Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus rakentuu monesta palasesta. Sitä rakentavat rajavalvonta, poliisin toimintakyky, kriisinkestävä arki sekä etenkin oikeusjärjestelmän toimivuus ja kansalaisten luottamus siihen, että oikeus toteutuu. Kun rikosasioiden käsittely venyy kuukausista vuosiin, tämä luottamus horjuu ja rikosoikeus menettää tehoaan. Viime vuosien kehitys on tältä osin ollut siksi huolestuttava, ja olemme nyt tähän asiaan tarttuneet. Tämän esityksen tavoite on vahvistaa oikeusturvaa ja parantaa kansalaisten turvallisuutta sujuvoittamalla rikosprosessia. Sakkomenettelyn laajentaminen myös sellaisiin rikoksiin, joiden enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta, mahdollistaa selkeiden ja yksinkertaisten tapausten ratkaisemisen ilman raskasta tuomioistuinkäsittelyä. Valiokunta on käsitellyt tämän asian, ja se täydentää hyvin tätä esitystä. Kannatan esitystä. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on sujuvoittaa rikosprosesseja ja nopeuttaa rikosasioitten käsittelyä, ja esityksessä tätä sakkomenettelyn soveltamisalaa laajennetaan, jotta nykyistä useampia lievempiä rikosasioita voitaisiin ratkaista tehokkaasti ilman raskasta tuomioistuinkäsittelyä. Nopea ja toimiva oikeusjärjestelmä on sekä kansalaisten että viranomaisten etu. Kun yksinkertaiset ja selvät rikosasiat voidaan ratkaista nykyistä joutuisammin, voidaan poliisin, syyttäjien ja tuomioistuimien voimavaroja kohdentaa vakavimpien rikosten tutkintaan ja käsittelyyn. Samalla on kuitenkin tärkeää varmistaa oikeusturvan toteutuminen. Menettelyn tulee olla selkeää, läpinäkyvää ja sellaista, että jokaisella on mahdollisuus saattaa asiansa tuomioistuimen arvioitavaksi silloin, kun siihen on tarvetta. Pidän tätä esitystä ja sen tavoitteita kannatettavina, ja näen sen yhtenä keinona tehdä oikeudenhoidosta tehokkaampaa kuitenkaan tinkimättä oikeusvaltion keskeisistä periaatteista.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys ja laki on hyvä lisä nyt tähän käsittelyaikojen nopeuttamiseen. Voi sanoa, että meidän iso ongelma on tämä käsittelyaikojen pituus. Jos se on nyt kymmenessä vuodessa kasvanut alle 10 kuukaudesta 15 kuukauteen, niin se kertoo siitä, että meillä on aika iso ongelma tämän asian osalta. Sitten jos katsotaan tätä sujuvoittamista, niin totta kai siihen liittyy myöskin tämä prosessin muuttaminen. Se, että tällä tavalla rangaistuksien määräämistä tuomioistuimen ulkopuolella voidaan tehdä tässä laajuudessa, mitä on tässä lakiesityksessä, on hyvä tapa. Tietenkin siinä sujuvoittamisessa on myöskin se asia, kuinka hyvin poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten resurssit on tällä hetkellä tehty ja kuinka jatkossa varmistetaan, että siellä on taloudellisia ja henkilöresursseja riittävästi, ja sitten tietenkin myöskin se, kuinka se osaaminen on varmistettu. Kun tulee vähän isompia toimenpiteitä päätettäväksi, niin varmaan poliisimiesten osalta erityisesti tämä on sellainen kysymys, jota varmaan pitää myöskin tukea, että se toimii. Kun katsoo itse tätä esitystä, jossa sekä epäillyn että asianomistajan suostumus on tässä yhtenä osana, niin varmasti aika monikin näistä jutuista päätyy tällaiseen käsittelyyn, koska ei haluta viedä käräjäoikeuksiin muihin tällaisiin ratkaisuihin. Se on myöskin halvempaa, ja se on yhteiskunnalle edullisempaa, että näitä käsitellään tässä niin sanotussa kevennetyssä menettelyssä, jos näin voi sanoa. Tärkeätä on, että oikeusturva säilyy, ja on