Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta

Kiitos, arvoisa puhemies! Kuvittelin, että tästä tulisi jotenkin positiivinen asia, kun puhutaan opintosetelistä ja tämmöisestä mahdollisuudesta, mutta kyllä tämä jostakin syystä kääntyi negatiiviselle puolelle. Tämäkin tulipalo on väärin sammutettu, ja mennään tällä. Suomen kokonaisturvallisuushan rakentuu ennen kaikkea ihmisistä, heidän osaamisestaan ja uskostaan omaan tulevaisuuteen. Siksi tämä opintoseteliuudistus ei ole vain koulutuspoliittinen ratkaisu, vaan se on myös osa laajempaa turvallisuuspolitiikkaa. Suomalainen menestys ja itsenäisyys on rakentunut sivistyksen varaan. Huolestuttavaa on se, että viime vuosina olemme nähneet merkkejä tämän perustan horjumisesta. Tuhannet nuoret jäävät vuosittain ilman korkeakoulupaikkaa, ja siirtymä korkeakoulutukseen on monelle hidas ja epävarma. Samalla tiedämme, että valtaosa nuorista haluaa korkeakoulututkinnon ja uskoo koulutuksen merkitykseen. Se, että nuoremme uskovat osaamiseen, on myös kokonaisturvallisuuttamme vahvistava tekijä. Kannatan esitystä. Lisäksi valiokunnan mietintö täydentää esitystä, ja se on nyt vieläkin parempi. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Kyllä on totta, että Orpon hallitus on lisännyt rahaa perusopetukseen, mutta samalla ovat lisääntyneet myös tehtävät, joita siellä perusopetuksessa on. Jos katsotaan sitä lopputulosta, mitä siellä yksittäinen opettaja ja oppilaat pääsevät tekemään, ja lasketaan tähän yhteen ne valtionosuuksien leikkaukset, joita te olette tehneet useammassakin kehysriihessä, niin lopputulos jää kunnissa miinukselle. Se on minun arvioni tästä. Mikäli näin ei ole, niin näen erittäin mielelläni hallituksen laskelmat siitä, mikä on se kokonaispanostus, ja puhun nyt nimenomaan nettopanostuksesta, kun me katsomme myös näitä valtionosuuksien leikkauksia. Mutta mitä minä olen ammattilaisten kanssa keskustellut, niin ei ole totta, että sinne olisi lisätty rahaa sillä tavalla, että voitaisiin oikeasti puhua siitä, että tämä teidän koulutuslupauksenne olisi jotenkin täytetty. Eli kiitos, otan mielelläni vastaan teidän laskelmanne tästä, koska selkeästikin on niin, että hallitus ei ole tätä nettosummaa laskenut.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin haluan edustaja Koskelan puheeseen vastata, että perusopetusta on kylläkin nostettu 200 miljoonalla tämän hallituskauden aikana. Ei siis pitänyt paikkansa väite, että siitä ollaan leikattu, kun sinne ollaan nimenomaan satsattu. Nuorten koulutukseen on syytä panostaa. Tällä opintosetelikokeilulla tarjotaan alle 29-vuotiaille nuorille mahdollisuus tehdä korkeakouluopintoja, vaikka ei olisi saanut yhteishaussa opiskelupaikkaa. Opintoseteliä voi käyttää yhteensä 30 opintopisteen laajuisiin opintoihin avoimissa yliopistoissa tai avoimissa ammattikorkeakouluissa, ja nämä opinnot ovat maksuttomia. Monelle nuorelle, joka ei pääse kouluun tai ei saa välivuodelleen töitä haastavassa työllisyystilanteessa, tämä uudistus tuo todella tarpeellista tukea ja auttaa myös pysymään yhteiskunnan rattaissa, siis ehkäisee myös syrjäytymistä. Haluan korostaa, että kyse ei ole missään nimessä pienestä porukasta, joka esityksestä hyötyy. Vuosittain noin 21 500 uutta ylioppilasta jää korkeakoulutuksen ulkopuolelle. Ammatillisen tutkinnon suorittaneita ja korkeakouluun hakeneita mutta ilman paikkaa jääneitä on noin 3 200 nuorta vuodessa. Opintoseteli antaa näille nuorille mahdollisuuden tutustua korkeakouluopintoihin, kokeilla eri aloja ja löytää itselleen sopiva opiskeluväylä. Kannatan tätä hyvää lakiesitystä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän väliaikaisen kokeilun, käytännössä muutaman vuoden aikana, kun ilman opiskelupaikkaa olevien osalta on mahdollista tämä 30 