Suullinen kysymys Itä-Suomen elinvoimaisuudesta (Niina Malm sd)

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Malm, tuo teidän esittämänne luku oli kyllä erittäin suuri ja kertoo siitä, miten vaikea tilanne siellä on. Kuten edustaja Partanen tässä aiemmin ihmetteli, niin minunkin täytyy ihmetellä, miten tämä kokonaisuus — jonka suurin ajuri on nimenomaan se pitkä rajamme, Venäjän sotatoimet Ukrainassa, suljettu raja, kaupan esteet, jotka olemme tietenkin halunneet sinne rakentaa — voi vaikuttaa vain Itä-Suomeen mutta ei koko Suomen tasolla, koska tämä sama tosiasia, se, miten merkittävä taloudellinen taakka ja painolasti tämä tilanne Suomelle on, aina teiltä unohtuu silloin, kun puhutaan koko Suomen taloudesta. Yksi merkittävin syy sille, että me olemme taapertaneet tässä viime vuodet ja meidän talouskasvu ei ole käynnistynyt hallituksen hyvistä toimista huolimatta, liittyy nimenomaan siihen tilanteeseen, jonka te tässä yhteydessä tunnistatte. [Eduskunnasta: Jarruketju!] Hallitus korjaa koko Suomen asioita. Teemme toimia, teemme kaikki hartiavoimin toimia Itä-Suomen eteen, ja toivottavasti me tästä pääsemme eteenpäin ja saamme parempia, vauraampia, turvallisempia aikoja Suomeen.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Purra, te totesitte, että toivottomuutta on täällä kyselytunnilla, ei itäisessä Suomessa. Nyt on kyllä sellainen tilanne, että miljoona euroa per päivä ollaan Etelä-Karjalassa menetetty Venäjän hyökkäyssodan takia. Siellä ministeriaitiossa on saatu veronkevennykset, ei varmasti ole hätää siellä eikä toivottomuutta. Toisaalta tästä keskustelusta jää kyllä hiukan sekava olo, kun yhdelle ministerille, Häkkäselle, yhteydet ovat tärkeitä, mutta ministeri Ranne taas huomauttaa, että huomattavasti tärkeämpiä hankkeita on muualla Suomessa. Tämä kertoo kyllä siitä, miltä tämä keskustelu kuulostaakin. Hallituskautta on vuosi jäljellä, ja viimeinen kehysriihi lähestyy. Itä-Suomessa on jo vuosia, siis vuosia, odotettu tukea, että rajojemme sisäpuolelle saataisiin arki ja turvallisuus turvattua. Ministeri Purra: onko tänä keväänä vihdoin itäisen Suomen vuoro, vai jatkuuko tämä selfieiden ottaminen raja-aidalla [Puhemies koputtaa] ja lainan hankkiminen?

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee hyvinvointialueisiin, niin tosiaan viime kauden uudistuksella 21 aluetta ja Helsinki — jo silloin saatettiin jostain päin salia päätellä, että alueiden suuri määrä tulee aiheuttamaan eriytymistä, koska jo lähtökohta oli eriytynyt. [Niina Malm: Korjatkaa mallia!] On aivan eri tilanne esimerkiksi läntisellä Uudellamaalla, jossa väestö on suhteellisen nuorta, toisaalta on paljon ulkomaalaisväestöä ja monilla ihmisillä on yksityiset vakuutukset, verrattuna sitten johonkin harvaan asuttuun alueeseen, jossa väestön ikä on paljon korkeampi, josta nuoria ihmisiä muuttaa pois, jossa sairastavuus on korkeampaa. Tämä tulee näkymään eriytymisenä, ja juuri näin on tapahtunut. Mitä tulee hyvinvointialueiden rahoitukseen kokonaisuudessaan, niin tämä hallitus on lisännyt kaudellaan yli neljä miljardia euroa hyvinvointialueiden rahoitusta. [Ben Zyskowicz: Ei uskoisi, kun kuuntelee oppositiota!] Tämä kokonaisuus lähentelee kolmasosaa budjetista. Samaan aikaan me olemme tekemässä merkittäviä sopeutustoimia, jotka tulevat julkisen talouden tilanteen vuoksi jatkumaan myös tulevilla hallituskausilla, [Puhemies koputtaa] niin on hyvä ymmärtää tämä kokonaisuus ja tämä mittakaava.

