Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jalometallituotteista annetun lain muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Tosiaan nyt käsitellään näitä jalometalleja koskevaa asiaa ja vähän niitä muutoksia, mitä siihen on tulossa. Meistä varmaan jokainen on lapsuudessa tai muuten jossain vaiheessa tutkinut niitä erilaisia jalometalleja. On saattanut olla mummon hopealusikoita tai jotakin alpakkaa, mitä lusikoita niitä nyt oli, että mitähän nämä oikein sisältävät. Minä muistan omasta lapsuudestani, että kävin nuorena, siihen aikaan, kun vielä kirjoja, oikeita kirjoja, luettiin, hakemassa kirjankin tuolta kirjastosta lainaan, ja tutkittiin niitä leimoja, että mitä ne oikein tarkoittavat. Kyllähän tämä selkeyttää taas, ja kun kullan arvo on tosiaan Suomessa ja joka paikassa nyt niin korkealla, niin on ihan hyvä, että tämmöistä turvallisuudentunnetta tuodaan ja selkeytetään näitä asioita. Varmasti tämä muutos on ihan positiivinen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Keskustelemme tänään jalometallituotteita koskevan lain muuttamisesta. Talousvaliokunta on katsonut esityksen olevan perusteltu sekä kannatettava sellaisenaan. Tämä esitys on tärkeä myös kokonaisturvallisuuden kannalta. Kyse ei ole vain jalometallituotteiden teknisestä sääntelystä, kyse on myös laajemmasta luottamuksen ja turvallisuuden varmistamisesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Arvoisa puhemies! Jalometallituotteiden markkinat perustuvat aina luotettavuuteen. Kun tuotteet ovat usein arvokkaita ja pitkäikäisiä, niiden aitouteen, pitoisuuksiin ja alkuperään liittyvä varmuus on olennainen osa kuluttajien ja yritysten turvallista toimintaympäristöä. Nykytilassa meidän kansallinen sääntelymme ei ole kaikilta osin vastannut kansainvälisiä sopimuksia, mikä on aiheuttanut epäselvyyksiä niin valmistajille kuin valvoville viranomaisillekin. Kun markkinoilla liikkuu väärin leimattuja, vaatimusten vastaisia tai jopa väärennettyjä tuotteita, kysymys ei ole vain taloudellisesta riskistä, se on myös turvallisuuskysymys. Ehdotetulla sääntelyllä vahvistetaan yritysten turvallista toimintaympäristöä. Yritysten välinen kilpailu on reilua vain silloin, kun kaikki toimivat samojen vaatimusten mukaan. Esityksen tärkein tehtävä on muuttaa nykyistä lakia siten, että luotettavasti toimivat yritykset eivät joudu kilpailemaan epäselvästi leimattujen tuotteiden kanssa. Jalometallialalla tämä on keskeinen osa taloudellista turvallisuutta. Kuluttajille tämä merkitsee parempaa kykyä tunnistaa, mitä he ovat ostamassa. Arvoisa puhemies! Myös kansainvälisen luotettavuuden varmistaminen on osa kokonaisturvallisuutta. Se tarkoittaa, että suomalaiset yritykset voivat toimia kilpailukykyisesti ja ennakoitavasti ja että Suomen viranomaisiin voidaan luottaa myös kansainvälisesti. Siksi esityksessä vahvistetaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontaoikeuksia. Viranomaisilla olisi jatkossa selkeä oikeus tehdä tarkastuksia kaikkialla siellä, missä tuotteita valmistetaan, varastoidaan tai myydään, ja tarvittaessa myös saada leimanäytteitä. Tämä mahdollistaa tehokkaan puuttumisen väärinkäytöksiin ja ehkäisee harmaata taloutta. Kun sääntely selkiytyy ja valvonta tehostuu ilman lisäresursoinnin tarvetta, kyse on taloudellisesti vastuullisesta lainsäädännöstä. Tämä osoittaa, että turvallisuutta voidaan vahvistaa myös ilman lisämenoja. