Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta ja siihen liittyviksi laeiksi

Arvoisa herra puhemies! Pidän tätä esitystä todella hyvänä siinä mielessä, että jos täällä joku suomalainen yhtiö saa jonkun hienon tuotteen tehtyä, se on niin sanotusti suojattu, mutta ei mene kuin hetki kun yksi näistä tuotteista on mennyt vaikka tuonne Kiinaan, ja hetken kuluttua sieltä on halpatuontina aivan vastaavaa tuotetta tulossa vaikka kuinka paljon. Jos tällä saadaan tällainen tuonti edes jollakin tavalla estettyä, niin tämä esitys on todella hyvä. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on, toden totta, ollut talousvaliokunnassa sellainen hyvän mielen kokonaisuus, jota olemme edistäneet, ja olen iloinen, että saamme nyt tämän lain eteen, eli käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suoja on kyseessä. Esitys on kulkenut rinnakkain Krääsätalous kuriin ‑aloitteen käsittelyn kanssa, jossa olemme pohtineet noin 50 miljoonan paketin kuljettamista Suomeen. Huomaamme voimakkaasti, että suomalaiset tuotteet, yrittäjät, erityisesti käsityö, taide, design mutta myös ruoka, aivan kuten edustaja Heinonen äsken totesi, tarvitsevat tämänkaltaista suojaa, jotta ne pärjäävät markkinoilla, joilla krääsää pukkaa. Suomesta tämän piirissä voisi olla luontevasti esimerkiksi Rauman pitsi. Se on käynyt esiin asiantuntijakuulemisissa, ja on todennäköistä, että meiltä joitakin kohteita löytyy suoralta kädeltä. Mutta toivon myös, että käsityöyrittäjät ja suomalainen käsityöperinne käydään läpi, design käydään läpi laajasti ja katsotaan, mitä muuta voisimme tälle listalle saada. On nimittäin ennakoitavaa, että nämä tuotteet saavat sillä myös näkyvyyttä ja sitä kautta ne varmasti hyötyvät matkailullisesti ja yrittäjätoiminnan kautta. Joten hyvä esitys, ja toki on hyvä myös se, että nämä kyseiset suojaa hakevat yhtiöt voivat hakea tätä suoraan EU:lta ja tätä hallinnollista taakkaa tai byrokratiaa ei tule sikäli lisää.

Arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Juvonen nosti esille Carraran marmorin ja sen, miten eduskunnassa se on kestänyt vuosisadan täällä talon sisällä mutta ei ole kestänyt Finlandia-talon ulkoseinissä. Voisi jopa miettiä, pitäisikö saman suojan piiriin laittaa sitten Kalvolan Saviniemen graniitti, josta Eduskuntatalo on tehty ulkokuoreltaan, ja siinä kestänyt hyvin. Eli suomalainen kivi on hyvin kestävä Tämä on jatkoa maantieteellisten ruokatuotteiden nimisuojalle, merkintäsuojalle. Meillä on neljässä eri ryhmässä näitä ollut, eli on alkuperänimitys, sitten suojattu maantieteellinen merkintä, aito perinteinen tuote ja maantieteellinen merkintä. Ensimmäinen, joka meillä Suomessa tämän suojan sai, oli Lapin Puikula -peruna 1997. Taisi olla niin, että tämän eduskuntakäsittelyn aikana, kun me lähetekeskustelun kävimme ja sen jälkeen asia meni valiokuntaan, niin Aitoo perunarieska sai sitten toistaiseksi viimeisenä tämän alkuperäsuojan ja on nyt tällä arvokkaalla listalla mukana. Me tietysti Lopella odotamme, että Lopen perunan nimisuojahakemus etenee ja saamme suojattua aidon, maan parhaan perinteisen perunan samalla lailla, ja se on osa tätä. Tänään, niin kuin keskustelussa olemme kuulleet, tämä laajennetaan nyt ruokatuotteiden puolelta käsityötuotteisiin, lasiin, keramiikkaan ja tämäntyyppiseen, ja tämän aikakauden maailmassa tämä on kyllä enemmän kuin tervetullutta. Lähetekeskustelussa puhuimme täällä, miten nettikaupat, Temut ja muut, ovat täynnä erilaisia kopioita. Jotain kun maailmalla keksitään, niin sieltä ne löytyvät, ja näemme, kuinka vaikkapa meidän Marimekkoa ympäri maailman kopioidaan mitä erilaisimpiin printteihin, ovat ne vaatteita tai muuta. Sen tyyppisissä tietysti tätä suojaa tarvitaan laittomien kopioiden poistamiseksi mutta myös valvontaa, ja tämä valvonta on tietysti hyvin oleellinen, mikä tässäkin keskustelussa esille nousi. Kaiken kaikkiaan pidän tätä erittäin tervetulleena uudistuksena.