Arvoisa puhemies! Olen elänyt Itä-Suomessa 70 vuotta, ja tämänhetkinen tilanne Itä-Suomessa on täysin erilainen kuin mitä se näitten vuosikymmenten aikana on ollut. Suomelle, Pohjoismaille ja Euroopalle itärajan pysyminen paikallaan on elinehto. Itä-Suomi on pystyttävä pitämään asuttuna, arvoisat ministerit. Nyt hyvinvointialueet säästävät ja leikkaavat — valtio on siihen heitä ohjannut — valtio leikkaa esimerkiksi koulutuksesta, kunnat leikkaavat omassa ahdingossaan. Arvoisa ministeri Purra: ymmärrättekö te, mihin se johtaa, että näin monelta taholta leikataan ja erityisesti Itä-Suomesta?

Arvoisa puhemies! En pysty aivan hahmottamaan tätä toivottomuutta, joka on käsin kosketeltavaa, mihin te viittaatte. Erityisesti toivottomuus on käsin kosketeltavaa täällä kyselytunneilla, koska oppositio haluaa aina vain huomauttaa näistä ikävistä asioista ja haasteista, joita tässä maassa on. [Antti Kurvisen välihuuto] Itse kierrän paljon ympäri Suomea, ja kyllä minä sanoisin, että esimerkiksi monin osin Suomea yritysten näkymissä on tällä hetkellä eteenpäin enemmän valoa kuin on ollut useampaan vuoteen. Tämä tietenkin näkyy erilaisissa selvityksissä ja barometreissäkin. Täällä hallituksessa pyritään tietenkin paitsi korjaamaan ongelmia myös katsomaan eteenpäin ja havainnoimaan niitä asioita, jotka ovat menossa oikeaan suuntaan. Esimerkiksi meidän vientisektorilla, erityisesti teknologiateollisuuden puolella, näyttää tällä hetkellä varsin hyvältä. Vastaavasti aika vasta olin siellä Lapissakin kiertämässä, ja kyllä siellä suhtauduttiin asioihin huomattavasti valoisammin kuin tästä edustaja Riipin puheenvuorosta saattoi päätellä. [Puhemies: Kiitoksia!] Mitä tulee sitten tähän unioniasiaan, niin vielä huomautan, [Puhemies koputtaa] että juuri hetki sitten komissio on julkaissut tiedotteen, [Puhemies koputtaa] jossa kerrotaan itäiseen Suomeen kohdistetuista toimenpiteistä. [Välihuutoja — Eduskunnasta: Hienoa!]

Arvoisa puhemies! Kyllähän se näyttää siltä, että tällä hallituksen politiikalla itäisestä Suomesta on ihan aidosti tulossa se vihreä vallihauta, koska toivottomuus on ihan käsin kosketeltavaa. Niin se on meillä Lapissakin, jossa muuten menee hyvin, mutta itäinen Lappi on se, missä sitä toivottomuutta on. Kyllä voi sanoa, että hallitus on sitä vauhdittanut: Viimeisiä vuodeosastoja ollaan sulkemassa. Lukioihin ei enää voi ottaa ulkomaisia opiskelijoita, ne ollaan sulkemassa. Aluekehitysrahoja on viety, ja tuulivoimaakaan ei saa rakentaa. Minä kysyisin teiltä, ministeri Purra: nyt kun teillä on tilaisuus, niin minkälaista toivoa te pystyisitte sinne itäiseen Suomeen antamaan ihan konkreettisesti?

