Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

Arvoisa rouva puhemies! Näin entisenä Huoltovarmuusneuvoston jäsenenä, kun aika pitkään siellä olin, tiedän, että nämä rahat menevät ihan oikeaan tarkoitukseen. Tällä varmistetaan elinkeinoelämän kanssa yhteistyöllä ja julkisen hallinnon yhteistyöllä Suomessa erittäin hyvä huoltovarmuus, jota monet maat tulevat meiltä katsomaan. Tämä rahan saaminen tänne, nämä 92 miljoonaa, on erittäin tärkeä asia. Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Pitkon tekemää esitystä.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän Huoltovarmuusrahaston rahoituksessa ehkä kaikkein keskeisintä on se, että tämä rahoitus on kestävällä pohjalla. Eli tässä esityksessä, mikä nyt on meillä käsittelyssä, tämä huoltovarmuusmaksun määräytymisperuste muutetaan ainakin minun näkemykseni mukaan selkeämmäksi sitomalla se polttoaineiden energiasisältöön. Samalla tämä Huoltovarmuusrahaston rahoitus nostetaan sellaiselle tasolle, että se vastaa ikään kuin tämän päivän turvallisuusympäristöä. Minun mielestäni on aika tärkeää todeta se, että vaikka sähkön huoltovarmuusmaksun prosentuaalinen muutos näyttääkin ehkä jonkun silmissä suurelta, niin sitten tämä euromääräinen vaikutus kuitenkin kotitalouksille on verraten pieni. Kyse on ehkä käytännössä muutamien eurojen muutoksesta vuositasolla. Tärkeää on tämän lisäksi myöskin se, että nämä maksun tuotot eivät mene mihinkään valtion yleisiin menoihin vaan suoraan tosiaan tähän Huoltovarmuusrahastoon. Tällä sitten tullaan varmistamaan se, että tämä kerätty raha, mikä saadaan, käytetään nimenomaan Suomen varautumiseen. Omasta näkökulmastani ja perussuomalaistenkin näkökulmasta on aika keskeistä, että Suomen huoltovarmuus pidetään kunnossa ja sitä kehitetään, niin että järjestelmä on selkeä ja johdonmukainen. Oman näkemykseni mukaan tämä esitys kyllä tätä tavoitetta tukee.

