Suullinen kysymys yhteisöveron alennuksesta (Joona Räsänen sd)

Arvoisa herra puhemies! Tällä kyselytunnilla olen jo useaan kertaan vastannut syyt sille, miksi me teemme tällaisia veropäätöksiä, [Eduskunnasta: Kyllä vai ei?] toisaalta kuvannut sitä sopeutuskokonaisuutta, joka on tämän ympärillä. En ole koskaan sanonut, että me teemme kymmenen miljardin sopeutuksia, vaan juuri kuvasin, että tässä kymmenen miljardin kokonaisuudessa on erilaisia toimia: noin kuusi miljardia suoria sopeutuksia meno- ja tulopuolella, [Vasemmalta: Vastatkaa nyt kysymykseen!] sen lisäksi työllisyys- ja rakennetoimia, ja niiden lisäksi teemme toisaalla kasvutoimia, joihin voidaan laskea myös osa veronalennuksista. [Krista Kiuru: Kyllä vai ei?] Kuten talouspolitiikan arviointineuvostokin toteaa, tämä yhteisöveron alennuskin voi olla järkevä toimi. Kasvutoimia ja veronalennuksia rahoittamaan me olemme tehneet toisenlaisia säästötoimia ja tuloja lisääviä toimia, ja nämä eivät ole kohdistuneet mainitsemiinne kohteisiin.

Arvoisa puhemies! Ymmärtäisin, että sitä rahaa olisi tähän yhteisöveron alennukseen, jos nämä kaikki mainitsemanne asiat, arvoisa valtiovarainministeri, olisivat toteutuneet ja jos te olisitte tasapainottaneet julkista taloutta kymmenellä miljardilla eurolla. Mutta niin kuin kaikki asiantuntijat ovat todenneet, tämä teidän tavoitehan on pienentynyt kuin pyy maailmanlopun edessä ja on vain murto-osa tästä. Senhän takia tämän vuoden alijäämäksi te olette esittäneet meille 13 miljardia. Siis tänä vuonna tulevien sukupolvien piikkiin te esitätte sieltä, että tulee 13 miljardia uutta velkaa, ja ensi vuonnakin yli kymmentä miljardia, siis uutta velkaa. Ja nyt tätä tilannetta tehän pahennatte tällä yhteisöveroalennuksella. Ja niin kuin teidän oma ministeriökin on todennut, niin vaikka ottaisimme huomioon kaikki hokkuspokkusjutut, mitä te olette tähän ympänneet, silti saldo on se, että tämä pahentaa velkaantumista. Nyt kysyn, ja toivon, että vastaatte: onko todella niin, että rahaa ei ole yhteiskunnan heikompiosaisille mutta rahaa on suuryrityksille?

Arvoisa herra puhemies! Se, mitä talouspolitiikan arviointineuvosto erityisesti nostaa esille sekä ylimpien marginaalien laskemisesta että toissijaisesti yhteisöveron alentamisesta, ei suhtaudu niihin lainkaan niin negatiivisesti kuin oppositio antaa ymmärtää. Kuten totesin, se moittii hallituksen veropolitiikkaa osin epäjohdonmukaiseksi siksi, että me olemme tehneet myös historiallisen suuret veronalennukset työhön pieni- ja keskituloisille. Tämä oli talouspolitiikan arviointineuvoston viesti. [Keskeltä: Onko kymppitonni kuussa pieni vai?] Mitä tulee sitten näihin yritystukiin, myös niitä me tässä hallituksessa olemme pyrkineet haravoimaan läpi. Olemme tehneet sinne säästöjä, ja vieläkin on tulossa uusia, viime vuonna sovittuja, kohdennettuja yritystukisäästöjä. Mutta samaan aikaan on hyvä ymmärtää, että tässä tilanteessa, kun meidän kasvu on niukkaa ja me yritämme sitä kaikin tavoin saada, esimerkiksi tiettyihin yritystukiin tehtävät leikkaukset aiheuttaisivat jo itsessään lisää työttömyyttä ja sitä ongelmaa ylipäätänsä markkinadynamiikkaan. Tämä asia ei ole niin yksinkertainen kuin oppositiossa [Puhemies koputtaa] monesti kuvitellaan.

Kiitos, puhemies! Ministeri Purra, te viittasitte ainakin kolmesti talouspolitiikan arviointineuvostoon. Katsotaanpas siis, mitä neuvosto sanoo. Neuvosto sanoo muun muassa, että yhteisöveron laskun yhteydessä olisi esimerkiksi ollut luontevaa kiristää joidenkin listaamattomien yritysten osinkoverotusta alentamalla niin kutsuttuun huojennettuun osinkoverotukseen liittyvää tuottorajaa ja samassa yhteydessä olisi myös voitu karsia verohelpotusten muodossa annettuja yritystukia. No, entäs sitten hallituksen itse asettama Murron kasvutyöryhmä? Se taas totesi, että ryhmä ei katso tarpeelliseksi ehdottaa yhteisöveron yleistä alentamista: ”Sen sijaan ehdotamme t&k-toiminnan verovähennykseen tuntuvaa lisäpanostusta.” Meneekö Suomen taloudella hallituksen mielestä nyt todella niin erinomaisen hyvin, että teillä on varaa sivuuttaa nämä talouspolitiikan asiantuntijoiden näkemykset?

