Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Muutama huomio tästä tuloverolain muutoksesta, joka tässä on käsittelyssä. Ensin tästä liikunta- ja kulttuuriedusta. Sehän on sinänsä työhyvinvointiin liittyvä tärkeä etu, ja nyt kun hallitus esittää sen korottamista 400:sta 540 euroon yleisen hintatason muutosten mukaisesti, niin tämä on tietysti sinänsä erittäin kannatettava muutos työntekijöiden kannalta. Mutta sitten tähän, miten tätä laajennetaan sisällöllisesti. Kun hallitus on tässä tehnyt nyt tämmöisen pistemäisen laajennuksen näihin henkilön fyysistä aktiivisuutta edellyttäviin luontoharrastuksiin, niin tässä olisin ajatellut, että olisi ollut perusteltua harkita sen laajentamista sitten laajemmin, kun kerran siihen ryhdyttiin. Nostan nyt yksittäisinä asioina esimerkiksi saunakulttuurin tai kirjallisuuden, jotka myös olisi hyvin voitu tässä kohtaa sisällyttää tämän liikunta- ja kulttuuriedun piiriin. Mutta ennen kaikkea olisi voinut sitä laajemminkin katsoa. Mutta toki tällaisenaankin muutokset ovat nyt ihan ok. No, sitten toisena tämä matkakuluvähennyksen omavastuu, jota tässä nyt esitetään laskettavaksi väliaikaisesti kuluvana vuonna 800 euroon. Sinänsä tässä korkeiden elinkustannusten kanssa — kun on kotitalouksia, jotka niiden kanssa kamppailevat — se on perusteltua. Mutta sitten haluan kuitenkin tässä keskustelussa nostaa esiin sen, että nimenomaan polttoaineiden käyttöön kohdistuvat tukitoimet sinänsä hidastavat osaltaan tätä liikenteen sähköistymistä ja ovat siten ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa. Tässä esitetyssä muodossa tämä on siis kyllä hyväksyttävä, mutta tätä koko matkakuluvähennystä tulisi kehittää nykyistä paremmin vastaamaan Suomen ilmastotavoitteita ja myös alueellisia eroja, ja samalla tulisi vauhdittaa liikenteen sähköistymistä. Vihreät ovat esittäneet esimerkiksi energiaomavaraisuuslainoja sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamista koko Suomessa. Ollaan myös esitetty, että tulisi kehittää tämmöistä energiaraha- tai hiiliosinkojärjestelmää tukemaan suoraan esimerkiksi niitä pienituloisia kotitalouksia, joille oman auton käyttö on välttämätöntä eikä sähköautoon vaihtaminen ole mahdollista. Eli tätä matkakuluvähennystä tulisi kehittää niin, että se ohjaa ilmaston ja luonnon kannalta kestävämpien liikkumismuotojen suuntaan.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Pidän samankaltaisen puheenvuoron kuin tämän asiakohdan ensimmäisessäkin käsittelyssä, koska tämä asiahan ei tässä välissä ole muuttunut mihinkään. Työmatkavähennys on tärkeä asia tällä hetkellä. Kuten kuulimme äskeisestäkin puheenvuorosta ja tiedämme, mikä tilanne meillä yhteiskunnassa on, polttoaineitten kustannukset ovat valtavat tällä hetkellä ja kuitenkin tuolla maakunnissa, Itä-Suomessakin, on paljon työntekijöitä, jotka joutuvat käyttämään autoa, jotta sinne töihin pääsee. Työkulut ovat nyt niin suuret, että siitä palkasta ei kohta vähäistäkään enää käteen jää. Olisi todella suotavaa, että työmatkavähennyksen tämä hallitus ottaisi tällä kertaa vieläkin vakavammin kuin mitä nyt tuli vähän vastaan tässä asiassa. Elikkä kyllä esimerkkinä käy hyvin edellisen hallituksen, Marinin hallituksen, aikainen työmatkavähennys, määräaikainen, elikkä kokonaismäärän korotus reilusti ja sitten taas sen omavastuun alennus reilummin. Se olisi kyllä enemmän kuin paikallaan tällä hetkellä. Minä olen kyllä ihan varma siitä, että kansalaiset ja ne henkilöt, jotka joutuvat töissä käymään autolla, kyllä arvostaisivat sitä, mutta eipä se hallitus nyt tarpeeksi vakavasti tätäkään asiaa valitettavasti ota. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä kotitalousvähennyksen muuttaminen ja matkakuluvähennyksen muuttaminen kuvastaa hallituksen tämänhetkistä politiikkaa. Se ei ole mitenkään ennakoivaa. Kotitalousvähennys oli vuonna 24 vielä 3 500 euroa ja 60 prosenttia oli korvaus. Sitten hallitus laski vuoden 2025 alusta sen 1 600 euroon, ja nyt hallitus nostaa sen 2 100 euroon. Kun tässä edellisessä puheenvuorossa oli niin, että tämä on ollut hyvin pitkä ja ennakoitava, niin tämä ei ole ollenkaan ennakoitavaa. Oli 3 500, laskettiin 1 600:aan ja nyt palautetaan 2 100:aan. Sitten työkorvaus pudotettiin — se oli 60, pudotettiin 35:een — ja nyt palautettiin viisi prosenttia, eli nyt nostettiin 40:een. Nämä veivaukset tässä ovat olleet turhia. Oppositio on koko ajan puhunut siitä, että kotitalousvähennys pitäisi olla, koska työttömyystilanne ja taloustilanne on ollut aneeminen myöskin 2025 ja 2026. Eli tässä mielessä tämän veivaaminen on tässä ollut turhaa. On hyvä, että ovat tulleet opposition linjalle ja kuunnelleet niitä viestejä, mitä tämän asian osalta on nyt tässä tapahtunut. Arvoisa rouva puhemies! Tässä on vielä toinenkin näkökohta, joka liittyy tähän omavastuun muuttamiseen liikenteen osalta. Meillä oli omavastuu 900, nyt se pudotettiin 800:aan — satasella alaspäin — ja sitten tämän osalta yläraja pysyy 7 000 eurossa, kun se on aiemmin ollut 8 400 euroa. No, mitä tarkoittaa tämä 7 000 euron omavastuu näillä kulkemisilla, mitä työmatkoilla on? Jos omalla autolla kulkee, niin noin 60 kilometrin työmatkasivu eli 120 kilometriä päivässä autolla tarkoittaa, että 7 000 tulee hyvin nopeasti täyteen tässä tilanteessa ja 8 400 olisi tuonut siihen suhteessa pitempiä työmatkoja. Kun nyt juuri pitäisi työn perässä liikkua, niin tämän ylärajan olisi pitänyt olla 8 400. Eli sitä kautta oltaisiin edesautettu sitä, että liikkumista tuolla syrjäseudulla, jossa oman auton käyttö on tarpeellista ja liikkuminen pitemmillä matkoilla on tarpeellista, olisi tuettu, ja se olisi ollut ihan tarpeellinen muutos. Eli se jää tässä nytten todella vajaaksi, ja työmatkavähennykset ovat aika pieni muutos niissä. Ne eivät kovin isoa muutosta tässä tee. Ja kun katsoo nykyistä polttoaineen hintaa, niin voi sanoa, että ne menevät kyllä hyvin nopeasti tässä mielessä. Arvoisa rouva puhemies! Täällä on myöskin liikunta- ja kulttuuritoiminnan tavallaan indeksimuutos sieltä 400 eurosta 540 euroon. Se on monta vuotta ollut tuossa 400:ssa. Nyt se nostetaan 540 euroon, ja sitä toimintaa laajennetaan. Siihen käytetään noin viisi miljoonaa, on verovaikutus sillä. Se on hyvä asia, koska liikkuminen pitää terveyttä yllä ja erilaiset harrastukset ja työstä irtaantuminen niitten myötä auttavat pitämään fyysistä ja henkistä kuntoa yllä. Siinä mielessä se on kannatettava esitys. Kokonaisuudessaan hallitus on peruuttanut aikaisemmasta tilanteesta vähän. Todennäköisesti tulemme tätä kannattamaan toisessa käsittelyssä, mutta koska nämä meidän muutosesitykset eivät menneet ensimmäisessä käsittelyssä läpi, niin otamme tämän pienen positiivisen muutoksen tässä vastaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, hyvä yleisö, kollegat! Hallituksen esitys tuloverolain muuttamisesta sisältää kolme ajankohtaista muutosta, joista keskeisin koskee kotitalousvähennyksen korottamista ja sääntelyn kehittämistä siten, että se tukee paremmin tavallisten ihmisten arkea. Kotitalousvähennys on monelle Suomessa tärkeä keino hankkia arjen palveluja. Se auttaa esimerkiksi ikäihmisiä asumaan kotona pidempään, tukee lapsiperheitä arjen keskellä ja kannustaa käyttämään laillisia palveluja. Nyt esitettävät väliaikaiset enimmäismäärän ja säädettyjen vähennysprosenttien korotukset vahvistavat kotitalousvähennyksen roolia entisestään. Tämän muutoksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kotitalouksien palvelukysyntää ja elvyttää rakentamisalaa. Samalla esitetään työmatkavähennyksen omavastuuosuuden väliaikaista alentamista sekä liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärän korottamista arjen tarpeiden turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksen korottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että yhä useampi voi hyödyntää vähennystä ja sen taloudellinen merkitys kasvaa. Tämä keventää suoraan kotitalouksien kustannuksia tässä vaikeassa ajassa. Se on hyvin tärkeä asia. Samalla se parantaa kuluttajien ostovoimaa tilanteessa, jossa monien perheiden talous on ollut ja on tiukalla. Siksi kyse ei ole vain yksittäisestä veromuutoksesta vaan konkreettisesta tavasta helpottaa ihmisten arkea. Kun arjen palvelut ovat paremmin saavutettavissa, se tukee jaksamista, hyvinvointia ja työn sekä perheen yhteensovittamista. Arjen turvallisuus syntyy myös taloudellisesta vakaudesta. Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksen korottamisella on myös laajempia vaikutuksia, sillä se lisää kysyntää palveluille ja tukee työllisyyttä erityisesti pienissä yrityksissä. Näitä me Suomessa tarvitsemme nyt, kun talous on alkanut kasvaa. Samalla se torjuu harmaata taloutta, koska palveluja ostetaan virallisten kanavien kautta. Siksi on hyvä, että tämä pitkäaikainen tavoite on vihdoin saatu esitykseksi ja etenee pian jo käyttöön. Esityksen muut tuloverolain muutokset tukevat samaa tavoitetta. Tavoitteemme on tehdä verotuksesta selkeämpää, oikeudenmukaisempaa ja paremmin arjen tilanteisiin vastaavaa. Kun sääntely on ymmärrettävää ja ennakoitavaa, se lisää luottamusta järjestelmään. Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö täydentää esitystä. Tämä esitys on hyvä esimerkki siitä, miten veropolitiikalla voidaan vaikuttaa suoraan ihmisten arkeen. Se tuo helpotusta kotitalouksille, tukee työtä ja yrittäjyyttä sekä vahvistaa reilua kilpailua. Siksi esityksessä on lopulta kyse turvallisen arjen takaamisesta, ja se on meidän tärkein tehtävämme. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tässähän voisi kuvitella, että sillä tämä ratkaistaan, että pistetään kaikki verot valtion maksettaviksi. Mutta, puhemies, se, mitä sanoin, on oikeudenmukaisuuskysymys, ja se, mitä sanoin, on se, että tässä taloudellisessa tilanteessa emme näe, että se ensimmäinen ryhmä, kenelle pitää tarjota veronkevennyksiä, ovat ne kaikkein suurituloisimmat. Annetaan veronkevennyksiä mieluummin niille pieni- ja keskituloisille. Tämän minä sanoin, ja tässä meidän linjamme pitää. Me haluamme oikeudenmukaista, työllistävää ja viisasta veropolitiikkaa. — Kiitos, puhemies.