opintopisteen opiskelu, nyt nähdään sitten... Kun toisaalta yli 21 000 ylioppilastutkinnon suorittanutta jää korkeakoulutuksen ulkopuolelle hakuprosesseissa ja sitten ammatillisesta opiskelusta 3 200 henkilöä, niin tämä opintoseteli voi olla näille erittäin hyvä polku pitää opiskelua yllä ja pitää se opiskelun tahti päällä ja se samalla hyödyttää sitä, kun näitä pisteitä sitten myöhemmin korkeakouluissa voi hyödyntää. Kyllä tässä on hyviä tavoitteita tämän osalta tehty. Ymmärrän aikaisempia puheenvuoroja näistä koulutuksen leikkauksista, mutta kun meillä on nyt tässä käsittelyssä sellainen asia, jolla voidaan vähän avata nuorten osalta tilannetta, niin pitäisin tätä hyvänä tapana viedä asiaa eteenpäin. Meillä on nyt avoimen korkeakoulutuksen avulla myös yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoilla mahdollisuus opiskella, ja siinä pikkasen sekoittuu toista kautta, kun he ovat työttöminä työnhakijoina samaan aikaan, ja tämä polku tulee nyt täältä opintosetelin kautta, niin että nyt tähän kohderyhmään meillä on näitä välineitä, ja katsotaan, miten tämä toteutuu. Kohtuullisen iso satsaus tähän tehdään. Toivon mukaan tämä antaa polkua siihen, että me saamme tämän nykyisen korkeakoulutettujen määrän noin 40 prosentista nousemaan sinne 50 prosentin paremmalle puolelle. Se on meidän kaikkien yhteinen tavoite, ja siihen meidän pitäisi päästä. Tässä on yksi väline, ja tähän liittyvä lausuma, joka on tässä mietinnössä, on sinänsä hyvä. Toivon, että tämä menee eteenpäin ja pystytään hyödyntämään näitä kokemuksia sitten jatkossa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Täällä eduskunnassa on hyvin laajasti yli puoluerajojen päästy yhteisymmärrykseen siitä, että meidän on nostettava korkeakoulutettujen määrää yhteiskunnassa, Suomessa, ja yhteinen käsitys tällä hetkellä on, että sen pitäisi olla vähintään 50 prosenttia suomalaisista, jotka olisivat tulevaisuudessa korkeakoulutettuja. On kuitenkin syytä muistaa, että tämä hallitus puheistaan ja koulutuslupauksestaan huolimatta on leikannut koulutuksesta kaikilta asteilta. Valtionosuuksien leikkaaminen on tarkoittanut sitä, että se raha on pois varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta, mihinkä on väitetty, että satsataan, mutta itse asiassa sieltä tätä kautta juuri leikataan. Sitten lisäksi ammatillisesta koulutuksesta, toiselta asteelta, tehdyt 120 miljoonan euron leikkaukset ovat erittäin vahingollisia ja erittäin haastavia juuri näille nuorille, jotka voisivat sieltä ehkä löytää jatkopolkuja tai ylipäänsä saada semmoisen koulutuksen siihen ammattiin, mihin he ovat lähteneet kouluttautumaan. Sekään ei ole mikään itseisarvo, että ammattikoulusta täytyisi hakeutua jatko-opintoihin, mutta ainakin sen koulutuksen pitäisi olla sellaista, että se antaa edellytykset toteuttaa sitä ammattia, mitä siellä opiskellaan. Lisäksi hallitus on leikannut korkeakouluilta, ja tämähän nyt on aivan päinvastoin kuin se tavoite, millä pitäisi meidän yhdessä sovitusti nostaa sitä korkeakoulutettujen määrää. Eli tässä on tehty hyvin tämmöistä koulutusvihamielistä politiikkaa tällä kaudella, [Juha Hänninen: Nyt rupesi pelottamaan!] ja koska puolueet ovat myös laajasti sitoutuneet tähän velkajarruun, niin on erittäin huolestuttavaa myös tulevien kausien näkökulmasta, miten voidaan yhteensovittaa nämä tavoitteet, joissa koulutusastetta halutaan nostaa ja myös koulutukseen panostaa, ja samaan aikaan leikattaisiin tai nostettaisiin veroja 8—11 miljardin edestä. No, sehän ei tule tapahtumaan, mikä on tietenkin hyvä asia tämän koulutuksen näkökulmasta, mutta siitä huolimatta on syytä tunnistaa, että näissä tavoitteissa on ristiriita. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan kannattaa tätä edustaja Elon tekemää lausumaehdotusta.