tärkeätä, että meillä näitten osalta prosessia sujuvoitetaan, yksinkertaistetaan. Tässä on hyvin kuvattu niitä, mitkä asiat tähän tulevat, ja tämä rajankäynti on aika hyvin tässä määritelty, mitkä asiat voidaan näin tehdä. Kun oikeusturva, asianomaisten asema ja vaativien ja helpompien asioitten erottelu pystytään tekemään tällä tavalla kuin tässä on, niin tämä on kannatettava lakiesitys ja vie tätä meidän oikeusjärjestelmää siihen suuntaan, että me saadaan asioita nopeammin käsiteltyä ja huolehditaan samalla myöskin oikeusturvasta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuushan rakentuu monesta palasesta. Sitä rakentavat rajavalvonta, poliisin toimintakyky, kriisinkestävä arki sekä etenkin oikeusjärjestelmän toimivuus ja kansalaisten luottamus siihen, että oikeus toteutuu. Kun rikosasioiden käsittely venyy kuukausista vuosiin, tämä luottamus horjuu ja rikosoikeus menettää tehoaan. Viime vuosien kehitys on tältä osin siksi ollut huolestuttavaa. Tämän esityksen tavoite on vahvistaa oikeusturvaa ja parantaa kansalaisten turvallisuutta sujuvoittamalla rikosprosessia. Sakkomenettelyn laajentaminen myös sellaisiin rikoksiin, joiden enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta, mahdollistaa selkeiden ja yksinkertaisten tapausten ratkaisemisen ilman raskasta tuomioistuinkäsittelyä. Samalla poliisi, syyttäjä ja tuomioistuimet saavat enemmän tilaa keskittyä vaativimpiin yhteiskunnan turvallisuutta vakavammin uhkaaviin rikoksiin. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei synny vain kovimmista ja kovemmista rangaistuksista, ennen kaikkea se syntyy varmuudesta, että seuraamus tulee ajallaan. Tämä uudistus on askel kohti ripeämpää ja ennakoitavampaa järjestelmää, jossa rikosoikeudellinen vastuu toteutuu tehokkaasti. Se toteutuu, kun poliisi voi käsitellä lisää selviä tekoja sakkomenettelyssä ja syyttäjät vahvistavat kaavamaiset asiat nopeammin. Samalla mahdollisuus määrätä menettämisseuraamuksia nykyistä laajemmin aina 5 000 euroon asti varmistaa, etteivät taloudelliset rikoshyödyt jää tekijälle. Siksi tämä esitys parantaa arjen turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Kyse ei ole vain menettelystä vaan kokonaisuudesta, jossa oikeusturva, turvallisuus ja viranomaisten toimintakyky kulkevat käsi kädessä. Tämä esitys vastaa niihin haasteisiin, joita rikollisuuden monimutkaistuminen, kansainvälistyminen ja uudet ilmiöt, kuten tekoälyn väärinkäyttö, ovat tuoneet rikosprosessiin. Siksi tämä uudistus on ennen kaikkea turvallisuusteko. Se varmistaa, että oikeus ei viivästy, rikosvastuu ei jää toteutumatta ja viranomaisten työ ei juutu raskaaseen hallintoon. Kun he voivat keskittyä vakavimpiin uhkiin, voi jokainen suomalainen elää arkea turvallisin mielin. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Viimeisen kymmenen vuoden aikana rikosasioiden keskimääräinen kokonaiskäsittelyaika on pidentynyt alle 10 kuukaudesta yli 15 kuukauteen. Tämä kehitys on täysin kestämätön. Pitkien käsittelyaikojen taustalla vaikuttavat niin rikosoikeudenhoidon pitkäaikainen rahoitusvaje kuin toimintaympäristön muutos, jossa rikokset ovat entistä kansainvälisempiä, monimutkaisempia ja siirtyvät yhä enemmän tietoverkkoihin. Nämä viivästymiset maksavat yhteiskunnalle. Pelkästään vuonna 2024 valtio maksoi yli 400 000 euroa korvauksia oikeudenkäyntien viivästymisestä, ja tästä summasta rikosasioiden osuus oli lähes 60 prosenttia. Tällä uudistuksella sakkomenettelyn soveltamisalaa laajennetaan