Suullinen kysymys pankkisääntelystä (Pauli Aalto-Setälä kok)

Arvoisa puhemies! Sääntely on kasvanut vuoden 2008 finanssikriisistä asti eri tasoilla — Basel-sääntely, EU-taso, niin edespäin — ja se on mennyt liian pitkälle. Me ollaan tehty erilaisia toimia kansallisesti. Muun muassa luottolaitoslaissa pankkien vakavaraisuus- ja riskienhallintamallissa otettiin käyttöön kansallinen lievennys. Uskon, että sillä tulee olemaan vaikutusta rahoitukseen. Viimeksi eilen käsiteltiin hallituksen esitystä asuntorahoituksesta, josta tuotiin muutamakin elementti. Luin tilannetta siten, että se sai varsin hyvän vastaanoton eduskunnassa. Toivon, että se menee läpi. Kolmisen viikkoa sitten minulle luovutettiin peruspankkipalveluita koskeva selvitys. Se on tällä hetkellä lausuntokierroksella, sitä käsitellään. Sillä tätä ongelmaa taklataan toiselta puolelta. Toinen puoli on sitten tämä itse markkinoiden toiminta, eli puhutaan tästä pankkien liian pitkälle menevästä riskien välttelystä. Tässä on aika paljon positiivisia uutisia nyt. OP-Pohjola itse asiassa kirjoitti hiljattain, että heillä yritysluotot ovat kasvaneet noin kolmanneksella. Näkisin, että nyt tämä kasvun pullonkaula lähtee purkaantumaan. Hyvää kehitystä tällä sektorilla.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten ostovoima on kasvanut reilusti, mutta samaan aikaan raha ei liiku. Ihmiset eivät pysty ostamaan asuntoa, koska he eivät saa pankista lainaa. Vaikka olisi tuloja ja töitä, niin ei meinaa lainaa saada. Sama näkyy myöskin yrityksillä, jotka haluavat investoida ja palkata lisää porukkaa: pankista ei välttämättä lainaa saa. Tämä on kasvun este ja erittäin iso ongelma. Kysyisinkin elinkeinoministeri Puistolta: Onko käynyt niin, että pankkisääntely, joka sinänsä tuo vakautta ja turvallisuutta, on johtanut siihen, että pankkihanat ja rahahanat ovat liian tiukalla? Mitä hallitus aikoo vielä tehdä, jotta raha lähtisi liikkeelle?