Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain ja Oikeuspalveluvirastosta annetun lain muuttamisesta

Arvoisa herra puhemies! Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelu siirretään tämmöiselle uudelle Oikeuspalveluvirastolle. Minun mielestäni tämä on todella hyvä muutos siinä mielessä, että kun aikanaan monta kertaa poliisihommissa itse esitti joillekin osapuolille jonkun riita-asian sovittelua, että sosiaaliväki hoitaa tätä tästä eteenpäin, niin aika usein tuli, että en minä semmoiseen halua ryhtyä. Minun mielestäni tämä nyt selkeyttää sitä, että kun on kyseessä rikosasia tai riita-asia ja selvittelyporukka on sitten oikeus-nimikkeellä alkava virasto, joka hoitaa näitä asioita, niin tämä varmasti luo kansalaiselle semmoista turvallisuudentunnetta, että hänen asiansa on nyt oikealla instanssilla hoidossa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys tuo käsittelyymme kaksi tärkeää uudistusta, jotka vahvistavat oikeusjärjestelmäämme, sen toimivuutta ja kansalaisten arjen turvallisuutta. Jatkossa rikos- ja riita-asioiden sovittelu siirtyisi sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta oikeusministeriön hallinnonalalle. Tämä tekee sovittelusta aiempaa selkeämmän osan rikoksentorjuntaa ja oikeusprosessin kokonaisuutta. Muutos ei muuta sovittelun sisältöä, mutta se selkeyttää vastuunjakoa ja vahvistaa mahdollisuuksia kehittää toimintaa yhtenäisemmin koko maassa. Samalla myös Oikeuspalveluviraston rakennetta uudistetaan, jotta asiakkaan pääsyä palvelujen piiriin voidaan nopeuttaa ja viranomaisten työaikaa tehostaa. Nämä ovat tärkeitä uudistuksia, jotka myös lakivaliokunnassa saivat kannatusta. Arvoisa puhemies! Näin yksinkertaiselta kuulostava uudistus saa väistämättä pohtimaan, mitä se merkitsee kansalaistemme arjessa. Ensinnäkin sovittelun siirtyminen oikeushallintoon vahvistaa rikosasioiden käsittelyn eheyttä. Sovittelu nopeuttaa prosesseja sekä auttaa etenkin nuoria palaamaan oikeille raiteille ja vähentää siten rikosten uusimista. Tämä lisää koko yhteiskuntamme turvallisuutta. Toiseksi talous- ja velkaneuvonnan siirtäminen erillisiin talous- ja velkaneuvontatoimistoihin helpottaa velkaongelmien varhaista hoitoa. Esteellisyyksien väheneminen ja prosessien sujuvoituminen tarkoittavat, että apua saa nopeammin oikeasta paikasta ja resurssit säästyvät. Näissä vaikeissa elämäntilanteissa saattaa nopea ja selkeä taloustaitojen tuki ehkäistä kriisiytymistä, syrjäytymistä ja turvattomuutta. Kolmanneksi selkeytyvien ohjaus- ja valvontarakenteiden arvioidaan myös parantavan palvelujen laatua koko maassa. Kansalaisille tämä näkyy tasalaatuisempina ja luotettavampina oikeus- ja neuvontapalveluina. Arvoisa puhemies! Kyseessä ei ole suuri rakenteellinen mullistus, mutta sen vaikutukset ovat aidosti merkityksellisiä. Selkeämpi vastuunjako, sujuvammat palvelut ja sitä kautta turvallisempi arki ovat todellakin tavoittelemisen arvoisia asioita. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Esitys on kyllä kannatettava, jos tämä edes yhtään auttaa kansalaisen käsitystä siitä, että siirtämällä tämä oikeus-sanan alle vankistetaan kärsineen osapuolen mahdollisuutta saada sovittelussa korvauksia. Täytyy kyllä myöskin sanoa se, että rikosylikonstaapelina — ennen eduskuntaa — kun käsittelin vaikka varkaus- tai pahoinpitelyrikoksia ja asianomistajakuulustelussa käytiin siihen, että ”sopiiko sinulle, että tätä asiaa hoidetaan sovittelussa?”, niin kyllä valitettavan usein oli vastaus se, että ”en mä kyllä halua nähdä sitä tyyppiä, joka mua löi, kyllä tässä mennään käräjille” taikka ”jos multa varastettiin jotakin, niin en mä halua mitään tämmöisiä sovitella, kyllä tässä täytyy mennä ihan virallista tietä.” Eli tämmöinenkin siinä varmaan tulee