Arvoisa puhemies! Kuten tässä edustaja Lyly sanoikin hyvin, ongelma ei ole tämä itse maksu vaan sen kohdistaminen. Arvoisa rouva puhemies! Tämä huoltovarmuusmaksun korotus olisikin syytä kohdistaa tasapuolisesti sähkön sekä liikenne- ja lämmityspolttoaineiden välillä, jotta kannustinta päästöintensiivisempään energiankäyttöön ei muodostuisi. Tämä tukisi paitsi Suomen kilpailukykyä myös ilmastotavoitteita ja energiaomavaraisuutta. Nythän kun tämä huoltovarmuusmaksu vaikuttaa erityisesti sähkön tuotantoon, käyttöön ja myös osittain varastointiin, se uhkaa pistää jarruja tähän vihreän siirtymän ja sähköistymisen hyvään etenemiseen, mitä tällä hetkellä on menossa. Me tiedetään, että Suomeen on suunnitteilla jopa 18 miljardin edestä investointeja vihreisiin kohteisiin, ja vaikka näistä tietenkään kaikki eivät tule muutenkaan toteutumaan, niin ei silti kannattaisi tehdä senkaltaisia politiikkatoimia, mitkä tätä vaarantavat, varsinkaan, kun tämä tässä esitetty kohdentaminen — että se kohdistuisi myös näihin liikenne- ja lämmityspolttoaineisiin — olisi ollut reilua, koska onhan niin, että tästä Huoltovarmuusrahastosta rahoitetaan muitakin kuin näitä energia-alaan ja sähköistymiseen liittyviä toimintoja, joten se olisi ollut varsin perusteltua. Siksi, arvoisa puhemies, teen tämän vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on erittäin tärkeästä asiasta kysymys, kun kannetaan huoltovarmuusmaksua, jolla rahoitetaan meidän huoltovarmuutta, ja tämä huoltovarmuusmaksu nousee tuonne 92 miljoonaan euroon vuositasolla. Tämä lakiesitys tämän tavoitteen osalta on kannatettava, mutta sitten siinä, miten tätä huoltovarmuusmaksua kerätään, on kyllä sellaista painotuseroa, joka olisi pitänyt huomioida tässä. Aika pitkälle tämä huoltovarmuusmaksun nousu siirtyy sähkön kautta maksettavaksi ja kerättäväksi. Sähkön kautta kerätään kuusinkertainen määrä aikaisempaan nähden, miten huoltovarmuusmaksua on kerätty sähköstä, 10 miljoonasta 66 miljoonaan euroon. Tämä koko huoltovarmuusmaksun kasvu on käytännössä tullut sähkön puolelta. Siinä mielessä olisi ollut järkevää, että olisi huolehdittu myöskin näistä polttoaineista — kivihiilestä, moottoribensiinistä, kevyestä ja raskaasta polttoöljystä — huoltovarmuusmaksun kautta, että olisi tämä suhde säilynyt samana. Erityisen tärkeätä tämä olisi ollut sen takia, että kun me koko ajan sähköistytään, niin tässä mielessä meillä sähkön hinnalla on merkitystä jatkossa, ja tämän painopisteen siirtäminen tänne sähkön puolelle on tässä mielessä huono siirto, että olisi kannattanut kantaa tätä energiasektorilta laajemminkin. Eli tämä painopiste on tässä se ongelma, ei itse tämä maksu. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hoskonen käytti erittäin hyvän puheenvuoron täällä. Todellakin Suomen perusta rakentuu neljän kulmakiven varaan: sähkö, vesi, lämpö ja ruoka. Nämä ovat arjen turvallisuuden ja kansallisen vakauden ydinasioita. Siksi niiden on pysyttävä suomalaisessa päätösvallassa, ja kaikilla päätöksillä, kaikilla tasoilla tulee Suomen edun olla aina ykkösasia. Maailma ympärillämme on muuttunut epävarmemmaksi, ja energiakriisit, geopoliittiset jännitteet, tullit ja toimitusketjujen häiriöt ovat osoittaneet, kuinka haavoittuva yhteiskunta on, jos se ei hallitse omia perusresurssejaan. Omavaraisuus ja varautuminen on vastuullista juurikin tässä ajassa.

Arvoisa rouva puhemies! En itse päässyt tähän turvekeskusteluun osallistumaan, mutta jaan kyllä huolen huoltovarmuuden näkökulmasta meidän energiantuotannon ikään kuin monipuolisen rakenteen liiallisesta siiloutumisesta. On ihan positiivista, että myös eduskunnassa keskustellaan huoltovarmuuteen liittyvistä energiaratkaisuista. Vaikka turvallisuuden puolella valiokuntatyötä olen tehnyt pitkään, niin aina korostan myös tämän huoltovarmuuden pitkää kaarta, että Suomen ei pidä tehdä nopeita liikkeitä huoltovarmuuskysymyksissä. Täytyy tehdä välttämättömiä, ja tehdään ne myös pitkällä kaarella, ja turvetuotanto on yksi keskeinen osa myös tässä meidän energiapaletissa ja varautumisessa erityyppiseen aikaan. Niin kuin edustaja Hoskonen sanoi, niin on helppo yhtyä siihen, että toivotaan, että sellaista päivää ei tule, mutta vanha suomalainen sanonta on, että viisas varautuu. Se on viisautta. — Kiitos. [Hannu Hoskonen: Edustaja Kari on oikeassa. — Mika Kari: Kuin myös veli.]