Arvoisa herra puhemies! Pidän hyvänä, että tässä esityksessä minimoidaan hallinnollinen taakka siten, että kyseistä suojaa hakevat yhtiöt anovat sitä suoraan EU-tasolta.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys perustuu EU:n uuteen asetukseen käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta. Tämän tavoitteena on kannustaa paikallista tuotantoa, lisätä näkyvyyttä ja parantaa suojaa väärennöksiä vastaan. Muutamia tuotteita, joita tämä asetus nyt sitten koskee, ovat keramiikka, lasi, tekstiilit, korut ja puukäsityöt, ja erityisesti vältetään väärennöksiä ja tiedetään, mikä on tuotteiden alkuperä ja mistä ne tulevat. Katsoin tuosta EU:n sivuilta hieman taustaa tästä asetuksesta, ja siellä mainittiin muutamia ihan kansainvälisesti tunnettuja nimiä, mitä tämä asetus koskettaa, muun muassa Limogesin posliini, Carraran marmori, Madeira-kirjonta, ja nyt sitten on hyvä tiedostaa, että nämähän ovat niitä tuotteita, mitä meillä myös Suomessa on tarjolla. Muun muassa eduskunnassa eduskunta-aulan etelä- ja pohjoispuolen portaikoissa on Carraran marmoria. Se on todella hienoa ja vaaleaa, ja erityisesti vieraat sen sieltä näkevät ja ihastelevat. Carraran marmoria on myös käytetty Finlandia-talon julkisivussa, joskaan se ei ihan ollut se paras materiaali, koska sitä piti sitten hieman korjailla. On tärkeää, että väärennöksiä ennalta ehkäistään ja myös että käsityöläinen, tekijä, suunnittelija ja tuottaja sen käsityön takana saa itsellensä varmuuden siitä, että hänen tuotteensa ovat selkeästi valvottuja ja niitä ei saa kopioida. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys koskee käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan kansallista toimeenpanoa. Taustalla on uusi EU-asetus, jonka tarkoituksena on suojata tuotteita, joiden laatu, maine tai ominaisuudet liittyvät niiden alkuperäiseen maantieteelliseen sijaintiin. Suomessa ei ole ollut erillistä järjestelmää näille merkinnöille, vaan tuotteita on suojattu tavaramerkkien kautta. Esityksen tavoitteena on antaa kansalliset säännökset, jotka täydentävät EU-asetusta ja mahdollistavat järjestelmän sujuvan käyttöönoton ilman turhaa hallinnollista taakkaa. Yritykset hakevat suojaa suoraan EU-tasolta, mutta tarvitaan kansallinen yhteyspiste ja valvova viranomainen. Hallitus ehdottaa Patentti- ja rekisterihallitusta yhteyspisteeksi ja Tukesia valvontaan. Talousvaliokunta katsoo ratkaisun perustelluksi, vaikka Tukes on esittänyt, että valvonta voisi kuulua Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Esityksessä säädetään myös markkinavalvonnasta ja rekisteröintimenettelystä. Kansallisten viranomaisten tehtävien arvioidaan aluksi olevan vähäisiä, koska kiinnostus järjestelmän käyttöön saattaa Suomessa olla rajallista. Resurssit voidaan kohdentaa olemassa oleviin tehtäviin, ja myöhemmin tarvetta voidaan arvioida uudelleen kokemusten perusteella. EU-asetuksen tavoitteena on kannustaa valmistajia investoimaan paikallisiin tuotteisiin, lisätä niiden näkyvyyttä markkinoilla ja parantaa suojaa väärentämiseltä. Kansallinen sääntely varmistaa, että yritykset saavat tarvittavan tuen ja että viranomaiset voivat valvoa järjestelmää tehokkaasti.