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on pieni mutta tärkeä osa suomalaista kokonaisturvallisuutta. Se vahvistaa kuluttajansuojaa, parantaa viranomaisvalvonnan vaikuttavuutta ja tukee yritysten toimintavarmuutta. Lisäksi se varmistaa, että Suomi toimii kansainvälisesti luotettavana ja yhteensopivana kumppanina. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä jalometallien sertifiointi tavalla, jossa leimalla todistetaan, että kyseinen tuote on aitoa ja hyvin tutkittua laatua, on aivan oikein. Suomessahan louhitaan tällä hetkellä ja on paljon kaivoksia, jotka tuottavat kultaa. Kotikunnassani Ilomantsissa on nouseva kultakaivosaihio, ja jos tiedot vähänkään pitävät paikkansa — ja pitäväthän ne paikkansa, kun ne ovat pörssiyhtiöiden tiedotteita — niin se on todella lupaava kultakaivoslöydös, jonka reunaa emme taida vielä tällä hetkellä tietää, sitä, miten paljon sitä onkaan. Tämäkin kuvaa sitä, että meidän pitää luoda järjestelmät ja ennen kaikkea, että Suomessa on myös toimija, joka luokittelee näitä, niin että emme ole ulkomaisen luokittelun varassa. Siitä tuli mieleeni, arvoisa rouva puhemies, hyvä esimerkki siitä, miten laadun takaaminen on aivan välttämätöntä tämmöiselle pienelle maalle. Kävimme aikanaan Outokummun tehtaalla tuolla Torniossa. Sieltä maan sisältähän tulee jonkun verran myös kuparia, mutta lähinnä kromiahan ne siellä tekevät rosteriterästä varten. Se, mikä sieltä tuli mukaan — se tieto jäi korvieni väliin olemaan: elikkä kun siellä tehdään erittäin korkealaatuista kuparia, joka on luokiteltua, niin tietyt huippulaatuiset tuotteet vaativat, että sen kuparin, mikä sinne otetaan yhdeksi raaka-aineeksi, pitää olla aivan hirvittävän puhdasta. Se puhtausprosentti oli jotain 99,9, ja niitä yhdeksikköjä sen pilkun jälkeen oli niin pitkä rivi, että en enää muista, miten pitkä se oli. Joka tapauksessa Suomi on hyvin korkean teknologian maa, ja me pystymme tuottamaan hyviä tuotteita. Tätä varten tämäntyyppistä lainsäädäntöä pitää tukea vahvasti ja edistää, niin että pystymme tuottamaan maailmalle sellaisia tuotteita, joista saamme hyvän hinnan, ja ennen kaikkea Suomen kansa hyötyy siitä, että hyvinvointi pysyy tässä maassa ja saadaan jonain päivänä tuo velanottokin loppumaan.

Arvoisa puhemies! Keskustelemme tänään jalometallituotteita koskevan lain muuttamisesta. Talousvaliokunta on katsonut esityksen olevan perusteltu sekä kannatettava sellaisenaan. Tämä esitys on tärkeä myös kokonaisturvallisuuden kannalta. Kyse ei ole vain jalometallituotteiden teknisestä sääntelystä, kyse on myös laajemmasta luottamuksen ja turvallisuuden varmistamisesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Arvoisa puhemies! Jalometallituotteiden markkinat perustuvat aina luotettavuuteen. Kun tuotteet ovat usein arvokkaita ja pitkäikäisiä, niiden aitouteen, pitoisuuksiin ja alkuperään liittyvä varmuus on olennainen osa kuluttajien ja yritysten turvallista toimintaympäristöä. Nykytilassa meidän kansallinen sääntelymme ei ole kaikilta osin vastannut kansainvälisiä sopimuksia, mikä on aiheuttanut epäselvyyksiä niin valmistajille kuin valvoville viranomaisillekin. Kun markkinoilla liikkuu väärin leimattuja, vaatimusten vastaisia tai jopa väärennettyjä tuotteita, kysymys ei ole vain taloudellisesta riskistä — se on myös turvallisuuskysymys. Ehdotetulla sääntelyllä vahvistetaan yritysten turvallista toimintaympäristöä. Yritysten välinen kilpailu on reilua vain silloin, kun kaikki toimivat samojen vaatimusten mukaan. Esityksen tärkein tehtävä on muuttaa nykyistä lakia siten, että luotettavasti toimivat yritykset eivät joudu kilpailemaan epäselvästi leimattujen tuotteiden kanssa. Jalometallialalla tämä on keskeinen