Hallituksen esitys eduskunnalle kyberkestävyysasetuksen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi

Arvoisa puhemies! Kyberturvallisuus ei ole enää erillinen tekninen kysymys. Se on keskeinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Yhteiskuntamme toiminta, viranomaispalvelut, yritysten liiketoiminta ja kansalaisten arki nojaavat digitaalisiin järjestelmiin, laitteisiin ja ohjelmistoihin. Niiden turvallisuus on suoraan yhteydessä huoltovarmuuteen, talouteen ja kansalliseen turvallisuuteen. Tällä esityksellä Suomi toimeenpanee EU:n kyberkestävyyssäädöstä ja täydentää kyberturvallisuusasetusta kansallisella lainsäädännöllään. Keskeinen muutos on se, että internetiin kytkeytyville laitteille ja ohjelmistoille asetetaan yhtenäiset vähimmäisvaatimukset kyberturvallisuudesta koko EU:n alueella. Samalla tuotteiden valmistajien vastuuta vahvistetaan, sillä jatkossa markkinoille ei pääse tuotteita, joiden tietoturvasta ei ole huolehdittu asianmukaisesti. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Nämä ovat niitä asioita, joissa juuri pitää tehdä eurooppalaista yhteistyötä ja saada yli rajojen menevää sääntelyä. Tänä iltana on ollut muutama lakiesitys, joissa on nimenomaan tätä eurooppalaista ulottuvuutta tässä viety eteenpäin, ja tämä kyberturvallisuus on juuri sen luokan asia. Jos tätä sitten katsoo toteuttamisen kannalta, niin kyllähän, kun rikolliset liikkuvat rajojen ylitse aika nopeasti ja lainsäädännön ja muun sääntelyn pitäisi ehtiä jollain tavalla pysyä mukana, senkin takia tässä on hyvä, että tämä raamitus menee yli rajojen ja päästään eteenpäin. Se, mikä tässä huolettaa — tässä mietinnössä myös todettiin, että tämä resurssipuoli on tässä vähän auki — on se, miten tälle alueelle saadaan resursseja riittävästi, niin että me oikeasti pystytään toteuttamaan tätä kyberturvallisuutta niin, että laajasti ottaen voidaan sanoa, että se on hyvällä tasolla. Tämä on ehkä tämän lakikokonaisuuden huolestuttavin piirre. Mutta kaiken kaikkiaan voi sanoa, että on hyvä, että eduskunta tekee yksimielistä lainsäädäntöä tällaisten asioitten osalta, jotka vaativat aika pitkääkin valmistelua koko ajan tästä eteenkinpäin. Tässä rikolliset menevät niin nopeaa vauhtia, että me ei varmaan pysytä aina perässä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä todellakin on kysymys kyberturvallisuuden vahvistamisesta, ja se työhän on loputon suo: sitä joudutaan tekemään jatkuvasti ja juoksemaan kilpaa rikollisuuden kanssa, joka hyödyntää kyberturvallisuudessa olevia aukkoja ja heikkouksia. Tässä esityksessä on lukuisia asioita, jotka tulevat vahvistamaan kyberkestävyyttä ihan siellä kuluttajatasolla, ja senkin takia tämä on hyvin kannatettava esitys ja erinomaisen hyvää työtä. Asiantuntijakuulemisessa liikenne- ja viestintävaliokunnassa tuli esille myös muutamia muotoseikkoja, jotka saattavat aiheuttaa vielä pieniä käynnistymisvaikeuksia, voisiko sanoa näin, sen suhteen, että kun esimerkiksi näitä heikkouksia ja aukkoja nyt sitten testataan hyvässä tarkoituksessa, niin voi olla, että siinä sitten tulee vähän epäselviä tilanteita, mitä se sitten lainsäädännöllisesti oikein seuraamuksellisesti tarkoittaa. Mutta tuolla valiokunnassa myöskin todettiin, että tämän asian eteenpäinvieminen ja kehittäminen vielä tulee jatkumaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kyberturvallisuus on oleellinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Nyt tässä lakiesityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eräiden tuotteiden kyberkestävyydestä ja kyberturvallisuussertifioinnista. Uusi laki koskee EU:n kyberkestävyysasetuksen täydentämistä ja toimeenpanemista Suomessa. Tämän esityksen tavoitteena on muun muassa parantaa markkinoille tulevien tuotteiden, digitaalisten laitteiden ja ohjelmistojen, kyberturvallisuutta koko niiden elinkaaren ajan. Ehdotetun sääntelyn turvallisuutta lisääviä ja riskejä vähentäviä vaikutuksia voi pitää kannatettavina ja tätä sääntelyä tärkeänä Euroopan kyberturvallisuuden kannalta. Tämä esitys tukee osaltaan sisämarkkinoiden toimivuutta ja luottamusta digitaalisiin tuotteisiin. Samalla sääntely kuitenkin lisää merkittävästi kansallisen viranomaisen valvontatehtäviä. Muun muassa liikenne- ja viestintävaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty laajasti huomiota Traficomin resurssien riittävyyteen uuden sääntelyn soveltamiseen neuvonnan ja ohjauksen lisääntyessä.