Arvoisa rouva puhemies! On aivan erinomaista, että huoltovarmuudesta puhutaan näin viisaita sanoja. Meidän on syytä varautua, oikeastaan meillä on tavattoman suuri kiire varautua tuleviin vaarallisiin aikoihin. Näemme, mitä tuolla Iranissa, Lähi-idässä, tapahtuu tänä päivänä, siellä koko alueellahan on hyvin levotonta. Miten se säteilee maailman energiapolitiikkaan, Suomen energiatilanteeseen? No, se on ihan varmaa, että se säteilee, koska siltä alueeltahan tulee valtava määrä maailmaan energiaöljyä ja maakaasua, joista Suomikin on ihan varmasti riippuvainen. Tämä huoltovarmuusmaksun korottaminen, joka tässä esityksessä on esillä: aikaisemmin tuo maksu toi rahastoon meille rahaa 36 miljoonaa euroa ja tämän esityksen jälkeen 92 miljoonaa, kun saadaan tämä laki voimaan. Elikkä ihan hyvä näin. Mutta, arvoisa rouva puhemies ja arvoisat edustakollegat, toivon hartaasti, että äsken käydyn turvekeskustelun jälkeen ymmärrämme sen, että meidän on pakko ruveta tässä maailmantilanteessa käyttämään turvetta paljon, paljon enemmän, koska se on ainoa polttoaine, jonka todella pystymme varastoimaan pitkänkin aikaa. Kriisi voi kestää vaikka vuosia. Kuka sen menee takaamaan, mitä ensi yönä tapahtuu? Jokaisessa tilanteessa Suomen pitää olla niin omavarainen, niin että pystymme huolehtimaan kotimaisen energian, kotimaisen ruoan saannista, ja ennen kaikkea, että pystymme turvaamaan suomalaisille turvallisen elämän niissäkin olosuhteissa, jolloin aika on paljon tätä hetkeä pahempi. Toivon niin, että sitä vaikeaa aikaa ei edes tule, mutta viisautta on varautua, ja tämäkin lakiesitys on erinomainen askel oikeaan suuntaan. Tällä koko eduskunnalla pitää olla viisautta nähdä kaikkien suomalaisten etu, asuipa hän sitten maaseudulla tai kaupungissa.

Arvoisa rouva puhemies! Esityksellä vahvistetaan Suomen huoltovarmuutta muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Huoltovarmuusmaksun peruste sidotaan jatkossa energiasisältöön, mikä tekee järjestelmästä johdonmukaisemman ja läpinäkyvämmän. Samalla huoltovarmuusrahaston rahoitusta vahvistetaan tilanteessa, jossa polttoaineisiin perustuvat tulot vähenevät ja varautumisen tarpeet kasvavat. Huoltovarmuusmaksu on selkeästi veroluonteinen maksu, jossa kerätyt varat ohjataan suoraan huoltovarmuusrahastoon kansallisen varautumisen rahoittamiseksi. Näillä varoilla turvataan kriittisiä toimintoja, varastoja ja järjestelmiä, joihin yhteiskunta nojaa poikkeusoloissa. Korotus kohdistuu pääosin sähköön. Vaikka muutos näyttää prosentuaalisesti suurelta, vaikutus yksittäisen kotitalouden arkeen jää maltilliseksi. Rahoituspohjaa laajennetaan ja tasapainotetaan niin, että huoltovarmuuden kustannukset voidaan kattaa kestävällä tavalla. Turpeen osalta sääntelyä selkeytetään. Turve tuodaan nimenomaisesti huoltovarmuusmaksun piiriin, ja tilanteissa, joissa siitä ei kanneta energiaveroa, siitä ei peritä myöskään huoltovarmuusmaksua. Kyse on lainsäädännön täsmentämisestä ja yhdenmukaistamisesta. Ehdotetut muutokset vahvistavat merkittävästi huoltovarmuusrahaston rahoituspohjaa tulevina vuosina. Tämä on vastuullista varautumista ajassa, jossa epävarmuudet ovat lisääntyneet ja omavaraisuuden merkitys korostunut. Valtiovarainvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja puoltaa sitä eräin täsmennyksin. Huoltovarmuus on kansallisen turvallisuuden ydintä, ja sen rahoituksen tulee olla turvattu kaikissa oloissa.