osa taloudellista turvallisuutta. Kuluttajille tämä merkitsee parempaa kykyä tunnistaa, mitä he ovat ostamassa. Arvoisa puhemies! Myös kansainvälisen luotettavuuden varmistaminen on osa kokonaisturvallisuutta. Se tarkoittaa, että suomalaiset yritykset voivat toimia kilpailukykyisesti ja ennakoitavasti ja että Suomen viranomaisiin voidaan luottaa myös kansainvälisesti. Siksi esityksessä vahvistetaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontaoikeuksia. Viranomaisilla olisi jatkossa selkeä oikeus tehdä tarkastuksia kaikkialla siellä, missä tuotteita valmistetaan, varastoidaan tai myydään, ja tarvittaessa myös saada leimanäytteitä. Tämä mahdollistaa tehokkaan puuttumisen väärinkäytöksiin ja ehkäisee harmaata taloutta. Kun sääntely selkeytyy ja valvonta tehostuu ilman lisäresurssin tarvetta, kyse on taloudellisesti vastuullisesta lainsäädännöstä. Tämä osoittaa, että turvallisuutta voidaan vahvistaa myös ilman lisämenoja. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on pieni mutta tärkeä osa suomalaista kokonaisturvallisuutta. Se vahvistaa kuluttajansuojaa, parantaa viranomaisvalvonnan vaikuttavuutta ja tukee yritysten toimintavarmuutta. Lisäksi se varmistaa, että Suomi toimii kansainvälisesti luotettavana ja yhteensopivana kumppanina. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Esityksessä esitetään muutettavaksi jalometallituotteista annettua lakia. Jalometallituotteiden vaatimuksista säädetään jalometallituotteista annetussa laissa ja asetuksessa sekä jalometallituotteiden tarkastusta ja leimausta koskevassa yleissopimuksessa, jonka perustajajäsen Suomi on ollut vuodesta 1975. Jalometallituotteita ovat muun muassa kullasta, hopeasta, platinasta tai palladiumista valmistetut korut, koriste-esineet ja kellot. Jalometallituotteista annettua lakia on katsottu tarpeelliseksi päivittää kahdesta syystä. Ensinnäkin yleissopimuksen liitteisiin on tehty muutoksia, jotka on katsottu tarpeelliseksi viedä kansalliseen lainsäädäntöön. Nämä muutokset koskevat jalometallituotteissa käytettävien jalometallien vähimmäispitoisuuksia ja hyväksyttäviä jalometallipitoisuuksia. Osa muutoksista toteutetaan jalometallituotteista annetun asetuksen muutoksella. Toiseksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on suorittamassaan käytännön valvonnassa ja muussa yhteydessä havainnut muutostarpeita, jotka ovat lähinnä teknisiä ja tarkoituksenmukaisuuteen perustuvia. Tällaisia ovat esimerkiksi määritelmiä, nimileimarekisteriä ja valvontaviranomaisen oikeuksia koskevat tarkennukset. Säännöksellä selkeytetään jalometallituotteiden ja muiden metallituotteiden välistä eroa silloin, kun tuotteita saatetaan markkinoille ja myydään. Kuluttaja pystyy tällöin ostotilanteessa luotettavimmin erottamaan jalometallituotteen muusta metallituotteesta. Nimileiman rekisteröintiä ja rekisteriä koskevat säännökset on siirretty asetuksesta lain tasolle. Samalla säännöksiä on kevennetty muun muassa nimileiman rekisteröinnin lopettamisen ja leiman rekisteriin palauttamisen osalta. Muutokset vähentävät näin yrittäjien hallinnollista taakkaa. Valvontaviranomaisen oikeuksia tarkennettaisiin siten, että valvontaviranomaisella olisi oikeus tehdä tarvittavia tarkastuksia muualla kuin pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa. Esitys ei vaikuta Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontatoimintaan, eikä esityksellä ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Hyvät kansanedustajat! Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivä toukokuuta 2026. — Kiitos.