aika usein eteen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Vaikka tässä on käytännössä teknisestä muutoksesta kysymys — siitä, että siirretään tämä sovittelutoimi STM:stä oikeusministeriön alueelle — niin taustalla on kuitenkin isompikin asia, koska ehkä tämänkin siirron taustalla myöskin se ammatillinen taustaosaaminen näihin liittyviin kysymyksiin on siellä oikeusministeriön hallinnonalalla vähän laajempaa kuin STM:n alalla. Siinä mielessä voi olettaa, että tällä siirrolla myöskin voidaan saada taustatyöhön sitä laatua parannettua ja näitä käsittelyjä tehtyä paremmin. Sitten mielenkiintoista tässä on ollut se, että on myöskin selvitetty sitä, että kun tämä on siirretty oikeusministeriön hallinnonalalle, niin jos tätä sovittelua valtiollistettaisiin ja nyt määrärahakysymyksien takia sitä ei viedä eteenpäin, niin täällä on kuitenkin aika iso määrä ihmisiä tekemässä tätä sovittelua: 1 200—1 500 ihmistä eri vuosina. Puhutaan aika isosta määrästä sovittelijoita tuolla taustalla, ja varmasti erilaisia. Sinänsä uudistus on eteenpäin vietävissä, ja sitä on hyvä viedä eteenpäin. Täällä on tämä organisaatiomuutos, joka liittyy toiseen osaan tätä lakiesitystä. Esityksen taustalta kaivoin vähän lukuja, että sielläkin puhutaan aika isosta määrästä. Jos katsotaan meillä olleita oikeusavun ja edunvalvontapiirien päämiehiä ja käsiteltyjä asioita, niin vuonna 24 edunvalvonnan päämiehiä oli 45 600, oikeusavussa 40 800 ja talous- ja velkaneuvonnassa käsiteltyjä asioita noin pyöreästi 33 100. Eli me puhutaan aika isosta juttumäärästä, mitä täällä menee. Sitten kun katsotaan henkilöstöä sillä taustalla, niin edunvalvonnassa on 633 henkilötyövuotta, oikeusavussa 411 ja talous- ja velkaneuvonnassa 219. Eli me puhutaan aika isosta osasta tätä julkista hallintoa, joka on tämän lakiesityksen taustalla ja liittyy tähän oikeuskäsittelyyn, kun näitä muutoksia tehdään. Kaiken kaikkiaan tässä on kyse organisaation selkiyttämisestä. Toivottavasti saadaan parempaa taustalaatua ja sitten näitä sovitteluprosesseja kehitettyä sillä tavalla, että se ratkoo monia näitä erimielisiä kysymyksiä ja sitten tämä organisaatio tulee parempaan paikkaan ja tulee selkeyttä rakenteeseen. Kannatettava esitys. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Käsittelemme hallituksen esitystä, jossa rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelujen järjestämisvastuu siirretään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle eli käytännössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Oikeuspalveluvirastolle. Samalla Oikeuspalveluviraston organisaatiota uudistetaan siten, että talous- ja velkaneuvonta eriytetään oikeusaputoimistoista omiksi talous- ja velkaneuvontatoimistoiksi. Uudistuksen keskeinen sisältö on hallinnollinen, ei sovittelun perusluonnetta muuttava. Sovittelu säilyy jatkossakin vapaaehtoisena, maksuttomana ja osapuolten kohtaamiseen perustuvana menettelynä, jossa korostuvat hyvitys, vastuunkanto ja konfliktin käsittely ilman raskasta oikeusprosessia. Esityksen tavoite on perusteltu. Sovittelupalvelujen asemaa osana oikeusjärjestelmää selkiytetään ja samalla pyritään vahvistamaan palvelujen valtakunnallista ohjausta, kehittämistä ja yhdenvertaista saatavuutta. Nykytilanteessa alueelliset erot palvelujen saavutettavuudessa ovat todellinen ongelma. Arvoisa puhemies! On kuitenkin syytä todeta selkeästi, että hallinnonalasiirto ei itsessään ratkaise näitä ongelmia. Sovittelun toimivuus rakentuu käytännön tasolla. Se perustuu paikalliseen yhteistyöhön, toimiviin palveluketjuihin sekä vapaaehtoissovittelijoiden merkittävään rooliin. Näiden edellytysten on säilyttävä ja vahvistuttava muutoksessa. Keskeinen kysymys on alueellinen yhdenvertaisuus. Esitykseen sisältyvä