asioihin, joista voi seurata enintään kaksi vuotta vankeutta, kun nykyisin raja on kuusi kuukautta. Arvoisa rouva puhemies! Tämän uudistuksen keskiössä on kaksi keskeistä ja toisiinsa kietoutuvaa tavoitetta: prosessin sujuvoittaminen ja resurssien viisas kohdentaminen. Laajentamalla sakkomenettelyä selkeät ja yksinkertaiset asiat saadaan ratkaistua nopeasti ja joustavasti tuomioistuinten ulkopuolella. Tämä ei ainoastaan lyhennä käsittelyaikoja yksinkertaisissa ja selvissä rikoksissa, vaan ennen kaikkea se vapauttaa syyttäjien ja tuomioistuinten arvokasta aikaa ja osaamista. Vapautuvat resurssit voidaan ja ne täytyy kohdentaa vaativimpien, yhteiskunnallisesti vakavampien ja herkempiä oikeushyviä loukkaavien juttujen ajamiseen ja ratkaisemiseen. Arvoisa rouva puhemies! Sakkomenettelyn käyttöalan laajentaminen ei ole vähäinen muutos, ja uudistuksen tasapainon kannalta onkin ratkaisevaa, mitä jätetään tuon menettelyn ulkopuolelle. Lakivaliokunta piti hallituksen esittämää rajausta onnistuneena, kun soveltamisalan ulkopuolelle on tiukasti rajattu muun muassa henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, seksuaalirikokset sekä terrorismirikokset. Asiantuntijakuulemisissa esitettiin vaatimuksia viedä uudistusta pidemmälle ja sisällyttää rikoslain mukainen perusmuotoinen pahoinpitely sakkomenettelyn piiriin. Valiokunta asettui mielestäni tässä kuitenkin viisaasti vastustamaan laajennusta, ja haluan korostaa erityisesti yhtä painavaa perustetta eli lähisuhdeväkivaltaa. Arvoisa rouva puhemies! Lähisuhdeväkivalta ei ole yksinkertainen tai selvä asia, jollaisia tähän sakkomenettelyyn lähtökohtaisesti ohjataan. Lähisuhdeväkivalta on luonteeltaan monimutkaista, usein pitkäkestoista, ja siihen liittyy vakavia alisteisuus- ja valtasuhteita sekä psyykkistä kontrollia, joita ei voida eikä saa kuitata pelkällä suoraviivaisella sakkolapulla tuomioistuimen ulkopuolella. Teon vakavuus ja uhrin suojelu vaativat täysipainoista rikosoikeudellista prosessia, ja koska sääntelyratkaisu, jossa perusmuotoinen pahoinpitely sinänsä sallittaisiin sakkomenettelyssä mutta lähisuhdeväkivalta rajattaisiin siitä pois, heikentäisi menettelyn selkeyttä, oli mielestäni oikea ratkaisu jättää perusmuotoiset pahoinpitelyrikokset kokonaan uudistuksen ulkopuolelle. Sen sijaan asiantuntijat kiinnittivät huomiota myös siihen, että lievät pahoinpitelyt kuuluvat tämän jälkeen poliisin ratkaisuvaltaan. Tämähän tarkoittaa myös sitä, että tällöin lievät pahoinpitelyt, joissa on kysymys lähisuhdeväkivallasta, voitaisiin saattaa sakkomenettelyn piiriin. Tästä syystä katson, että tämän uudistuksen soveltamisessa on seurattava erityisen tiiviisti sitä, miten tämä käytäntö muotoutuu erityisesti lievien pahoinpitelyiden osalta, jotta voimme varmistaa, ettei uusi menettely kavenna uhrin oikeusturvaa eikä sitä käytetä myöskään resurssikysymysten ratkaisuna. Sakkomenettelyn valttikortti on sinänsä sen selkeys, ja tämän selkeyden on palveltava sekä oikeusturvaa että viranomaisten työtä. Arvoisa rouva puhemies! Sakkomenettelyn laajentaminen ei ole vähäpätöinen muutos, kuten perustuslakivaliokuntakin huomautti. Se on kuitenkin tässä ajassa täysin perusteltu ja välttämätön teko, ja kun varmistamme laissa säädettyjen reunaehtojen noudattamisen ja huolehdimme samalla rikosprosessiketjun toimijoiden riittävästä perusrahoituksesta pullonkaulojen estämiseksi otamme askeleen kohti nopeampaa, tehokkaampaa ja oikeudenmukaisempaa suomalaista oikeusvaltiota. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ja mietinnössä on kyse sakkomenettelyn käytön laajentamisesta. Sakkomenettelyssä on kyse rangaistuksen määräämisestä tuomioistuimen ulkopuolella eli käytännössä poliisimiehen toimesta. Sakkomenettelyssä poliisi tai syyttäjä määrää sakkorangaistuksen. Sakkomenettely on nykyiselläänkin mahdollinen, jos rikoksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Esityksessä sakkomenettelylain soveltamisalaa on tarkoitus laajentaa sillä viisiin, että lain mukaisessa menettelyssä voidaan käsitellä rikosasiat, joista voi seurata sakkoa tai sitten enintään kaksi vuotta vankeutta. Soveltamisalan ulkopuolelle on tarkoitus rajata kuitenkin tietyt rikokset, kuten henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, seksuaalirikokset sekä myöskin terrorismirikokset. Soveltamisalan laajennus ei myöskään koske semmoisia tilanteita, joissa on kyse alaikäisen tekemäksi epäillystä rikoksesta. Tämän esityksen mukaan viranomaisten toimivallan jakoa on tarkoitus muuttaa siten, että poliisi voi ratkaista sellaiset asiat, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään sakkoa tai kuusi kuukautta vankeutta. Poliisi voi esityksen mukaan määrätä enintään 60 päiväsakon suuruisen sakkorangaistuksen, ja loput asiat sitten ratkaisee syyttäjä. Nykyisin poliisilla on ratkaisuvalta tietyissä laissa nimenomaisesti luetelluissa asioissa ja poliisi voi määrätä seuraamukseksi enintään 20 päiväsakon suuruisen sakkorangaistuksen. Esityksestä poiketen lakivaliokunta kuitenkin ehdottaa tässä yksimielisessä mietinnössä, että oikeusturvaan kytkeytyvistä syistä poliisin määräämä seuraamus rajattaisiin enintään 40 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen. Esityksessä ehdotetaan myös sakkomenettelyssä määrättävän menettämisseuraamuksen enimmäismäärän korottamista 1 000 eurosta 5 000 euroon. Esityksessä ehdotetaan myöskin, että sakkomenettelyssä voidaan määrätä päihdetutkimuskustannusten korvausvelvollisuus sekä edelleen ratkaista asianomistajan riidaton, enintään 5 000 euron suuruiseen rikokseen perustuva yksityisoikeudellinen vaatimus. Rouva puhemies! Lakivaliokunta pitää tätä esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta pitää myös esityksen tavoitteita rikosprosessin sujuvoittamisesta erittäin tärkeinä. Lakivaliokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä eräin pienin muutoksin, joista sisällöllisesti keskeisin on ehkä tämä edellä mainittu poliisin määräämän sakkorangaistuksen rajaaminen enintään siihen 40 päiväsakon suuruiseen sakkoon. — Kiitokset.

Arvoisa rouva puhemies! Ilta on tosiaan jo pitkällä, ja siksi vain lyhyesti haluan todeta, että tuen tätä hallituksen esitystä. Edellä mainiot edustajakollegat Nieminen ja Heikkinen käyttivät hyvin perusteelliset puheenvuorot tästä asiasta, ja yhdyn täysin siihen, mitä he sanoivat. Tosiaan tämä sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain muuttaminen on tärkeä askel siinä, että pidämme Suomen tulevaisuudessakin vahvana oikeusvaltiona. On tärkeää, että rikkomuksista seuraa rangaistus. Tässä kyseisessä muutoksessa aivan erityisen hyvänä pidän tätä menettämisseuraamusta ja sen vahventamista, koska sillä pystytään puuttumaan sellaiseen rikolliseen elämäntapaan, joka valitettavasti ehkä viime vuosina on jossain määrin yleistynyt. Tämä on tärkeä tapa sellaista ei-toivottua käytöstä estää ja myös sitten tällaisten rangaistusmenettelyjen kautta tukea ihmisiä kaidalla polulla eteenpäin ja elämässä hyviin asioihin. Tuen siis sekä hallituksen esitystä että puhemiesneuvoston esitystä valiokuntiin lähettämisestä.

