoa taisin tuhota siinä ensimmäisenä vuotena, kun liikenteeseen lähdin. Nyt on tärkeä tavoite tässä kyseessä, ja tämä yöllinen ajorajoitus on äärettömän hyvä kokeilu tässä asiassa, ja tavallansa muullakin tavalla yrittää saada kitkettyä tätä asiaa pois. Mutta tietysti kun tässä yliedustettuina ovat miehet ja aika usein vielä taustalla on ADHD:takin, niin se on eri asia, kuinka paljon sitten kuitenkaan se asia korjaantuu sillä, niin ettei pahimmillaan käy niin, että tämä ajosuoritemäärä tulee pysymään samana ja nämä onnettomuudet jatkuisivat. Tätä on äärettömän tärkeää seurata ja yrittää jatkossakin keksiä uusia, hyviä ratkaisuja tähän asiaan. Tilastot ovat aavistuksen hankalia siinä mielessä, että ne eivät oikein ole ottaneet huomioon näitä: tilastot pikkasen näyttävät tällä hetkellä siinä mielessä vääriltä, että 17-vuotiaitten kolarit tai etenkin vakavat kolarit ovat järkyttävässä nousussa, mutta niitä kun ei ole pystytty vertailemaan kuin sen muutaman vuoden ja vastaavasti ne aikaisemmin ovat olleet 18-vuotiaitten tekemiä. Sinällään toivoisin, että me pystyttäisiin todellakin puuttumaan tähän ja pystyttäisiin jollain tavalla estämään tällaisen minun tapaiseni kaverin toimintaa, mutta toivoisin myös sitä, että seurattaisiin tätä toimintaa sillä tavalla, ettei me tehdä sääntelyä kuitenkaan sitten vain turhaan vaan että me varmasti saadaan oikeasti tuloksia tästä. Ja toivon etenkin sitä, että me edelleen yritetään keksiä ja kehittää uusia juttuja. Tietysti omalta osaltani voisin sanoa aika vakaasti sen, että yksi tapa olisi saada enemmän paikkoja, joissa päästään ajamaan ja kokeilemaan niitä rajoja ja sitä kautta myös oppimaan hallitsemaan sitä autoa siinä kohtaa, kun se meinaa lähteä käsistä, eikä niin, että ensimmäisen kerran kun se takavetoauton perä on rinnalla, ruvetaan keksimään, mitä tässä pitäisi tehdä. — Kiitos.