Kiitos, kunnioitettu ja arvokas puhemies! Kyberturvallisuus ei ole enää erillinen tekninen kysymys, se on keskeinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Yhteiskuntamme toiminta, viranomaispalvelut, yritysten liiketoiminta ja kansalaisten arki nojaavat digitaalisiin järjestelmiin, laitteisiin ja ohjelmistoihin. Niiden turvallisuus on suoraan yhteydessä huoltovarmuuteen, talouteen ja kansalliseen turvallisuuteen. Tällä esityksellä Suomi toimeenpanee EU:n kyberkestävyyssäädöstöä ja täydentää kyberturvallisuusasetusta kansallisella lainsäädännöllä. Keskeinen muutos on se, että internetiin kytkettäville laitteille ja ohjelmistoille asetetaan yhtenäiset vähimmäisvaatimukset kyberturvallisuudesta koko EU-alueella. Samalla tuotteiden valmistajien vastuuta vahvistetaan, sillä jatkossa markkinoille ei pääse tuotteita, joiden tietoturvasta ei ole huolehdittu asianmukaisesti. Arvoisa puhemies! Kyberturvallisuudesta huolehtiminen on ennen kaikkea ennaltaehkäisyä. Yhä useampi kyberuhka kohdistuu nimenomaan tuotteiden ja ohjelmistojen haavoittuvuuksiin, ei vain yksittäisten organisaatioiden toimintaan. Kun turvallisuus rakennetaan tuotteisiin jo suunnitteluvaiheessa, vähennetään riskiä laajoista häiriöistä, palvelukatkoksista ja meille tärkeän digitaalisen toiminnan varautumisesta. Tämä on huoltovarmuutta digitaalisessa ajassa. Samalla esitys vahvistaa luottamusta digitaalisiin sisämarkkinoihin. Yhteiset säännöt tarkoittavat, että suomalaiset yritykset toimivat samoilla pelisäännöillä kuin muutkin ja että markkinoilla liikkuvien tuotteiden tietoturvataso nousee kautta linjan. Turvallisuus ei ole kilpailun este, vaan se on edellytys kestävälle digitaaliselle taloudelle. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa Suomen kykyä varautua, ennaltaehkäistä ja hallita kyberuhkia. Se on olennainen osa kokonaisturvallisuuttamme ja sen vahvistamista. Esityksessä säädetään siitä, mitä Suomessa odotamme digitaalisilta laitteilta ja ohjelmilta sekä miten niitä vaatimuksia valvotaan. Kyse on siis paljon laajemmasta asiasta kuin teknisestä sääntelystä. Kyse on siitä, että suojaamme yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, kansalaisten tietoja ja yritystemme toimintakykyä muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Tämä lakiesitys vahvistaa kansallista kykyä havaita, koordinoida ja hallita kyberuhkia ajoissa. Kyberympäristö on uusi toimintaympäristö, mutta vastuumme turvallisuudesta on sama kuin aina ennenkin. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitoksia tästä kysymyksestä. — Iso kuvahan on näin, että tietenkin ohjaamme varmistamaan ne kriittiset, kaikkein tärkeimmät palvelut, jotka ovat koko yhteiskunnan kannalta aivan keskeisiä. Tämä on se ylätason ohjeistus. Virastoilla on täysin oma vastuu ja myöskin asiantuntemus ja velvollisuus katsoa, millä tavalla näitä säästöjä sitten toteutetaan. Eli luotan kyllä siihen, että virasto pystyy tämän tekemään. Ainoastaan on tämä iso liikenne- ja viestintäministeriönkin tavoite, että kun me olemme turvallisuusministeriö, niin me katsomme, oli sitten kyse liikenneturvallisuudesta, oli sitten kyse kyberturvallisuudesta, kansallisesta turvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja niin edespäin, että nämä ovat niitä asioita, joita painotetaan. Ja niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Ovaskakin tietää, esimerkiksi liikenneturvallisuuden osalta vt 9 tuli sieltä juuri meidän kaudellamme. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Oikeastaan kysymys ministerille tässä vielä, kun nostitte itse nämä inssit ja nämä palveluverkkokysymykset: arvioitteko te ministeriössä, kun ajattelen, että tämä on viraston oma asia, ja oletteko te ministerinä ollut sitten myös aktiivinen siinä, että näitä asioita laitetaan vastakkain, eli tämä kyberturvallisuus ja nämä Traficomin tarpeet versus sitten inssi ja ajokorttien saaminen? Näin valiokunnan puheenjohtajana on myönnettävä, että hyvin paljon palautetta tulee tällä hetkellä siitä palveluverkosta. Lukuisista toimipisteistä ympäri maata on uhattu palvelut ajaa alas. Muistan viime kaudelta, että keskusta halusi sen verkon siellä säilyttää. Onko nyt todella niin, että maakunnista sitten nämä palvelut viedään, niin Pirkanmaalta, Etelä-Pohjanmaalta, Pohjanmaalta kuin monesta muusta, ja ne palvelut karkaavat sinne maakuntakeskuksiin?

Kiitoksia kysymyksistä. — Ensin lyhyesti totean näistä avoimen lähdekoodin ohjelmistovastaavista: Tässähän on nimenomaan punnittu sitä, että näiden vaatimusten osalta näemme kuitenkin, että on parempi, että velvoitteita tulee, kuin että niitä ei tulisi. Toivottavasti myöskin sitten, kun valiokuntakäsittelyssä sitä vielä puitte, saatte tälle vahvistuksen. Kyllä tässä selkeästi kuitenkin turvallisuusvalvontavelvollisuuksia pitää olla laajasti. Sitten palataan tähän, joka on ikuisuuskysymys: Traficomin velvollisuudet ja vastuut. Ensin täytyy todeta, että meillähän kaikilla virastoilla, niin Väylällä kuin Traficomilla kuin Ilmatieteen laitoksella, on säästövelvoitteet, ja siellä tietenkin ollaan kuitenkin onnistuttu pitämään henkilöstömäärä samana, eli se ei ole vähentynyt tässä tämän hallituskauden aikana. Jatkuvasti me tätä pohdimme, ja tänään tapasin itse asiassa Traficomin pääjohtajaakin Jarkko Saarimäkeä, ja heillä siellä operatiivinen johto tietenkin hakee sitä mahdollisimman tehokasta porukan käyttämistä ja työajan käyttämistä. Mutta ei ole helppoa, ja niin kuin tiedetään tämä taloustilanne, niin hyvin vaikeaa on tietenkin mitään uutta, isompaa rahoitusta saada. Mutta toki painotus on turvallisuudessa. Painotus on myöskin Traficomin sisällä sillä tavalla, että kun siellä niitä tehtäviä ja rahoja pohditaan, niin kyllä... Itse asiassa tässä voisi ottaa esiin sen, joka on hieman herättänyt keskustelua, eli nämä palveluverkkosäästöt, joita nyt näihin insseihin ja muihin liittyy. Kun säästöjä on tehtävä, niin me emme ole halunneet säästää kyberturvallisuudesta, vaan sitten näistä harvemmin tarvittavista palveluista. Että kyllä tämä on tämmöistä vaikeaa tasapainottelua. Edelleen voi todeta, että Suomessa ja meidän Traficomilla ja meidän Kyberturvallisuuskeskuksella, joka on siis todellinen timantti, homma on kyllä hanskassa, mutta tämä on yhteinen huoli. Teemme kyllä parhaamme, ja minä uskon, että seuraavakin hallitus tekee. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suuri huoli liittyy tietysti siihen, millä me takaamme viraston eli Traficomin resurssit. Kun tässäkin tulee nyt uusia tehtäviä, velvoitteita, ja sitten kun mennään tuohon täysistunnon kohtaan 9 ja myös sieltä tulee ministeri Mereltä lisää velvoitteita ja vaatimuksia Traficomille, niin miten me pidämme huolen niistä? Kun kyberturvallisuus vaatii koko ajan meiltä entistä enemmän huomiota ja resursseja, onko hallitus varautunut siihen, että jatkossa niitä panostuksia vielä saataisiin enemmän sinne Traficomille? Nyt siellä on aika kovat säästöpaineet päällä.