Ly. Arvoisa rouva puhemies! Tämä on ilmeisen perusteltu hanke. Tässä kun katsoo näitä poliisin käsittelyaikoja, niin vuonna 2014 ne olivat 4,1 kuukautta, ja nyt 2024 ne ovat olleet 7,2 kuukautta, eli kolme kuukautta on tullut lisää. Syyttäjällä oli 2,1 ja nyt 3,1, eli kuukausi on tullut lisää. Käräjäkäsittely: 3,7, nyt 5,3 kuukautta. Kokonaiskäsittelyaika on pidentynyt 10 kuukaudesta 15 kuukauteen, ja tämäkin on jo oikeusturvakysymys, että näin pitkiä aikoja nämä asiat menevät. Se kertoo siitä, että asioita on tuolla käsittelyssä todella paljon. Nämä, mitä tässä on esitetty — sakkomenettelyn soveltamisajan laajentaminen, poliisi voisi tehdä enemmän niitä toimenpiteitä ja sitten menettämisseuraamuksen nostaminen 5 000:een — ovat sellaisia toimenpiteitä, joita pystytään tekemään helpommin tämän lakiesityksen tultua hyväksytyksi. Itseäni tässä mietityttää se, että kun aika paljon täällä perusteluissakin puhutaan nuorista ihmisistä, aika paljon tämmöisistä pienemmistä rikoksista ja noin poispäin, ja niissä kuitenkin on aika merkittäviäkin rangaistuksia, kuuteenkin kuukauteen asti on ollut aikaisemmin mahdollisuus joutua vankeuteen, niin tämän osalta mietin, kuinka paljon nämä nuoret tietävät omista oikeuksistaan silloin, kun he ovat tätä käsittelemässä poliisin kanssa, ja kuinka helposti siihen saadaan sitä oikeusapua paikalle niin, että he voivat sitten avata tätä tilannetta paremmin. Sitten kun tähän pitää saada henkilön suostumus, niin voisi olla hyväkin, että mietittäisiin myös sitä prosessia — nyt tämä on lähetekeskustelussa — eli mietittäisiin sitten, kuinka varmistettaisiin se, että nuori ymmärtää, minkälainen prosessi tässä on kysymyksessä ja mikä hänen oikeutensa on viedä niitä asioita eteenpäin, jos ei ole tyytyväinen siihen ehdotukseen, ja osaisi tehdä oikeita kysymyksiä ja oikeita ratkaisuja siinä kohtaa. Se helpottaisi varmaan sitä jatkotyötä. Tämä oikeusapukysymys on mielestäni semmoinen, joka pitäisi näissäkin tilanteissa olla erityisesti nuorilla käytettävissä. — Kiitos.

Kunnioitettu puhemies! Mitä tapahtuu yhteiskunnalle, jossa rikoksesta seuraa rangaistus vasta kuukausien tai jopa yli vuoden kuluttua? Mitä viestiä se lähettää rikolliselle, ja mitä se kertoo uhrille tai lainkuuliaiselle kansalaiselle? Kun oikeus tulee hitaasti, se ei tunnu oikeudelta, se tuntuu heikkoudelta. Suomessa rikosasioiden käsittelyajat ovat pidentyneet merkittävästi viime vuosina. Tuomioistuimet ja syyttäjät ovat ruuhkautuneet. Järjestelmä käyttää aikaa selviin ja yksinkertaisiin sakkoasioihin samaan aikaan, kun vakavammat rikokset odottavat käsittelyä. Tämä ei ole hallinnollinen ongelma, se on turvallisuus- ja uskottavuuskysymys. Jos rikosvastuun toteutuminen viivästyy, pelotevaikutus heikkenee, ja kun pelote heikkenee, rikollisuus ei ainakaan vähene. Hallituksen esitys vastaa tähän ongelmaan järkevällä ja vastuullisella tavalla. Sen ajatus on kirkas: selvät ja yksinkertaiset rikokset pitää käsitellä nopeasti ilman raskasta tuomioistuinprosessia mutta oikeusturvaa vaarantamatta. Esityksen mukaan sakkomenettelyn soveltamisalaa laajennetaan. Jatkossa myös sellaisia rikoksia, joista enimmäisrangaistus on enintään kaksi vuotta vankeutta, voitaisiin käsitellä sakkomenettelyssä, jos asia on selvä ja yksinkertainen. Samalla henkeä ja terveyttä vakavasti koskettavat rikokset rajataan menettelyn ulkopuolelle. Tämä on tärkeä