Puhemies! Siis EU:n budjettineuvottelut ovat käynnissä, ja tämä agenda on vahvasti esillä meillä oikeastaan joka viikko. Ensi viikolla menen sinne kahteen neuvostoon ja jatkan samaa agendaa, ja seuraava rahoituskausi on vuodesta 28 eteenpäin. Siinä on tarkoitus nimenomaan tälle raja-alueelle — on kyse sitten rajaturvallisuudesta, puolustuksesta, kaksikäytöstä tai alueiden elinvoimasta — saada rahoitusta ja ylläpidettyä elinvoimaa. Kaikkea ei tietenkään tapahdu tuki-instrumenttien myötä, ja sen takia meidän on tärkeää saada koko maan elinvoima kasvuun. Meille on aika hienoja uutisia hiljattain tullut myös kaupan alalta, vientiteollisuudelta, eri aloilta, kotitalouksien ostovoimasta, ja ajattelen, että itäinen Suomi seuraa sitä. Mutta sitten me tarvitaan näitä tiettyjä täsmätoimia, sanotaan vaikka investointeihin. Me katsotaan meidän investointeja, konkreettisesti pyritään ohjaamaan ja myötävaikuttamaan siihen, että me saadaan konkretisoitua niitä Itä-Suomen alueelle, eri teollisuudenaloillekin.

Arvoisa puhemies! Vaikka muuttunut turvallisuusympäristö haastaa koko Suomea, niin Itä-Suomi tosiaan kärsii nyt eniten. Rajasulku on vaikuttanut elinkeinoelämään investointien puutteena, väestön vähenemisenä sekä peruspalveluiden heikkenemisenä. Myös tulevaisuudenusko on romahtanut, ja useat nuoret muuttavat muualle koulutuksen ja työpaikkojen toivossa. Hyvä hallitus, on koko Suomen etu, että myös itäraja saadaan pidettyä tulevaisuudessakin asuttuna. Kun rahoitusta ei ole nyt EU:sta löytynyt Itä-Suomen avuksi, miten reagoitte hallituksessa tilanteeseen niin, että myös erityisesti nämä muualle muuttavat nuoret voisivat uskoa siellä kotiseudullaan tulevaisuuteensa?

Arvoisa puhemies! Ensin tästä luonnonesteiden hyödyntämisestä puolustuksen järjestelyissä. Tällä hetkellä siis olemme käynnistäneet puolustusministeriön aloitteesta yhteistoiminnassa ympäristöministeriön kanssa arvioinnin luonnon ennallistamisesta, jossa arvioidaan myös, minkälaisia tiettyjä maastohyödyntämiskysymyksiä siinä voi tulla eteen. Tämä pitää pitää oikeissa mittasuhteissa. Kautta historian ja myös Ukrainassa on aina eri tavalla hyödynnetty maastoa ja luonnonolosuhteita. Nyt katsotaan, onko siitä saatavissa joku taloudellinen, järjellinen yhteensovittaminen, mutta tämä on joka tapauksessa hyvin pienimuotoinen kysymys. Mitä tulee tuulivoimaan, joka on tietysti ainakin tälleen itäsuomalaisen ministerin näkökulmasta erittäin tärkeä kysymys, me ollaan tällä vaalikaudella tehty nyt ensimmäistä kertaa ihan konkreettinen ratkaisuesitys, jolla sen voisi ratkaista. Viime vaalikaudella sellaista ei tehty. Nyt sitten on tehty yrityksille mahdolliseksi se, että me voidaan tehdä kompensaatioaluemalli, ja on käyty keskustelua yritysten kanssa ja alueiden ja maakuntaliittojen kanssa, [Puhemies koputtaa] mutta yrityksillä ei ole tällä hetkellä kiinnostusta, koska sähkön hinta on pysynyt [Puhemies koputtaa] keskimäärin liian matalalla. Me yritetään edelleen saada ratkaisua siihen aikaiseksi.