Arvoisa rouva puhemies, arvoisa ministeri! Tällä asetuksen toimeenpanoa koskevalla lainsäädännöllä on tarkoitus tosiaan parantaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, kun käytössä ja markkinoilla on aikaisempaa tietoturvallisempia laitteita ja ohjelmistoja. Tämä asetus koskee laajasti kaikkia valmistajia ja maahantuojia, joiden laitteet, ohjelmistot ja sovellukset ovat yhteydessä verkkoon, ja näitä ovat esimerkiksi tv:t, jääkaapit, kahvinkeittimet ja niin edelleen. Eli tällä asetuksella sinänsä on myös laaja-alaisia vaikutuksia kuluttajiin. Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry on tuonut selkeästi esille, että se vastustaa kansallista lisäsääntelyä eli tätä asetusta kireämpää sääntelyä, mikä uhkaa heidän näkemyksensä mukaan avoimen lähdekoodin toimintaedellytyksiä Suomessa, ja näkee sen myös haitaksi kilpailukyvylle. Tämä on näkemys, joka on saanut myös verraten laajaa tukea. Kysyisin ministeriltä, miten te näette tämän asian, ja miten olette tähän kritiikkiin vastannut tai miten aiotte siihen vastata. Tämä on ehkä kuitenkin sellainen asia, jota tässä talossa, eduskunnassa, valiokuntatyöskentelyssä, on sitten vielä syytä tarkastella enemmän. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Esityksen tavoitteena on vahvistaa tuotteiden kyberturvallisuutta ja varmistaa Euroopan unionin kyberkestävyyssäädöksen sujuva ja yhdenmukainen toimeenpano Suomessa. Digitaalisen elementin sisältävät laitteet ja ohjelmistot ovat keskeisiä arjessa, elinkeinoelämässä ja yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa. Niiden turvallisuusvaatimusten toteutuminen on keskeistä, jotta suomalaiset yritykset ja kansalaiset voivat luottaa digitaalisiin palveluihin ja laitteisiin. Kyberturvallisuuden vahvistaminen tukee myös talouden toimivuutta ja vähentää häiriöiden riskiä kriittisillä aloilla. Markkinavalvontatehtävien keskittäminen Liikenne- ja viestintävirastolle tukee säädöksen yhdenmukaista soveltamista, selkeyttää vastuita ja helpottaa yritysten asiointia viranomaisten kanssa. Yhden viranomaisen malli mahdollistaa tehokkaan neuvonnan ja riskiperusteisen valvonnan, mikä parantaa valvonnan ennakoitavuutta ja luotettavuutta. Arvoisa puhemies! Jotta valvonta toimii käytännössä, virastolla tulee olla riittävät resurssit. Tarvittavat investoinnit viraston testausvalmiuksiin, laboratoriotoimintaan ja mittauslaitteisiin tukevat laadukasta ja ennakoivaa markkinavalvontaa. Lisäksi virastolla tulee olla osaavaa henkilöstöä ja valmiudet toteuttaa tarkastuksia erityisesti kriittisimpien tuoteryhmien osalta. Virasto voi näin tarjota myös ohjausta yrityksille ja varmistaa, että tuotteet täyttävät asetetut vaatimukset jo kehitysvaiheessa. Esitys ulottaa sääntelyn myös julkisiin hankintoihin, kun kohteena on digitaalisen elementin sisältävä tuote. Samalla ehdotetaan laki kyberkestävyydestä ja kyberturvallisuussertifioinnista sekä muutoksia markkinavalvontaan ja sähköistä viestintää koskevaan lainsäädäntöön. Liikenne- ja viestintävirasto jatkaa kansallisena sertifiointiviranomaisena, ja korkean riskin tekoälyjärjestelmien valvonta toteutetaan erillisen lainsäädännön mukaisesti. Arvoisa