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia erittäin hyvästä kysymyksestä, koska nyt on paljon disinformaatiota liikenteessä sen suhteen, mitä tuolla elintarvikemarkkinalailla ollaan hakemassa. Eli tämä lakimuutos tulee turvaamaan reilut pelisäännöt elintarvikemarkkinoilla, ei tule sääntelemään hintoja eikä myöskään tuotteitten valikoimia. Meillä tulevaisuudessakin tulee olemaan kauppojen omat merkit, mutta epäterveet käytännöt tulee saada pois. Tulee varmistaa se, että niin alkutuottaja kuin myöskin sitten se pieni ja keskisuuri elintarviketeollisuus siinä välissä pärjäävät ja että meidän Euroopan kannattavin kauppa myöskin ymmärtää sen, että tämän koko elintarvikeketjun oikeudenmukainen tulonjako on kaikkien hyödyksi. Tällä lakiuudistuksella lähdetään nimenomaisesti hakemaan sitä, että meillä ei voida esimerkiksi kauppojen omien merkkien varjolla tuottajaa pakottaa tuottamaan tätä kaupan merkkiä, jotta hän saa oman tuotteensa kaupan hyllyyn, tai esimerkiksi antamaan reseptiikkaa ilman vastinetta, jos siitä ei ole selkeästi kuluttajalle hyötyä. [Puhemies koputtaa] On myöskin näihin tällaisiin epäreiluihin sopimusehtoihin pystyttävä puuttumaan. Tällä kaikella haetaan sitä oikeudenmukaisuutta, ja se on koko meidän suomalaisen elintarvikeketjun kaikkien osapuolten hyöty. [Eveliina Heinäluoma: Entäs se yhteisövero?]

Arvoisa puhemies! Elintarvikemarkkinalaki kuuluu tietenkin maa- ja metsätalousministeri Essayahille. Teidän kysymykseen, onko meillä diili kaupan kanssa, en tietenkään voi vastata mitään muuta kuin ei. Tiedätte hyvin itsekin, mitä tällä elintarvikemarkkinalain uudistuksella tavoitellaan suomalaisen ruuantuotannon ja maataloustuottajien hyväksi. Samaan aikaan edellisessä kysymyksessä puhuttiin luottamuksesta ja kotimaisesta kysynnästä. Uskoakseni silläkin on merkittävä vaikutus siihen, mitä kaupan alalla tässä maassa tapahtuu. Lisäksi ylipäätänsä haluaisin nostaa tämän kyselytunnin tunnelmaa taas hieman johonkin muualle kuin tähän ankeuteen ja ongelmiin, joita oppositio poimii, [Vasemmalta: Oho! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] sillä aivan viime päivinäkin meillä on uutisissa ollut niin paljon hyviä uutisia erilaisista investoinneista, siitä, mitä meidän markkinoilla tapahtuu, vientisektorin yrityksillä, jopa kaupan alalla. Mielestäni tämä on aika hyvä asia, ja toivottavasti oppositionkin mielestä.

Herra puhemies! Isot konsernit hyötyvät tästä yhteisöveron alennuksesta, pienet ja keskisuuret yritykset eivät siitä hyödy eivätkä ole sitä edes pyytäneet. Kymmenen suurimman verohyötyjän listalla kuudentena on K-ryhmä ja kahdeksantena on S-ryhmä. Heille tämä alennus on vajaat 30 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 nämä yhtiöt pelkästään ovat tehneet yli miljardin — siis yli miljardin — tulosta. Nyt me ollaan tässä viime päivinä kuultu keskustelua ruuan hinnasta ja sen noususta. Ministeri Purra, kysyn teiltä: Onko teidän diili kauppojen kanssa epäonnistunut, kun kaupat nyt sanovatkin, että he aikovat viedä tämän reilujen kauppatapojen muutoksen suoraan hintoihin, vaikka te olette jo tehneet arvonlisäveroalennuksen? Mihinkä, ministeri Purra, nämä rahat valuvat tässä ketjussa? Minä kysyn tätä Purralta.