Arvoisa puhemies! Opintosetelikokeilun lähtökohdat ovat kannatettavia. On myönteistä, että ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille tarjotaan mahdollisuus tutustua korkeakouluopintoihin avoimen korkeakoulutuksen kautta. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun nuorten työllisyystilanne on todella vaikea. Hallituksen koulutustason nostamiseen varaama kertaluontoinen 100 miljoonan euron rahoitus on kuitenkin riittämätön suhteessa tavoitteisiin Sama määräraha kohdistuu opintosetelikokeilun lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen. Jos haluamme aidosti nostaa korkeakoulutettujen osuuden yli puoleen ikäluokasta, tarvitaan huomattavasti suurempia satsauksia. Korkeakoulut ovat nostaneet esiin huolen, että 20 euron korvaus opintopistettä kohden ei kata opetuksen ja ohjauksen todellisia kustannuksia. Tällöin menot jäävät korkeakoulujen katettavaksi, mikä heikentää helposti muuta koulutusta ja tutkimusta. Lisäksi rajaus, jonka mukaan opintosetelillä voi suorittaa vain suomen- ja ruotsinkielisiä opintoja, rajaa tarpeettomalla tavalla korkeakoulujen opintotarjontaa. Myös vapaan sivistystyön oppilaitokset, kuten kesäyliopistot, ovat jääneet kokeilun ulkopuolelle. Tämä rajaa perusteettomasti pois toimijoita, joilla olisi valmiuksia laajentaa avoimen korkeakoulutuksen saavutettavuutta. Tähän liittyen nyt tässä toisessa käsittelyssä esitän, että eduskunta hyväksyy seuraavan lausuman: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää keinoja, joilla Opin.fi-palvelun ulkopuolella olevat vapaan sivistystyön oppilaitokset, kuten kesäyliopistot, kansanopistot ja kansalaisopistot, saadaan jatkossa kattavammin mukaan opintosetelikokeiluun niin, että nuoret voivat hyödyntää myös niiden tarjoamaa laadukasta opintotarjontaa.”

Arvoisa puhemies! Ilmainen opintoseteli avoimiin korkeakouluopintoihin on tärkeä väylä tulevaisuuteen niille toisen asteen opiskelijoille, jotka yrityksistään huolimatta jäivät yhteishaussa ilman jatko-opiskelupaikkaa. Itselle sopivimman työn ja koulutuksen löytäminen ei aina ole helppoa. Ja vaikka jo nuorena tietäisikin, mitä haluaa tehdä työkseen, niin ei aina opiskelupaikka aukea ensimmäisellä yrittämällä. Tähän avuksi hallitus on tuonut alle 29-vuotiaille tarkoitetun opintosetelin, jolla on mahdollista päästä tekemään 30 opintopisteen verran ilmaisia kursseja avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa. Opintoseteli on voimassa kaksi vuotta, ja sitä voi käyttää suomen- ja ruotsinkielisiin kursseihin. Opintomahdollisuus ehkäisee väliinputoamisia ja auttaa hahmottamaan, mikä olisi itselle se sopivin ala, ilman että tarvitsee aloittaa kokonaisen tutkinnon suorittaminen heti. Kun jatko-opintoihin pääsee käsiksi heti lukion tai ammattikoulun jälkeen, niin opiskelumotivaatiokaan ei pääse yhtä helposti lopahtamaan siinä välissä. Arvoisa puhemies! Korkeakoulutus on monille väylä monipuolisempiin työmahdollisuuksiin, innostaviin ja itselle sopiviin työtehtäviin sekä toki parempaan palkkatasoon. Jokainen nuori ansaitsee parhaan mahdollisen perustan elämälleen, ja sujuva koulutuspolku on tärkeä osa sitä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä keskustelun lopuksi todella kiittää hallitusta tästä esityksestä opintosetelikokeiluksi. Se osoittaa minusta, että vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä: viiden vuoden jälkeen siitä toimenpidealoitteestani todella meillä on käsittelyssä täällä lakiesitys, jolla se toteutetaan. Olen siitä iloinen, vaikka muutamia pieniä viilauksia olisin itse siinä toivonut näkeväni. Ajattelen yleisestikin, että kokeilut ovat varsin hyvä tapa, no, nimensä mukaisesti kokeilla uusia asioita, ja toivon tietenkin, että tämän kokeilun perusteella saadaan hyvät näytöt siitä, että tämä toimii, ja pystytään sitten kenties vakinaistamaan se. Siinäkin mielessä tietenkin minusta on hyvä suhtautua avoimin mielin niihin kehitysehdotuksiin, joita lausunnonantajat ja täällä kansanedustajat ovat esittäneet, ja tarvittaessa sitten myös korjata hiukan matkan varrellakin sitä mallia entistä parempaan ja vaikuttavampaan suuntaan.