Arvoisa puhemies! Yritän vielä nyt kerran vääntää tämän rautalangasta. Edustaja Viitasen puheenvuoron perusteella jäi sellainen käsitys, että SDP:lle olisi itseisarvo se, että jonkun verotus on korkea. [Pia Viitanen: Ei, tässä tilanteessa!] Verotuksen funktio on se, että me kyetään rahoittamaan nämä monet hyvät hyvinvointivaltion palvelut — koulutus, terveydenhuolto — pitämään yllä oikeusvaltiota, turvallisuutta, sisäistä turvallisuutta, maanpuolustusta. Ja kun on niin, että veroja laskemalla verotuotot voivat nousta — ja näin siis todella Ruotsissa tapahtui todistetusti, kun sikäläinen solidaarisuusvero poistettiin, verotuotot nousivat — niin minkä ihmeen takia tällaista veroa pitäisi ylläpitää? Kateudesta — se oli kysymysmerkki — vai mistä syystä? Eli veroja keventämällä on mahdollista saada lisää verotuottoja kaikkiin näihin hyviin asioihin, tärkeisiin asioihin, palveluihin. Tottahan semmoinen veronkevennys kannattaa tehdä. Kannustan tutustumaan tähän Lafferin käyrään, joka todella osoittaa sen, että tietyn pisteen jälkeen, kun verotus käy kerta kaikkiaan liian ankaraksi, [Jari Koskela: Saturaatiopiste!] — saturaatiopiste — verotuotot eivät enää nouse. Suomi on niin ankara verottaja, varsinkin ansiotuloissa, ylimmissä tulodesiileissä, että tämä veronkevennys johtaa siis parempiin verotuottoihin. Se kannatti tehdä. Kaikki voittavat.

Arvoisa puhemies! Kyllä, juuri näin: kiitos ay-liikkeelle siitä, että ollaan taisteltu palkankorotuksista ja sitä kautta ostovoimaa voitu parantaa. Se on äärimmäisen myönteinen asia. [Heikki Vestman: Kiitos myös työnantajille!] Mutta emmehän me siitä mihinkään pääse, että eri puolueet tässä salissa tekisivät hieman erilaisia arvovalintoja. Me SDP:ssä tekisimme sen arvovalinnan, että pieni- ja keskituloisten verotus voisi olla keveämpää, mutta me emme ajattele ihan niin, että kun me elämme aika vaikeita aikoja taloudellisesti, niin ne kaikkein suurituloisimmat olisivat juuri niitä, kenelle tässä tilanteessa pitäisi vielä enemmän antaa veronkevennyksiä. Tai me emme ajattele niin, että tässä taloustilanteessa ne suuryritysten osingonsaajat ovat niitä, ketkä ihan ensimmäisenä tarvitsisivat niitä verohelpotuksia, mitä taas tämä hallitus haluaa antaa. Me haluamme esimerkiksi pitää pienituloisten puolta, me haluamme pitää keskituloisten puolta, mutta olemme sitä mieltä, että oikeudenmukaisuusnäkökulmasta emme olisi laittaneet kaikkia niitä satoja miljoonia euroja esimerkiksi suuryritysten veronkevennyksiin, mihin hallituksella nyt näyttää olevan varaa. Eli hallituksella on rahaa aina silloin, kun on kysymys rikkaimpien tai varakkaimpien eduista. Erityissuojeluksessa ovat nämä ryhmät, ja siinä me olemme kerta kaikkiaan eri linjoilla. Mutta tältä pohjalta, puhemies: tässä oli kotitalousvähennyksestä kysymys, ja siinäkin haluamme tukea kotona asuvia ikäihmisiä, haluamme tukea yrittäjiä, naisvaltaisia yrityksiä, ja sitä kautta kehotankin, että esimerkiksi hallituspuolueet voivat äänestää tämän SDP:n erittäin hyvän vaihtoehdon puolesta.