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat ja muu väki, joka tätä istuntoa seuraa, toivotan teille kaikille erinomaista talvisodan päättymisen muistopäivää! Uuden EU-tasoisen suojajärjestelmän täytäntöönpano käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisille merkinnöille ei ole vain tekninen asetuksen täydentäminen. Kyse on aidosta turvallisuuskysymyksestä, joka koskettaa kuluttajia, rehellisiä markkinatoimijoita ja koko suomalaista elinkeinokenttää. Nyt luodaan kansalliset rakenteet, joiden avulla markkinoilla voidaan varmistaa, etteivät maantieteellisiin merkintöihin liitetyt lupaukset tuotteiden alkuperästä ja laadusta vaarannu vilpillisellä toiminnalla. Siksi Euroopan unionin jäsenvaltiona meidän tulee varmistaa sekä ennakollinen että markkinoilla tapahtuva valvonta. Aitouteen ja alkuperään liittyvä luottamus on osa turvallista markkinaympäristöä. Kun kuluttaja tekee valinnan suomalaisen keramiikan, korujen tai tekstiilien suhteen, hänen tulee voida luottaa siihen, että tuotteen ilmoitettu alkuperä pitää paikkansa ja että kotimaiset tekijät eivät joudu kilpailemaan tuotteiden kanssa, joita markkinoidaan virheellisesti samoilla nimillä tai mielikuvilla. Arvoisa puhemies! Uusi maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmä varmistaa, että väärinkäytöksiin voidaan puuttua asian vakavuuteen kuuluvalla tavalla. Markkinavalvontalain keinot, kuten kielto, päätökset, uhkasakot ja yhteistyö Tullin kanssa, mahdollistavat sen, että virheelliset tai harhaanjohtavat merkinnät saadaan pois markkinoilta nopeasti ja tehokkaasti. Tämä suojaa sekä kuluttajia että rehellisiä yrittäjiä. Tämä uudistus rakentaa turvallisempaa Suomea monin tavoin: se on kuluttajaturvallisuutta, taloudellista turvallisuutta, alkuperän ja kulttuuriperinnön suojaa sekä markkinoiden toimivuuden turvaamista. Syvällisesti pohdittuna kyse on siitä, kuinka suojaamme kansallisen identiteettimme, rakentavat keksinnöt ja käsityötuotteet, siitä, kuinka vaalimme niitä asioita, joiden kautta kerromme suomalaisuudesta ja itsenäisestä Suomenmaasta. Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä sitä, että valiokunta on arvioinut esityksen huolellisesti. Se on tehnyt tarvittavat tekniset muutokset mutta pitäytynyt kokonaislinjassa, joka on turvallisuuden näkökulmasta johdonmukainen ja perusteltu. Siksi kannatan esityksen hyväksymistä. Tämä on pieni mutta tarkasti rajattu uudistus, joka lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä, ehkäisee väärinkäytöksiä ja tukee rehellistä kotimaista yrittäjyyttä turvallisuus edellä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies, voin minä lyhyesti kommentoida tätä. — Tämä Tukesin näkökulma oli ihan relevantti. Muistan sen monista muistakin asiayhteyksistä, että siellä valvontatehtävät ovat lisääntyneet, ja voi sanoa, että markkinavalvonnan pelin henkikin on muuttunut, ja he tekevät sitä kyllä aika rajallisilla resursseilla. Tukes sinänsä viranomaisena kuuluu kollegaministeri Marttiselle, mutta relevantti huomio, kiitos siitä. Vielä edelliseen keskusteluun viitaten, kun puhuttiin kansallisesta lisäsääntelystä, korostan sitä, että tässä komissio on tosiaan myöntänyt poikkeuksen, mikä on annettu itse asiassa seitsemälle jäsenvaltiolle, mukaan lukien Suomelle. Silloin suomalaisten tuotteiden rekisteröinti tapahtuu suoraan Euroopan unionin teollisuusoikeuksien virastoon eli vältetään yksi tällainen steppi tässä, mutta meillä on tämä kansallinen yhteyspiste, mitä edellytetään, elikkä Patentti‑ ja rekisterihallitus. — Kiitoksia.