Kiitos, puhemies! Tilanne Tynkkysten kotiseudulla ja muualla Itä-Suomessa on todella tukala, ja ratkaisuja tarvitaan nyt pikaisesti. Itä-Suomen tilanteen helpottamiseksi on tehty monia aika kiinnostavia ehdotuksia, joita monia tässä keskustelussa on edellä sivuttu. Yksi tällaisista ehdotuksista on tämä niin sanottu vihreä vallihauta eli ajatus siitä, että ennallistamalla soita ja metsiä itärajan tuntumassa voidaan vahvistaa estevaikutusta itäistä hyökkääjää vastaan, [Hannu Hoskonen: Ei pidä paikkaansa! Mitä hyötyä siitä olisi?] luoda työpaikkoja ja myös samalla saada luontohyötyjä. Toinen esitys, joka Itä-Suomen toimijoilta on tullut, on toistuva toive siitä [Hannu Hoskonen pyytää vastauspuheenvuoroa] — edustaja Hoskonen, jos saan kuitenkin pitää tämän puheenvuoron tässä ensin — että ratkaistaisiin Itä-Suomessa Puolustusvoimien tutkaeste, mikä voisi mahdollistaa miljardien eurojen tuulivoimainvestoinnit Itä-Suomen maakuntiin rajan tuntumaan ja sitten samalla tuottaa myös puhdasta, vihreää sähköä. [Puhemies koputtaa] Miten hallituksessa suhtaudutte näihin ehdotuksiin?

Arvoisa puhemies! Tästä erityistalousaluekokeilusta haluaisin sen sanoa, että yksi vaihtoehto, mitä siinä kannattaa tosissaan tutkia, on se, jos sen saisi kumppanuusohjelman kautta sinne sisään, koska EU:lla on myös intresseissä tehdä vähän vastaavia alueellisia esityksiä, ja tätä itse mietin. Matkailu on tosi tärkeää, ja siinähän Lapin matkailu on hyvä esimerkki. Se, mitä siellä on onnistuttu tekemään oikein, on pitkällä aikavälillä tällainen yhtenäinen ajattelu. Yritykset toimivat hyvin yhteen maakuntien kanssa. Me tarvitaan samanlaista ajattelua sinne itäiseen Suomeen, ja olen tästä käynyt siis ihan keskeisimpien yritysten kanssa, myös ulkomaalaisten, esimerkiksi ihan lentoyhtiöidenkin kanssa keskustelua, millä voisi saada matkailuvirtaa sinne. Näkisin, että siinä on kovinkin iso potentiaali, sanotaan, vaikka luontomatkailu tai kulttuurimatkailu ja niin edespäin. Ajattelen, että tässä on paljon potentiaalia, ja se myös tasoittaa tätä matkailun kausivaihtelua siten, että matkailu on ja pysyy kestävänä koko Suomessa.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on todella omassa ohjelmassaan ja juhlapuheissaan luvannut huolehtia koko Suomen elinvoimasta, mutta valitettavasti näyttää, että nämä Itä-Suomelle annetut lupaukset tullaan yksi kerrallaan pettämään. Tänään ilmeisesti saatiin tähän listaan yksi lisää, kun kysyttiin näistä erityistalousalueista. Todellakin, Itä-Suomen lähettiläs Harri Bromanin, jonka hallitus on itse nimittänyt, kärkitavoitteena oli tämä erityistalousalue. Ainakin valtiovarainministerin puheesta sai sellaisen kuvan, että näitä erityistalousalueita ei tule, ja se on kyllä valitettavasti iso pettymys itäiselle Suomelle. Ministeri nosti äsken myöskin nämä yhteydet. Ne ovat tärkeitä, ja tiedetään, että Itä-Suomessa pelkästään puhelin- ja nettiyhteyksissä on suuria ongelmia, vaikka tämä on myöskin hallituksen toimesta kiistetty, puhumattakaan tästä tiestön kunnosta. Elinkeinoministeri, nostitte tämän matkailun esille. Se on tärkeä asia. Mielelläni kuulisin, mitä olette matkailun eteen Itä-Suomessa tekemässä. Myöskin nämä rahoitusongelmat ja vakuusongelmat ovat Itä-Suomessa polttavia. Mitä hallitus aikoo tehdä näiden ratkaisemiseksi? [Antti Kurvinen: Nyt tuli faktaa, tosiasioita!]