velvoite turvata palvelujen järjestäminen myös tilanteessa, jossa sopimuspohjainen tuotanto ei toteudu, on tärkeää. Sen toteutuminen ratkaisee pitkälti sen, tasoittuuko palvelujen saatavuus vai ei. Oikeusturvan näkökulmasta on myönteistä, että vastuusääntelyä täsmennetään ja sovittelutoimintaan osallistuvien asemaa selkeytetään rikosoikeudellisen virkavastuun osalta. Samalla on kuitenkin korostettava, että salassapidon, tietosuojan ja menettelyn vapaaehtoisuuden on toteuduttava käytännössä, ei ainoastaan sääntelytasolla. Arvoisa puhemies! Valmistelussa esillä ollut sovittelupalvelujen valtiollistaminen olisi voinut vahvistaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja laatua, mutta siihen ei tässä vaiheessa ryhdytty rahoitussyistä. Tämä jättää järjestelmään rakenteellisen kysymyksen, jota on perusteltua arvioida uudelleen tulevaisuudessa. Myös talous- ja velkaneuvonnan eriyttäminen on perusteltua esteellisyyssääntelyn ja toiminnan selkeyden kannalta. Uudistuksen onnistuminen riippuu kuitenkin siitä, kykeneekö uusi rakenne turvaamaan sujuvan palveluohjauksen ja oikea-aikaisen avun. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena esitys on kannatettava, mutta sen onnistuminen riippuu toimeenpanosta. Keskeistä on varmistaa, että sovittelun matalan kynnyksen luonne, inhimillisyys ja alueellinen saavutettavuus eivät heikkene muutoksen seurauksena. Lopulta kyse on oikeusjärjestelmän uskottavuudesta ihmisten arjessa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys tuo käsittelyymme kaksi tärkeää uudistusta, jotka vahvistavat oikeusjärjestelmäämme, sen toimivuutta ja kansalaisten arjen turvallisuutta. Jatkossa rikos- ja riita-asioiden sovittelu siirtyisi sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta oikeusministeriön hallinnonalalle. Tämä tekee sovittelusta aiempaa selkeämmän ja osan rikoksentorjuntaa ja oikeusprosessin kokonaisuutta. Muutos ei muuta sovittelun sisältöä, mutta se selkeyttää vastuunjakoa ja vahvistaa mahdollisuuksia kehittää toimintaa yhtenäisemmin koko maassa. Samalla myös Oikeuspalveluviraston rakennetta uudistetaan, jotta asiakkaan pääsyä palvelujen piiriin voidaan nopeuttaa ja viranomaisten työaikaa tehostaa. Nämä ovat tärkeitä uudistuksia, jotka myös lakivaliokunnassa saivat vahvaa kannatusta. Arvoisa puhemies! Näin yksinkertaiselta kuulostava uudistus saa väistämättä pohtimaan, mitä se merkitsee kansalaistemme arjessa. Ensinnäkin sovittelun siirtyminen oikeushallinnon alle vahvistaa rikosasioiden käsittelyn eheyttä. Sovittelu nopeuttaa prosesseja sekä auttaa etenkin nuoria palaamaan oikeille raiteille ja vähentää siten rikosten uusimista. Tämä lisää koko yhteiskuntamme turvallisuutta. Toiseksi talous- ja velkaneuvonnan siirtäminen erillisiin talous- ja velkaneuvontatoimistoihin helpottaa velkaongelmien varhaista hoitoa. Esteellisyyksien väheneminen ja prosessien sujuvoituminen tarkoittavat, että apua saa nopeammin oikeasta paikasta ja resurssit säästyvät. Näissä vaikeissa elämäntilanteissa saatu nopea ja selkeä taloustaitojen tuki ehkäisee kriisiytymistä, syrjäytymistä ja turvattomuutta. Kolmanneksi selkiytyvien ohjaus- ja valvontarakenteiden arvioidaan myös parantavan palvelujen laatua koko maassa. Kansalaiselle tämä näkyy tasalaatuisempina ja luotettavampina oikeus- ja neuvontapalveluina. Arvoisa puhemies! Kyseessä ei ole suuri rakenteellinen mullistus, mutta sen vaikutukset ovat aidosti merkityksellisiä. Selkeämpi vastuunjako, sujuvammat palvelut ja niiden kautta turvallisempi arki ovat todellakin tavoittelemisen arvoisia asioita. Tämä uudistus on hyvä askel kohti eheämpää ja paremmin toimivaa oikeusjärjestelmää. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Esittelen nyt tosiaan lakivaliokunnan mietinnön, joka edellisen mietinnön tapaan on yksimielinen. Lakivaliokunta siis pitää tätä esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä mietinnössä tarkemmin ilmenevin huomioin ja vähäisin, pienin muutosesityksin, eli kyse on siis rikos- ja riita-asioiden sovittelun järjestämisvelvollisuudesta. Tässä esityksessä nimittäin ehdotetaan, että rikos- ja riita-asioiden sovittelun järjestämisvelvollisuus siirrettäisiin nykyiseltä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta nyt oikeusministeriön hallinnonalalle. Lakivaliokunta kannattaa tätä ehdotettua muutosta, kuten jo äsken sanoinkin. Valiokunnan mielestä nämä sovittelupalvelut ovat luonteva osa meidän oikeusjärjestelmää ja myöskin rikosten torjuntaa, ja Oikeuspalveluvirastoa voidaan pitää erittäinkin luontevana toimijana myös sovittelupalveluun kuuluvissa tehtävissä. Tämän hallinnonalan siirron voidaan myös arvioida parantavan entisestään mahdollisuuksia kehittää sovittelutoimintaa suhteessa näitten tuomioistuinten toimintaan ja tehtäviin. Tämän esityksen valmistelussa on arvioitu sovittelupalvelun valtiollistamisen mahdollisuuksia, mutta esityksessä on kuitenkin päädytty sitten siihen, että sovittelutoiminta jatkuu toimeksiantopohjaisena, koska valtiollistaminen edellyttäisi merkittävääkin lisärahoitusta. Valiokunnalla ei ole huomauttamista ehdotettuun ratkaisuun, vaan se käy meille oikein hyvin. Tämän sovittelutoiminnan valtiollistamisen mahdollisuuksia on kuitenkin aiheellista arvioida tulevaisuudessa myöhemmin uudestaan sitten, kun tästä hallinnonalan siirrosta on saatu enemmän kokemusta. No sitten, arvoisa herra puhemies, tämän Oikeuspalveluviraston organisaatiosta muutama sanainen huomio: Valiokunta edelleen kannattaa myös ehdotettua Oikeuspalveluviraston organisaatiomuutosta, jossa talous- ja velkaneuvonta ikään kuin eriytetään oikeusaputoimistoissa sillä tavoin, että Oikeuspalveluvirastossa on oikeusaputoimistojen ja edelleen edunvalvontatoimistojen lisäksi talous- ja velkaneuvontatoimistoja. Tämä eriyttäminen on perusteltua muun muassa talous- ja velkaneuvonnan kehittämisen samoin kuin edelleen julkisia oikeusavustajia koskevien esteellisyyssäännösten kannalta. Lakivaliokunta siis lopulta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvän kakkoslakiehdotuksen, ja sitten edelleen ehdottaa, että eduskunta hyväksyy pikkaisen muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvän ykköslakiehdotuksen.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta. On erittäin tärkeä asia, että keskustellaan myös sovittelusta ja rikosprosessista ja uhrin asemasta, vaikka tässä esityksessä on enemmän kyse teknisestä — tai teknisestäkin, toki oli siellä sisällöllisiäkin säännöksiä. Ensinnäkin kiitän lakivaliokunnan puheenjohtaja Eerolaa, että toit esille, minkälaisia asioita siellä on keskusteltu. Hyvä kuulla. Näitähän tietysti valmistelussakin on noussut, ja totta kai hyvä, että käytte kaikki huolellisesti läpi ja onko täsmennettävää ja minkälaista palautetta tulee. Sehän on eduskunnan tehtävä, että me ensin valmistelemme, kuulemme laajasti. Kun edustaja Reijonen kysyi, miksei ole aikaisemmin tehty, niin siihen minä en osaa vastata — mutta nyt tehdään. Minusta luonteva paikka sovittelulle on oikeusministeriön hallinnonala. Oikeuspalveluvirasto oikeusministeriön hallinnonalla pääsee keskittymään tähän. Se tulee osaksi tätä koko Oikeuspalveluvirastoa, tulee ohjausta, yhteisiä pelisääntöjä, sitä voidaan kehittää. Tällä hetkellä sinne siirtyy sosiaali- ja terveysministeriöstä resursseja ja muutama henkilö Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Mitään lisäresursseja tähän ei ole panostettu tässä vaiheessa. Katsotaan, miten sitä voidaan kehittää. Kuten hyvin tiedämme, tällä hetkellä on hyvin