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Heinoselle. Innostuin katsomaan, että 16. tuote on rättänä elikkä savolainen mustikkakukko. Ja nyt kun pystyy nostamaan itäistä Suomea esille, niin on pakko lukea, mitä se tarkoittaa: ”Savolaisessa mustikkakukossa yhdistyivät Savon alueelle ominainen marjojen keruukulttuuri ja ikivanhan kaskeamisperinteen juurruttama rukiin monipuolinen käyttö.” Kun itse asun Mikkelin Anttolassa, niin savolainen mustikkakukko on valittu Mikkelin pitäjänruoaksi vuonna 1984. Savolaisen mustikkakukon maantieteellisen alueen muodostavat Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnat. Arvoisa puhemies! Puheenvuorooni liittyy samaten se, minkä edustaja Heinonen hyvin nosti siinä lopussa esille. Hallituksen esityksen Lausuntopalaute-luvun lopussa todetaan seuraavaa: ”Esityksen valmistelussa ei katsottu mahdolliseksi esittää resursointia lisämäärärahaesityksillä valtion vuoden 2026 talousarvioon. Asetuksen edellyttämä toimeenpano rahoitetaan ainakin ensivaiheessa kohdentamalla olemassa olevia resursseja uudelleen, tehostamalla viranomaisten nykyisiä tehtäviä ja toimintaa sopeuttamalla. Resurssitarpeet nojaavat arvioihin tulevien valvontatehtävien määrästä ja laadusta, joista täsmällisempää tietoa on saatavilla vasta, kun viranomaisille kertyy käytännön kokemusta valvontatehtävistä.” Arvoisa puhemies! Edellä mainittu teksti hallituksen esityksestä liittyy Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin lausuntoon. Antamassaan lausunnossa Tukes ei kannattanut ehdotusta, jonka mukaan se säädetään laissa markkinavalvontaviranomaiseksi. Tukes katsoo, että tehtävä on muun muassa viranomaisresurssien käytön kannalta tarkoituksenmukaista säätää Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Tukes perusteli kantansa vaikealla resurssitilanteella. Tämä on tullut esille myös muussa yhteydessä. Muun muassa talousvaliokunnan kuulemisessa tuli esille se, että tehtäviä on lisätty heille merkittävästi, mutta samaan aikaan resursseja on hallituksen toimesta myös jouduttu voimakkaasti vähentämään. Lainaus Tukesin lausunnosta: ”Tukesin resurssitilanne on vaikea. Jos Tukes ei saisi lisäresursseja ehdotettua markkinavalvontatehtävää varten, tehtävä veisi resursseja sellaisilta valvontasektoreilta, joissa turvallisuus on keskeistä ja joissa riskit hengelle ja terveydelle voivat olla merkittäviä.” Yhtenä esimerkkinä tästä voidaan mainita maatalouden tarvitsemien kasvinsuojeluaineiden viranomaistehtävät, ja tämä on syytä ottaa valiokuntakäsittelyssä vakavasti huomioon. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Haluan kiittää ministeri Puistoa erittäin tervetulleesta, hyvästä esityksestä. On helppo yhtyä siihen, että toivottavasti tämä lainsäädäntö saadaan nopeasti eteenpäin. On vaikea uskoa, että tätä joku vastustaisi. Tämä on laki, joka vahvistaa eurooppalaisten ja siinä mukana meidän suomalaisten osaajien innovaatioita mutta myös tekemistä esimerkiksi käsin. Kyse on siis maantieteellisestä merkintöjen suojasta, joka on vähän samaa sukua. Voisi sanoa, että tässä salissa aikanaan käytiin iso keskustelu ruuan alkuperämerkinnöistä. Sen jälkeen olemme käyneet