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On hienoa huomata, että mehän olemme samalla linjalla, edustaja Vestman. Kyllä SDP:kin, kuten olemme todenneet, haluaa pieni- keskituloisten palkansaajien ostovoiman kehittyvän positiivisesti. Kyllä se näin on, sitä me halutaan. Sitten se, minkä unohdatte aina kertoa sieltä oikealta laidalta, kun kehutte ostovoiman parantumista: Edustaja Vestman totesi hetki sitten, että heti Orpon hallituksen alettua ostovoima on parantunut pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla. Näin muistaakseni totesitte hetki sitten. [Heikki Vestman: Alkoi parantumaan!] — Alkoi parantumaan. Hienoa, hieno korjaus. — Totean tässä sen, että on hienoa, että näin käy. Niin kuin sanoin alkuun, mehän olemme samalla linjalla tässä. Ainoastaan se, missä olemme eri linjalla, on se, että te ette muista todeta julkisesti ääneen sitä, mikä tosiasiassa vaikuttaa tosi merkittävästi siihen, että pieni- keskituloisten palkansaajien ostovoima paranee. Edustaja Lyly kerkesi tuossa jo aiemmin todeta sen, minkä aion tässä itsekin tuoda esiin elikkä ammattiliittojen neuvottelemat palkankorotukset. Se on merkittävä asia, mikä vaikuttaa nimenomaan siihen ostovoiman kehitykseen. Toivon, että te muistaisitte myös tämän mainita silloin, kun te puhutte ostovoiman parantumisesta.

Arvoisa rouva puhemies! Tärkein asia ostovoiman osalta on tässä keskustelussa unohtunut, ja se on nämä palkankorotukset. [Heikki Vestman: Ne ovat tärkeitä!] Ne ovat kuitenkin nyt se pääostovoiman tekijä. Sitten se, kuinka palkansaajan ostovoima voi kehittyä, riippuu myöskin inflaatiosta. Me tiedämme hyvin, että vuonna 22 Venäjän hyökättyä Ukrainaan meillä inflaatio nousi energiakriisin seurauksena sinne 6—7 prosenttiin. Jokainen ymmärtää, että palkankorotuksesta ei ole seurannut sitä inflaation kehitystä sinä vuonna vaan ne on sovittu etukäteen, ja ostovoiman heikko kehitys siellä vuosina 22—23 johtuu siitä, että inflaatio oli todella korkea ja palkankorotukset olivat siellä noin kahden prosentin tasolla. Nyt inflaatio on ollut rauhallisempi ja palkankorotukset ovat olleet pikkasen parempia, ja nämä pieni- ja keskituloisten veronkevennykset ovat tukeneet myös sitä ostovoiman kehitystä. Toivon, että jatkossakin ostovoiman kehitystä pieni- ja keskituloisilla voidaan veroilla tukea. Mutta pääasia on kuitenkin, että ammattiliitot ja työnantajat pystyvät neuvottelemaan semmoiset palkkaratkaisut tuottavuuden kehityksen kautta, joilla ostovoimaa pystytään tekemään. Meidän pitää rakentaa tuottavuutta erilaisiin yhteisöihin, mikä antaa sitten meille myöskin palkankorotusvaraa jatkossa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tosiasiahan on se, että palkansaajien ostovoima on kasvanut voimakkaasti koko tämän kauden. Se lähti kasvuun heti, kun Orpon hallitus aloitti, [Pia Viitanen: Taisi mennä jana väärään kohtaan!] ja pitkään jatkuneesta kurimuksesta saatiin suunta käännettyä. Se on erinomainen asia suomalaisille palkansaajille. Ihmettelen sitä, että näistä muutamista kymmenistä euroista puhutaan niin kuin ne eivät olisi rahaa pienituloisille ihmisille. Siis, toden totta, ne ovat meille kaikille rahaa. Suunta on se, että jokaisen palkansaajan lompakossa on tämän kauden jälkeen enemmän rahaa omasta palkasta kuin silloin, kun Marinin hallitus lopetti. Se on tosiasia, jota SDP ei pääse karkuun. Ja mitä tulee näihin ylimpien tulodesiilien veronkevennyksiin, niin onko siis todella niin, että