turvaraja. Poliisin toimivaltaa selkeytetään siten, että poliisi voisi ratkaista asiat, joista ankarin rangaistus on enintään sakkoa tai kuusi kuukautta vankeutta. Tämä tarkoittaa nopeampaa reagointia, selkeämpää vastuuta ja tehokkaampaa resurssien käyttöä. Lisäksi menettämisseuraamuksen yläraja nostetaan 5 000 euroon. Rikoshyötyä ei pidä jättää rikolliselle. Viestin on oltava yksiselitteinen: rikos ei kannata. Arvoisa puhemies! Hyvä järjestelmä on sellainen, jossa selkeät sakkoasiat ratkaistaan viivytyksettä. Rikoksesta seuraa nopeasti sanktio. Tuomioistuimet voivat keskittyä vakaviin rikoksiin, kuten esimerkiksi väkivaltaan tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Poliisin työ on tehokasta. Oikeusvaltio toimii määrätietoisesti. Vastakohtana on sellainen järjestelmä, jossa pienetkin asiat kiertävät raskaan prosessin kautta, jonot kasvavat ja käsittelyajat pitenevät. Se ei vahvista turvallisuutta, se ei vahvista lain kunnioitusta. Vahva oikeusvaltio ei tarkoita automaattisesti raskasta järjestelmää. Se tarkoittaa toimivaa järjestelmää. Turvallisuus ei synny byrokratiasta vaan siitä, että rikoksesta seuraa nopeasti ja johdonmukaisesti seuraamus. Jos haluamme turvallisemman Suomen, meidän on varmistettava, että oikeusjärjestelmä toimii tehokkaasti. Jos haluamme vahvistaa lain kunnioitusta, meidän on huolehdittava, että rikosvastuu toteutuu ilman aiheetonta viivästystä. Ja jos haluamme säilyttää kansalaisten luottamuksen, meidän on näytettävä, että järjestelmä kykenee uudistumaan. Tämä esitys on askel kohti tehokkaampaa, vastuullisempaa ja turvallisempaa Suomea.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen esitystä, jolla uudistetaan sakon ja rikesakon määräämisestä annettua lakia sekä siihen liittyviä lakeja. Kyseessä on poliisin ja koko rikosprosessiketjun näkökulmasta tärkeä ja odotettu uudistus. Tämä esitys vastaa todelliseen ongelmaan. Rikosasioiden käsittelyajat ovat pidentyneet merkittävästi. Vielä vuonna 2014 rikosasian kokonaiskäsittelyaika oli keskimäärin alle 10 kuukautta. Vuonna 24 se oli jo yli 15 kuukautta. Käsittelyajat ovat pidentyneet jokaisessa vaiheessa sekä poliisilla että syyttäjällä ja aina käräjäoikeudessa asti. Tämä kehitys vaarantaa oikeusturvaa, kuormittaa viranomaisia ja heikentää kansalaisten luottamusta oikeusvaltioon. Oikeuden tulee toteutua ajallaan, ei vasta vuosien päästä. Arvoisa puhemies! Esityksen keskeinen sisältö on sakkomenettelyn soveltamisalan laajentaminen. Jatkossa menettelyssä voitaisiin käsitellä rikosasiat, joista säädetty enimmäisrangaistus on enintään kaksi vuotta vankeutta. Tietyt henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset kuitenkin rajataan perustellusti soveltamisalan ulkopuolelle. Kyse ei siis ole vakavien rikosten siirtämisestä kevyempään menettelyyn vaan selkeiden, yksinkertaisten asioiden käsittelyn nopeuttamisesta. Poliisin toimivaltaa selkeytetään ja vahvistetaan. Poliisi voisi ratkaista näin asiat, joista ankarin rangaistus on sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta ja määrätä enintään 60 päiväsakon sakkorangaistuksen. Vakavammat ja tulkinnanvaraiset asiat ratkaisevat edelleen syyttäjä ja käräjäoikeus. Tämä keventää prosesseja operatiivisella tasolla ja vapauttaa sekä poliisin että tuomioistuinten resursseja vaativampiin rikosasioihin. Arvioiden mukaan jopa 5 000—6 000 rikosasiaa voisi vuosittain siirtyä täysimittaisesta rikosprosessista sakkomenettelyyn. Samalla menettelyssä voitaisiin määrätä