paljon keskustelua maantieteellisten merkintöjen suojasta, joka on tähän asti koskenut siis ruokia ja maataloustuotteita, ja nyt se laajennetaan koskemaan käsityö- ja teollisuustuotteita, kuten keramiikkaa, koruja, tekstiilejä ja luonnonkiviä. Uskoisin, että meillä Suomessa tähän kategoriaan, tähän kokonaisuuteen, löytyy eri puolilta hienoa maata useitakin tuotteita, jotka tämän maantieteellisen merkinnän suojan ansaitsevat. Aiemminhan siis ruokia ja maataloustuotteita on voitu suojata. Meillä Suomessa tällä hetkellä suojattuina, vahvistettuina, taitaa olla 16 ruoka- ja maataloustuotetta, niistä valtaosa ruokia, muutama juoma, ja Euroopan laajuisesti listalta löytyy aika hienoja tuotteita: Lapin Puikulaa, Puruveden muikkua ja Suonenjoen mansikkaa. Ne ovat sellaisessa seurassa kuin feta, šamppanja ja monet muut, jotka ovat tietylle alueelle tiukasti yhdistyviä tai joita tuotetaan tietyillä alueilla. Oman rakkaan kotikuntani maan paras peruna, Lopen peruna, on myös tässä prosessissa liikkeellä. Me toivomme, että tulevaisuudessa ei enää lisenssillä Lopen perunaa viljellä Pohjanmaalla ja tuoda Helsinkiin kaupan, vaan Lopen peruna viljellään tulevaisuudessa EU:n nimisuojan myötä Lopella, siinä hiesumaassa, jossa se maailman tai ainakin Suomen paras peruna on tottunut kasvamaan. Pidän myönteisenä sitä, että tämä käsityö- ja teollisuustuotteiden laajennus tulee koskemaan erilaisia tuotteita, vaikkapa lasiosaamista, joka Suomessa muuten tällä hetkellä elää uudenlaista renessanssia. Meillä on huippuosaajia lasin tekemisessä, ja esimerkiksi Riihimäellä Mafka ja Alakoski, Kari Alakoski, on sellainen osaaja lasinpuhaltamisessa, että on hyvä vaalia sitä osaamista ja sitä tekemistä ja taitoa ja sitä, mikä sen tekemisen kautta syntyy, ja että on myös mahdollisuus esimerkiksi tällaisen maantieteellisten merkintöjen suojan kautta suojata sitä. Miksi tämä on tämänpäiväisessä maailmassa entistä tärkeämpää, on se, että tässäkin salissa on paljon puhuttu erilaisista krääsäveroista, on puhuttu Temusta ja siitä, miten meidän maailma aika nopeasti muuttuu ja tuotteita löytyy. Valitettavasti aika usein, kun lähdemme etsimään jotain tuotetta, meidän internet tarjoaa meille niitä tuotteita myös sieltä Temun puolelta. Sieltä löytyy tuotteita, fanituotteita meidän urheiluseuroista, sieltä löytyy erilaisten yritysten tuotteita, joita kukaan ei tällä hetkellä pysty kunnolla valvomaan. Sen takia oikeastaan toivoisin, että tämän käsittelyn yhteydessä käytäisiin vielä valiokunnassa myös huolellinen keskustelu siitä, onko meillä Tullilla, onko meillä muilla viranomaisilla riittävät resurssit sitten varmistaa sitä, että tämä suojaus myös tulee valvottua huolellisesti. Näin tapahtuu aina siinä vaiheessa, kun joku tuote, joku innovaatio tai joku käsityö nousee tarpeeksi korkeaan asemaan. Näin näemme maailmalla, miten Thaimaassa heiluu Marimekon verhoja ja päivänvarjoja, ja uskallan sanoa, että ei niistä kyllä suomalainen suunnittelija ole euron latia itselleen saanut, ja silloin tämä valvonta tietysti pettää. Me voimme jokainen olla myös vastuullisia kuluttajia ja käyttäjiä, ja kun tilaamme, niin huolehdimme siitä, että ne tuotteet ovat virallisia ja alkuperäisiä, mutta tällaisessa Temu-maailmassa on hyvä, että myös osaamista, käsityötä ja paikallisuutta pystytään vahvistamaan tällä tavalla. — Kiitos, ministeri Puisto.