puhemies! Esitys täydentää EU:n kyberturvallisuusdirektiivin kansallista täytäntöönpanoa verkkotunnuksia koskien. Kyberkestävyyssäädöksen tehokas toimeenpano sisältyy Suomen kyberturvallisuusstrategian keskeisiin toimenpiteisiin. Hallitus vahvistaa turvallisuutta kriittisillä toimialoilla, tukee elinkeinoelämän valmiuksia ja toteuttaa EU-lainsäädännön johdonmukaisesti. Esitys tukee luottamusta digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin sekä Suomen turvallisuutta ja kilpailukykyä digitaalisessa toimintaympäristössä. Kiitän ministeri Rannetta tästäkin ennaltaehkäisevästä ja varautumiseen perustuvasta esityksestä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kyberturvallisuus ei ole enää erillinen tekninen kysymys, se on keskeinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Yhteiskuntamme toiminta, viranomaispalvelut, yritysten liiketoiminta ja kansalaisten arki nojaavat digitaalisiin järjestelmiin, laitteisiin ja ohjelmistoihin. Niiden turvallisuus on suoraan yhteydessä huoltovarmuuteen, talouteen ja kansalliseen turvallisuuteen. Tällä esityksellä Suomi toimeenpanee EU:n kyberkestävyyssäädöstä ja täydentää kyberturvallisuusasetusta kansallisella lainsäädännöllä. Keskeinen muutos on se, että internetiin kytkettäville laitteille ja ohjelmistoille asetetaan yhtenäiset vähimmäisvaatimukset kyberturvallisuudesta koko EU-alueella. Samalla tuotteiden valmistajien vastuuta vahvistetaan, sillä jatkossa markkinoille ei pääse tuotteita, joiden tietoturvasta ei ole huolehdittu asianmukaisesti. Arvoisa puhemies! Kyberturvallisuudesta huolehtiminen on ennen kaikkea ennaltaehkäisyä. Yhä useampi kyberuhka kohdistuu nimenomaan tuotteiden ja ohjelmistojen haavoittuvuuksiin, ei vain yksittäisten organisaatioiden toimintaan. Kun turvallisuus rakennetaan jo suunnitteluvaiheessa tuotteisiin, vähennetään riskiä laajoista häiriöistä, palvelukatkoksista ja meille tärkeän digitaalisen toiminnan vaarantumisesta. Tämä on huoltovarmuutta digitaalisessa ajassa. Samalla esitys vahvistaa luottamusta digitaalisiin sisämarkkinoihin. Yhteiset säännöt tarkoittavat, että suomalaiset yritykset toimivat samoilla pelisäännöillä kuin muutkin ja että markkinoilla liikkuvien tuotteiden tietoturvataso nousee kautta linjan. Turvallisuus ei ole kilpailun este, vaan se on edellytys kestävälle digitaaliselle taloudelle. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa Suomen kykyä varautua, ennaltaehkäistä ja hallita kyberuhkia. Se on olennainen osa kokonaisturvallisuuttamme ja sen vahvistamista. Esityksessä säädetään siitä, mitä Suomessa odotamme digitaalisilta laitteilta ja ohjelmilta sekä miten näitä vaatimuksia valvotaan. Kyse on siis paljon laajemmasta asiasta kuin teknisestä sääntelystä. Kyse on siitä, että suojaamme yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, kansalaisten tietoja ja yritystemme toimintakykyä muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Tämä lakiesitys vahvistaa kansallista kykyä havaita, koordinoida ja hallita kyberuhkia ajoissa. Kyberympäristö on uusi toimintaympäristö, mutta vastuumme turvallisuudesta on sama kuin aina ennenkin. — Kiitos, arvoisa puhemies.