enintään 5 000 euron menettämisseuraamus, päihdetutkimuskustannusten korvausvelvollisuus sekä ratkaista asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus. Tämä tekee menettelystä kokonaisvaltaisemman ja tehokkaamman sekä vähentää tarvetta erillisille oikeudenkäynneille. Lisäksi uudistuksella on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Yhden rikosasian käsitteleminen kirjallisessa menettelyssä tuomioistuimissa maksaa noin 530 euroa. Sakkomenettelyssä kustannus olisi murto-osa tästä. Tuomioistuimille laskennallinen säästö voisi nousta jopa useisiin miljooniin euroihin vuodessa, mutta myös Syyttäjälaitokselle ja esitutkintaviranomaisille syntyisi huomattavia säästöjä. Mutta kyse ei ole kuitenkaan vain euroista, vaan ennemmin siitä, että resursseja kohdennetaan sinne, missä niitä eniten tarvitaan: väkivaltarikoksiin, talousrikollisuuteen, järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää korostaa, että oikeusturvasta ei tingitä. Suostumusmenettely säilyy, muutoksenhakuoikeus turvataan ja vakavimmat rikokset pysyvät tuomioistuimissa. Asianomistajan asemaa vahvistetaan, ja myös riidattomia korvausvaatimuksia voidaan jatkossa käsitellä menettelyssä. Suomi on saanut vuosien 1959—2022 aikana 62 langettavaa ratkaisua oikeudenkäynnin kohtuuttoman keston vuoksi. Vaikka viime vuosina tilanne on parantunut ja vuoden 22 jälkeen uusia langettavia ratkaisuja ei ole annettu, rikosprosessin sujuvoittaminen on edelleen välttämätöntä. Arvoisa rouva puhemies! Tilastokeskuksen mukaan vuonna 22 jopa 56 prosenttia alioikeuksista rangaistukseen tuomituista tuomittiin sakkorangaistukseen. Tämä kertoo siitä, että merkittävä osa rikosasioista on luonteeltaan sellaisia, joita voidaan käsitellä kevyemmässä ja nopeammassa menettelyssä ilman, että oikeusturva vaarantuu. Sakkomenettelyn laajentaminen on konkreettinen, rakenteellinen ja kustannustehokas keino lyhentää käsittelyaikaa koko rikosprosessiketjussa. Vielä lopuksi, arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys tukee pääministeri Petteri Orpon hallituksen ja ohjelman tavoitetta sujuvoittaa oikeusprosesseja ja vahvistaa oikeusvaltiota. Se on käytännönläheinen uudistus, joka vastaa kentältä nousseeseen tarpeeseen. Poliisille tämä on hyvä ja odotettu uudistus. Se selkeyttää toimivallan jakoa ja nopeuttaa ratkaisujen tekemistä ja keventää hallinnollista kuormaa operatiivisessa työssä. Samalla se on kansalaisille parempi ratkaisu: nopeampi käsittely, selkeämpi menettely ja tehokkaampi seuraamusjärjestelmä. Pidän esitystä tasapainoisena, vastuullisena ja tarpeellisena uudistuksena. Se vahvistaa rikosprosessin tehokkuutta, turvaa oikeusturvan ja parantaa viranomaisten toimintaedellytyksiä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Hyviä puheenvuoroja. Tosiaan korostan nyt ensimmäiseksi sitä, että tämä ei ole siis mikään säästölaki. Tätä ei ole sitä varten tehty, vaan poliisit ovat toivoneet järkevämpää ja laajempaa sakkomenettelyä, ja on vuosikausia puhuttu siitä, miten siihen saataisiin sitten poliisi, syyttäjä, asianosaisten suostumukset ja muuta. Tämä on siis ensisijaisesti sitä, että oikeusturva toteutuu nopeammin. Tässähän on rajauksena tietyt rangaistustasot. Sitten on poissuljettu vielä tietyt rikokset, mitä tuossa luettelin, esimerkiksi henkeen ja terveyteen liittyvät ja terrorismirikokset, joita ei saa käsitellä tässä lainkaan. Nämä ovat selvät, riidattomat asiat. Kumpikin suostuu siihen ja haluaa, että okei, tässä on nyt tämä