SDP:n mielestä rajaveroprosentti 52 ei riitä — että se ei riitä, että palkasta, tienatusta lisäeurosta, menee yli 50 prosenttia veroihin, vaan sen pitäisi olla enemmän? Kertokaapa, kuinka paljon sen enemmän pitää olla: 55, 60, 65, 70? Mikä on tämä reilu veroprosentti? Tämä olisi tärkeä kuulla. Ruotsissahan demarit ovat olleet sillä tavalla viisaita, että ne poistivat sikäläisen solidaarisuusveron tuossa taannoin, ja sen johdosta verokertymä lähti kasvamaan. Tästä on ihan dataakin Ruotsista. Tämä johtuu siitä, että kun verotus on liian ankaraa, niin verotuotot eivät enää kasvakaan, kun ihmiset reagoivat kannustimiin. Minä väitän, että tämä sama tapahtuu myös Suomessa. Verotuotot kasvavat, vaikka veroja alennetaan, koska työn tekemisen kannustimet paranevat. Tämä tunnetaan Lafferin käyränä. Todella, kuten ollaan laskelmia nähty, itse asiassa on niin, että hyvin tienaavat maksavat ensi vuonna palkkaveroista suuremman osuuden kuin vuonna 2023. Näin on siitä huolimatta, että ylimpiä marginaaliveroja on kevennetty, niin kuin pitääkin. Kokoomuksen mielestä jokainen suomalainen on ansainnut entistä suuremman osan oman työnsä hedelmistä itselleen. Ahkeruuden pitää kannattaa aina.

Kiitos, arvoisa puhemies! Siellä vasemmalla reunalla on tapana sanoa, että köyhiltä otetaan ja rikkaille annetaan. Sehän on täyttä valhetta — sehän on täyttä valhetta. [Jaana Strandman: Just näin! — Timo Suhonen: Sinähän sen sanoit! — Pia Viitanen: Ja oikealla on taipumusta tehdä niin!] Rikkailta ei oteta hetken päästä ihan niin paljon kuin aikaisemmin. Eli muistaakseni 58 prosenttia on tuo veroprosentti siellä maksimissaan, ja se lasketaan 52:een. Onko se teidän mielestä ihan oikein, että yli puolet kuitenkin sen jälkeen maksetaan veroja, niin että pystytään sitten tulonsiirtoja maksamaan sinne vähempivaraisille? Eli minusta se on harhaanjohtavaa ja väärin, että te kerrotte tätä samaa asiaa kerta toisensa jälkeen. — Ei muuta. Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Vestman julisti mahtipontisesti sitä, mitenkä palkansaajille jää nyt paljon enemmän rahaa käteen, ja kyllä totta vieköön, jäähän siellä tietysti palkansaajille enemmän rahaa käteen ja luonnollisesti ehkä niille, joilla on korkea palkkataso, vielä enemmän ja reilummin. Kun taas sitten puhutaan niistä pienituloisista ammattiliittojen jäsenistä, niillä nyt sitten se teidän veromoukari kajahtaa sitä myöten, kun te poistitte sen ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden. On olemassa taulukkoja ihan selkeästi, joissa näkyy nimenomaan tämän teidän kehuman verotuksellisen huojennuksen vaikutus pieni- keskituloisille niin, että kyllä siellä on olemassa sellaisia tasoja, joissa tämä verovähennysoikeuden poistaminen nimenomaan tarkoittaa sitä, että nollille jää. Ja kyllä totean, kuten edustaja Viitanen, että siellä oli esimerkkejä siitä, että voi mennä jopa miinukselle. Tässä on teidän palkansaajaa koskeva verotusmuutos. Toki enpä nyt tietystikään hämmästele sen enempää sitä, että te olette poistaneet ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden, koska se on sitä samaa linjaa, mitä te olette työntekijöille ja ammattiliitoille tässä koko kauden aikana tehneet. Moukaria on tullut joka suunnalta, valitettavasti.