Arvoisa herra puhemies! Me olemme, tämä hallitus, täällä kyselytunnillakin useaan kertaan jopa luetelleet oppositiolle meidän tekemiämme kasvutoimia. Osa niistä on rakenteellisia — te ette hirvittävän monia ole tukeneet — osa on selvästi elvyttäviä, esimerkiksi investointeja, osa kohdistuu rakentamiseen ja asuntomarkkinoille, osa kohdistuu verotukseen, yrityksiin ja niin edelleen. Ja tämä kaikki, tämä kaasun painaminen, sen eteen, että meidän tulevaisuutemme olisi parempi samaan aikaan, kun me teemme menosopeutusta ja olemme tehneet myös tulopuolen sopeutusta. Tämä kokonaisuus on se, minkä takana hallitus seisoo. Minä tiedän, että teille se ei kelpaa. Se on todellakin tullut selväksi. Te olette valmiita peruuttamaan sekä säästöjä että selvästikin kasvutoimia että myös veronalennuksia. Edustaja Lindtman, viime viikolla kerroitte, mitä kaikkea hallituksen tekemää te lupaatte peruuttaa. Lupaatteko te yhtä lailla peruuttaa siis yhteisöveron alennuksen? [Eveliina Heinäluoma: Te olette nyt vallassa! — Hälinää]

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Suomen talouden suurin ongelma on luottamuksen puute ennen kaikkea täällä kotimarkkinoilla. Ministeri Purra, teille on tarjottu lukuisia eri keinoja tämän luottamuksen vahvistamiseksi. Esimerkiksi oppositio on tarjonnut, ja pienet yritykset ovat kysyneet, olisiko mahdollista helpottaa esimerkiksi pienten yritysten tilannetta tässä tilanteessa nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa. Teidän vastauksenne on, että rahaa ei ole. Kun olemme ehdottaneet, että voisiko, kun usein juuri pienet yritykset tuottavat vaikkapa kotitalous- ja hoivapalveluita, sitä kotitalousvähennystä parantaa — taisi muuten kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Koprakin ehdottaa sitä — niin teidän vastauksenne on, että rahaa ei ole. Kun ehdotimme, että asuntomarkkinat laitettaisiin käyntiin tuntuvilla toimilla — taisi muuten RKP:n Otto Anderssonkin sitä kannattaa — niin teidän viestinne on, että rahaa ei ole. Mutta sitten kun miljardi euroa pitää laittaa tehottomaan yhteisöveron keventämiseen, niin silloin sitä rahaa kyllä löytyy. Arvoisa valtiovarainministeri, minkä takia sitä rahaa yhtäkkiä onkin?

Arvoisa herra puhemies! Minä en ollenkaan näe sitä, että suomalaisessa tilanteessa tai niin sanotussa Suomen taudissa ongelma olisi se, mitä te kuvaatte. Päinvastoin se, että yritykset kykenevät tässä maassa toimimaan, investoimaan ja työllistämään, niin että me saamme tulevaisuudessa kasvua ja me voimme keskittyä meidän omiin vahvuuksiimme, osaamiseen, on nimenomaan tie eteenpäin. Sen sijaan uskon, että vasemmiston ajatus merkittävästä verotuksen kiristämisestä kyllä näivettäisi meiltä ne viimeisetkin mahdollisuudet ja tulevaisuuden.

Puhemies! Suomen työttömyys on Euroopan pahin. Nykyinen tilanne on seurausta yritysten pitkäaikaisesta, jopa parinkymmenen vuoden investointivajeesta, jonka toinen puoli on ollut merkittävä osinkojen kasvu. Toisin sanoen yrityksiä on tyhjennetty omistajien taskuun sen sijaan, että voitot olisi investoitu, kehitetty uutta ja luotu työpaikkoja. Nämä voitot on tietysti tehty pitämällä työntekijöiden palkat alhaalla. Tämä hallitus on politiikallaan taannut suuryhtiöille helpon voitonteon. Työelämäoikeuksia leikkaamalla on poljettu palkkoja, ja miljardin euron yhteisöveroale sekä listaamattomien yhtiöiden verohelpotukset ovat taanneet, että omistajille jää enemmän jaettavaa jopa taantumassa. Kaikki tämä takaa etenkin suuryhtiöille ja ‑omistajille helppoa rahaa. Tällaiset veroedut tulisi lopettaa. Se kannustaisi investoimaan ja luomaan niitä työpaikkoja, joita pääministeri Orpo jo hattu kourassa yritysjohdolta kerjää. Mitä aiotte tehdä, että suuryhtiöt alkavat investoida omistajien osinkolihottamisen sijaan?

Arvoisa herra puhemies! Talouspolitiikan arviointineuvosto tosiaan käsitteli raportissaan eläkejärjestelmäämme varsin perusteellisesti ja toisaalta selvästi halusi tulevia poliitikkoja sparrata siihen suuntaan, että voidaan tarkastella erilaisia toimia, joita järjestelmän kestävyyden lisäämiseksi voidaan pohtia. Siellä nostettiin esille esimerkiksi tutkinnoista työttömyysajalta ja niin edelleen kertyvä eläke. Mitä sitten tulee eläkeleikkauksiin tai siihen, mitä tämä hallitus on tehnyt, niin me emme ole leikanneet eläkkeistä, emmekä me leikkaa eläkkeistä.