homma. Haluan poistaa sen päiväjärjestyksestä. Hyvä, minun ei tarvitse tulla oikeuteen. Maksa sinä sakkosi ja minulle korvaukset, ja vahvistamme sen. Tässä nostetaan sitä tasoa. Me päästään lähemmäs pohjoismaista tasoa. Meillä on naapurimaassa Ruotsissa muita keinoja. Heillä on laajempi mahdollisuus esimerkiksi sakkomenettelyssä määrätä jopa oheen ehdollinen vankeus. Tässä nyt ei sitä esitetä, mutta tämmöisiä erilaisia malleja on ympäri Eurooppaa. On järkevää, että me käytetään resurssit niihin vaativiin rikosasioihin, joissa pitää pohtia näyttöä, pitää pohtia vahingonkorvauksia ja monenlaisia muita asioita. Tässä voidaan määrätä myös menettämisseuraamus: Esimerkiksi varkaus, myönnät siinä, että okei, minä pöllin tämän kellon tuolta kultasepänliikkeestä. Siinä annetaan sinulle sakko. Asianomistaja sanoo, että minulle käy tämä, ja sitten se kello otetaan pois. Kaikki voidaan tehdä siinä samassa yhteydessä, eikä niin, että se pitäisi väkisin viedä jonnekin hitaaseen — kukaan ei tule paikalle, ja ketään ei oikeastaan kiinnosta se, ja se on jo kerran myönnetty. Elikkä tämäntyyppisiä asioita. Tässähän ei rajoiteta mitenkään avustajan käyttöä, mutta täällä 4 ja 5 §:ssä kerrotaan, mitä kaikkia tietoja pitää kertoa muun muassa vastaajalle ja mitkä nämä seuraamukset ovat ja niin poispäin. Jos et anna siinä suostumusta, niin ei siinä ole mitään kellonaikaa, että se pitää tänään antaa. Joka tapauksessa, jos sinä sanot, että minä jään tätä miettimään, eihän sitä silloin voi siinä yhteydessä ratkaista. Tässä ei ole peruuttamismahdollisuutta, mutta voit hakea sitten muutosta tähän, jos olet sitä mieltä, että haluat hakea tähän muutosta ja valituksen ja täyteen oikeudenkäyntiin. Sitten mitä tulee suostumuksenvaraisuuteen, niin sitä oli pohdittu täällä hallituksen esityksessä tosi hyvin. Varmasti, kun käytte lakivaliokunnassa ja muissa valiokunnissa tätä läpi, voitte katsoa siellä, minkä takia tähän on päädytty. On hyvä huomata, että täällä on ollut myös lausuntoja siitä, että tämä menee liian laajaksi. Jos se olisi ollut ilman suostumusta, niin miten sitten meidän perustuslakivaliokunta sitä pohtisi? Eduskunnallahan on mahdollisuus toivoa uutta ja tehdä tähän muutoksia ja tehdä niitä meidän kanssa yhdessä. Ei siinä sinänsä mitään, mutta sitä on kyllä vahvasti pohdittu. Tässä on ollut laaja työryhmä. Tässä ovat olleet poliisi ja syyttäjä ja tuomioistuin ja asianajajia ja sisäministeriö mukana. Tähänkin asti poliisit ovat sakkomenettelyssä sakkoja antaneet. Täällä ei nyt ilmene mitään näistä poliisiautoista, eli siihen minä en osaa vastata, mutta varmasti tätäkin voidaan käydä valiokunnassa läpi ja kysyä poliisilta, miten tämä menee. Tässä nyt ehkä keskeisimmät. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Sakkomenettelyn laajentaminen tuottaa merkittäviä hyötyjä oikeusjärjestelmälle kokonaisuutena. Tuomioistuimien ja syyttäjien työmäärä kevenee, käsittelyajat lyhenevät, ja resurssit voidaan kohdentaa monimutkaisimpiin tapauksiin. Menettelyn nopeus hyödyttää myös asianosaisia, jotka saavat ratkaisun selkeämmin ja nopeasti ilman monimutkaista oikeusprosessia. Tämä esitys on harkittu ja perusteltu uudistus, jonka tavoitteena on juurikin sujuvoittaa rikosprosessia, vahvistaa oikeusvaltion toimivuutta ja varmistaa, että resurssit käytetään tehokkaasti. Sakkomenettelyn laajentaminen on konkreettinen keino nopeuttaa ja helpottaa monien pienempien rikosten käsittelyä. Kiitän jälleen arvoisaa ministeri Merta hyvästä esityksestä.