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan tässä kokeilussa on aika selkeä kohderyhmä, eli opintoseteli voidaan myöntää heille, jotka ovat suorittaneet ensimmäisen toisen asteen tutkintonsa viime joulukuun alun ja 31.7.2028 välillä Suomessa alle 29-vuotiaana. Nyt jos meillä on yleinen oppivelvollisuus käytännössä sinne toisen asteen loppuun, niin käytännössähän nämä ovat juuri menneet sen opintopolun mukaan ja valmistuvat siellä 18-, 19-, 20-vuotiaina ja eivät sillä tavalla mene sinne yli 25-vuotiaisiin. Eli tietynlaista sekoittumismahdollisuutta tässä ei ole. Ja sitten kun saa tämän oikeuden opintoseteliin, niin se on otettava käyttöön kahdessa vuodessa, eli tässä ei ole käytännössä sitä mahdollisuutta, että yli 25-vuotiaat tätä käyttäisivät. Tietysti kaikkia poikkeustapauksia voi tulla, mutta pääasiassa tämä on hyvin selkeä. Ehkä isoin asia, mikä itselleni tässä tämän lakiesityksen käsittelyssä tuli muistutuksena, oli se, että meidän toisen asteen oppilaitoksilla on tämmöinen vuoden takuu opinto-ohjaukseen. Eli lukiosta valmistunut pystyy edelleen olemaan sinne lukion opinto-ohjaajiin yhteydessä ja saa sieltä apua korkeakouluihin tai muuten jatko-opintoihin hakeutumisessa. Tämä on hyvä muistaa ja on myös asia, mitä pitää rummuttaa näille meidän nuorille, että he käyttävät tätä tarvittaessa hyväkseen. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lohikoski tuossa pohti tätä avoimessa korkeakoulussa opiskelua työttömyysetuudella. Se on juuri niin, että semmoinen lakiesitys, hallituksen esitys 86, täällä on, että yli 25-vuotiaat työttömät voivat opiskella avoimessa korkeakoulussa vapaasti ja se ei vaikuta työttömyysetuuteen. Siinä ovat mukana vapaan sivistystyön oppilaitokset paitsi kansanopistot, eli siinä ovat muut mukana, kansalaisopistot ja muut — sillä tavalla se on sinne avattu. Mutta nyt kun tässä on rajattu taas toisella tavalla ja tässä on rajattu tietenkin niin, että tuo ikäraja on erilainen ja sitten on suppeampi koulutuspaikkavalikoima, niin epäilen, että tässä tulee käymään niin, että nuori ei oikein tiedä nyt, jos on työttömänä ja siinä mielessä olisi oikeutettu tähän ja ikärajakin on se 25, kummalta puolelta sitten tässä menee, hakeeko sitä opintoseteliä vai tätä vapaata opiskelua työttömyysturvalla avoimessa korkeakoulussa, koska niitäkin opintoja voidaan lukea sitten myöhemmin korkeakoulutuksessa. Mutta nämä ovat niitä päällekkäisyyksiä, joita tässä tällä hetkellä on. Kun tässä on kokeilusta kyse, niin minä uskon, että tämä kohta tulee ratkaistua sitten jatkossa. Voi ajatella myöskin niin, että meidän työttömyysturvalla pitäisi päästä enemmän opiskelemaan ja vapaasti, että tavallaan se olisi se ratkaisu — meillä on liian monta rajauspintaa siinä työttömyysturvassa ja siinä, mitä työttömyysturvalla voi tehdä — ja sitten täyttäisi sen työllistymisen ehdot, jos työpaikka löytyy. Tietyllä tavalla se olisi se juttu. Ehkä jotkut vapaaehtoistyöt sitten voisivat olla siellä mukana, jotka eivät ole palkkatyötä. Mutta näitä rajapintoja nyt tulee. Nämä molemmat ovat hyviä esityksiä. Erityisesti se puute näissä mielestäni on, että ammatillisia opiskeluja näissä ei ole mukana, ei ole siellä työttömyysturvalla opiskelussa eikä sitten tässäkään. Tietyllä tavalla meillä pitäisi olla kaikkia mahdollisuuksia saada nuoria liikkumaan. Se, mitä me voidaan tällä tehdä, on se, mitä tämä myöskin tuo mukanaan, että se opiskelurytmi pysyy ja nuoret eivät syrjäydy ja he ovat kiinni tällaisessa oman itsensä kehittämisessä. Se on yhteiskunnan kannalta vain hyvä ja auttaa meitä koulutustason vahvistamiseksi kaikilta osin. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä nyt puhutaan tästä nuorten toimeentulosta. On huomioitava, että esimerkiksi lukiolaisella, joka valmistuu, on valmistumisen jälkeen viiden kuukauden odotusaika tähän nykyiseen yleistukeen tai työttömyystukeen ja sitten on kolme kuukautta mahdollista avoimessa opiskella yhtäjaksoisesti. Sitten siellä pitää olla taukoja. Tässä korostuu se ohjauksen merkitys, eli siinä vaiheessa, kun näitä avoimen yliopiston koulutuksia suunnittelee, se ohjaus siihen, että jos on työttömänä, miten se toteutetaan. Tämä on erittäin hankala kokonaisuus, jos me mietitään työttömyysturvaa esimerkiksi alle 25-vuotiaille. Kun nyt tuodaan tämä edustaja Lylyn mainitsema toinen lakiesitys, joka mahdollistaa avoimen korkeakouluopiskelun yli 25-vuotiaille, niin siinä nämä insentiivit opiskeluun ja se, opiskellaanko opintotuella vai opiskellaanko työttömyystuella, ovat hankalia ratkaisuita. [Pia Lohikoski: Olisipa perustulo!] — Näin juuri. Oikeastaan puheenvuoroni oli tarkoitus koskea tätä vapaan sivistystyön roolia. On hyvä muistaa, kun tätä kokonaisuutta katsotaan, että avoin korkeakouluopetus on yliopisto- ja ammattikorkeakoululainsäädäntöön perustuva korkeakoulujen tehtävä. Kun vapaan sivistystyön oppilaitos tarjoaa tätä avointa korkeakouluopetusta, se tekee sen korkeakoulun kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Vapaan sivistystyön oppilaitosten kokeiluun mukaan ottamista on hankaloittanut se, että niiden opintotarjontaa ei ole tällä hetkellä mahdollista saada Opin.fi-palveluun, joka valikoitui tämän opintosetelikokeilun toteuttamistavaksi myös osittain tämän nopean aikataulun suhteen, miten tämä lakiesitys halutaan nyt voimaan. Hallituksen esityksessä todetaan myös, että Opin.fi-palvelun tai tarjontatietojen siirtoon liittyviä integraatioita koskevia sopimuksia näitten vapaan sivistystyön kentän toimijoiden kanssa ei ole tehty. Sitten nykyinen korkeakoulupohjainen sopimusrakenne ei myöskään mahdollista sitä, että opintosetelikokeilun aikataulussa nämä sopimukset saataisiin aikaan. Mutta mikäli vapaan sivistystyön oppilaitos osallistuu opintosetelikokeiluun — se ei ole siis mahdotonta — niin korkeakoulun kanssa on tehtävä sopimus, ja sen perusteella pystytään tätä opintoseteliä käyttämään ja tarjoamaan niitä opintoja, suoritusmahdollisuutta, opiskelijoille maksutta. Siinä sitten rahoitus ohjautuu näitten suoritettujen opintojen suhteessa yliopistolle, ja vapaan sivistystyön oppilaitoksen ja korkeakoulujen tulee sitten sopia keskenään siitä, miten se rahoitus kulkee. Valiokuntanakin korostimme sitä, että vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on vakiintunut rooli avoimen korkeakoulutuksen järjestämisessä osana korkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä. Sillä on