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että paikallisten käsityöläisten ja teollisten yrittäjien — ja sillä alalla toimivien sekä yksityisten henkilöiden että yritysten — oikeuksia turvataan. Ollaan Euroopassa, yhdessä maailman suurimmista markkina-alueista, ja tällaisten oikeuksien turvaaminenhan on ensiarvoisen tärkeää, koska ymmärrykseni mukaan tällaista erilaisten keksintöjen kaappaamista tai laitonta käyttöä on kovin helppo harjoittaa. Ja kun näitä systeemejä tehdään, suojataan ne omaisuuserät, mitä ne sitten ovatkaan, joku tuote tai vaikka mallisuoja jollekin laitteelle tai koneelle tai peräti vaikka jollekin kotimaiselle tuotteelle. Ymmärrykseni mukaan näille suomalaisille tulisijoille, mitä on Eurooppaan myyty, tietyille merkeille on haettu näitä suojia. Esimerkiksi tämä vähän hiukkasia ilmakehään tuottava poltto, jota kotimaakunnassani ainakin kaksi yritystä tekee, ymmärrykseni mukaan on näitä suojia saanut, ja hyvä näin. Sillä suojataan tätä tekijänoikeutta ja oikeutta siihen, että tämä yrittäjä tai ihminen, joka on tehnyt sen homman, itsessään tai jonkun organisaation kautta, vaikka oman yrityksensä kautta, hakee näitä suojia. Se on hyvä asia. Toivottavasti tämä menee juohevasti läpi ilman, että tässä tarvitsee Pyhää Byrokratiusta kovin paljon kumartaa.

Hyvä puhemies! Hyvät edustajat, tässä on käsiteltävänä hallituksen esitys laiksi käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta sekä muutettavaksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettu laki, sähköisen viestinnän palveluista annettu laki ja Patentti- ja rekisterihallituksesta annettu laki. Muutoslait ovat luonteeltaan teknisiä. Esityksellä on tarkoitus antaa EU:n käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevaa asetusta täydentävät säännökset. Täytäntöön pantavalla asetuksella perustetaan uusi immateriaalisoikeudellinen suojajärjestelmä käsityö- ja teollisuustuotteille. Kyse on esimerkiksi sellaisista tuotteista kuten keramiikka, luonnonkivi ja tekstiilit. Suoja perustuu tiettyyn maantieteelliseen alueeseen. Unionin laajuisen käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan on arvioitu vaikuttavan myönteisesti EU:n kilpailukykyyn sekä asemaan kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa. Asetuksen täytäntöönpanosta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset on pyritty pitämään minimissään eduskunnan mandaatin mukaisesti. Suomi on pyytänyt ja saanut poikkeuksen asetuksen kaksiportaisesta rekisteröintijärjestelmästä — siis kansallinen taso ja EU-taso. Suomalaiset tuottajat voivat hakea rekisteröintiä suoraan Euroopan unionin teollisoikeuksien virastoon, EUIPOon. Esityksessä ehdotetaan kansalliseksi yhteyspisteeksi Patentti- ja rekisterihallitusta hakemuksiin liittyviä kysymyksiä varten sekä yhteydenpitoon komission ja EUIPOn välillä. PRH:lla on rekisteröintiviranomaisena osaamista suojatuista nimistä ja vakiintunutta yhteistyötä EUIPOn kanssa. Patentti- ja rekisterihallitus valvoo myös maantieteellisellä merkinnällä varustetun tuotteen vaatimustenmukaisuutta ennen tuotteen asettamista markkinoille. Markkinoille saattamisen jälkeisestä valvonnasta vastaavaksi viranomaiseksi ehdotetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa. Tukesin tulee seurata maantieteellisten merkintöjen käyttöä markkinoilla mukaan lukien sähköinen kaupankäynti. Markkinavalvontalain soveltamisalaan ehdotetaan lisättäväksi tämä laki eli laki käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisistä merkinnöistä. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitus saattaa voimaan keväällä 26. Hyvä puhemies! Hyvät edustajat, toivon esityksen saavan myönteisen vastaanoton täällä eduskunnassa. — Kiitos.