myös laaja alueellinen verkosto, joka parantaa oleellisesti koulutuksen saavutettavuutta ja mahdollistaa opintojen suorittamista myös alueilla ja tilanteissa, joissa osallistuminen korkeakoulujen omaan opetukseen olisi muutoin vaikeaa. Tässä tietysti on huomioitava se, että monesti vapaan sivistystyön oppilaitosten tarjoaman avoimen korkeakoulutuksen opintomaksut ovat huomattavasti korkeampia, eli tämä pitää ottaa tässä järjestelyssä huomioon. On tärkeää, että toivottavasti jo tämän kokeilun aikana tämä vapaa sivistystyö pääsisi mukaan paremmin tähän kokeiluun. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana nuorten taloudellisesta toimeentulosta tämän kokeilun aikana. Tosiaan osassa valiokunnan saamista asiantuntijalausunnoista, muun muassa Lukiolaisten Liiton lausunnossa, kiinnitettiin huomiota siihen, että tämä itse hallituksen esitys jättää epäselväksi nuorten mahdollisuuden hyödyntää työttömyysetuutta kokeiluun liittyvien opintojen aikana. Käsittääkseni täällä talossa on ollut sisällä esitys, jossa on ollut tarkoitus, että aikuiset voivat työttömyysetuudella jatkossa paremmin opiskella, mutta nämä alle 25-vuotiaat on siitä rajattu ulos. Kyllä, niin kuin aiemmin, edellisessä puheenvuorossani, totesin, opintoseteli on koulutuspoliittinen kokeilu, ja tietenkään tämän esityksen sisällä ei voida ratkaista tätä toimeentuloa, mutta olennaista kuitenkin on se, että jollain niiden nuorten pitää elää. Eli nuoret hankkivat tietenkin toimeentulonsa tämän avoimen korkeakouluopetuksen suorittamisen aikana kuten tälläkin hetkellä avoimia korkeakouluopintoja suorittaessaan, eli kuka mitenkin. Joku käy osittain töissä, ja joku sitten ei pysty töissä olemaan, kun töitä ei tällä hetkellä ole. Mutta jos nuori nyt on sitten työttömyysetuudella, niin olennaista on se, että tätä opintosetelillä annettua opiskelua ei saa opiskella liian nopeasti, jotta ei sitten käy niin, että häntä aletaan tulkitsemaan päätoimiseksi opiskelijaksi, vaikka hän ei kuitenkaan voi saada opintotukea. Että on tässä asiassa tällainen pieni sisäinen ristiriita, ja tämä oli näissä asiantuntijakuulemisissa aivan oikea havainto. Eli tosiaan avoimessa opiskelu ei oikeuta opintotukeen, opintorahaan, asumislisään eikä tietenkään myöskään opintolainan valtiontakaukseen. Näin ollen mahdollisesti työttömänä työnhakijana oleva nuori voi suorittaa tietyin edellytyksin näitä avoimen korkeakoulun opintoja, mutta hänen täytyy suunnitella tämä suoritettavien opintojen määrä ja aikataulu, jotta sitten ei menetä sitä mahdollisuutta saada työttömyyskorvausta. Ja miksi tästä nuorten toimeentulosta on tämän asian yhteydessä tarpeen puhua? Voi tuntua, että se ei liity asiaan. No, kyllä se liittyy, vaikka se ei juuri tähän hallituksen esitykseen liity. Kaikki nuoret eivät pysty enää olemaan vanhempiensa elätettävinä. He ovat täysi-ikäisiä, eivät ehkä asu enää kotona. Kaikkien vanhemmat eivät pysty tukemaan — kaikilla ei ole varaa tukea — täysi-ikäistä nuorta. Sen takia tästä on tärkeää puhua, kuinka nämä nuoret sitten [Puhemies koputtaa] täysipainoisesti pystyvät tätä uutta hienoa opintoseteliä hyödyntämään, koska sehän on meidän kaikkien etu, että he sitä pystyvät käyttämään. — Kiitos.