haasteellista nostaa virkamiestasoa ja henkilötyövuosia. Tässähän voi pikemminkin tulla hyvinkin paljon sellaista, mikä voi helpottaa niin, että voidaan keskittyä siihen sovittelutyöhön. Edustaja Savola kysyi tästä tiedonsaantioikeudesta, mutta hän onkin nyt lähtenyt. Tässä on kysymys siitä, miten sovittelutoimisto saa poliisilta, syyttäjältä ja muilta viranomaisilta tietoa pyytämällä. Sitten taas mitä tulee muiden velvollisuuksiin antaa oma-aloitteisesti tietoa, niin meidän oikeusjärjestelmä säännöstää aina siellä substanssilainsäädännössä, ja minulla ei ole sitä toista lainsäädäntöä nyt tässä ollut harkittavana, kun valmistelin näitä pykäliä. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Tässä käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä, niin kuin tässä moneen kertaan moni edeltävä puhuja on sanonut, rikos- ja riita-asioitten sovittelun järjestämisvastuu siis siirretään sosiaali- terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle ja sinne Oikeuspalveluvirastoon. Kyse ei ole siis sovittelun sisällön muuttamisesta vaan sen hallinnollisen sijoittumisen selkeyttämisestä. Se, mikä tässä on ehkä hyvä todeta, on se keskeinen asia, että nämä sovittelun edellytykset eivät muutu, sovittelun vapaaehtoisuus ei muutu eivätkä sovittelijoina toimivat vapaaehtoisetkaan muutu mihinkään ja myöskään tätä sovittelun käyttöalaa ei tällä esityksellä laajenneta. Käytännössä puhumme siitä, missä hallinnollisessa kodissa tämä nyt jo vakiintunut toiminta vastaisuudessa jatkuu. Lakivaliokunnan näkökulmasta tämä nyt tehtävä muutos on varsin luonteva. Sovittelu on jo vuosien aikana kiinnittynyt yhä selvemmin osaksi rikosprosessin kokonaisuutta. Se liittyy rikosten ehkäisyyn, se liittyy myös uhrin asemaan, seuraamusjärjestelmään ja ennen kaikkea siihen, mitenkä tämä meidän yhteiskunta reagoi rikoksiin oikeudenmukaisesti mutta myös tarkoituksenmukaisesti. Tässä mielessä sen sijoittuminen siis tänne oikeusministeriön hallinnonalalle on erittäinkin johdonmukaista. No, lausuntokierroksen perusteella, kun katselin niitä, tällä esityksellä on hyvin laaja asiantuntijoitten tuki. Sekä nykyinen järjestämisvastuussa ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos että uhrien näkökulmaa edustavat toimijat ovat kaikki arvioineet, ettei tämä hallinnonalan siirto heikennä mitenkään sovittelun keskeisiä arvoja tai mitään muutakaan tämmöistä käytännön toimintaa. Tämä on ehkä se tärkein havainto, koska sovittelun vahvuus on juuri siinä luottamuksellisuudessa, dialogissa ja sitten tässä, voisiko sanoa, inhimillisessä luonteessa. Samalla toki on hyvä tunnistaa myöskin ne kysymykset, joihin tässä valiokuntakäsittelyssä on vielä syytä ehkä paneutua hieman tarkemmin. Näissä asiantuntijalausunnoissa nimittäin on nostettu jonkun verran esiin tätä sovittelun valtakunnallisen neuvottelukunnan asemaa sekä edelleen myös korvausten jakoperusteisiin liittyvää tilastopohjaa. Nämä ovat luonteeltaan ehkä enemmän rakenteellisia ja säädösteknisiä kuin mitenkään periaatteellisia seikkoja, mutta niillä on sitten kuitenkin merkitystä tämän toiminnan jatkuvuuden ja ohjauksen kannalta. Arvoisa puhemies! Tämä rikosvastuu jatkossakin ratkaistaan tuomioistuimessa, mutta konfliktit ratkaistaan usein ihmisten kesken. Sovittelulla on tässä oma paikkansa, ja tämän esityksen jälkeen sovittelulla on myöskin tämmöinen selkeä hallinnollinen paikka. — Kiitokset.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Käsittelemme tosiaan hallituksen esitystä, jossa rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelut siirretään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle ja järjestämisvastuu keskitetään Oikeuspalveluvirastolle 1.1.2027 alkaen. Pidän tätä uudistusta perusteltuna ja tarpeellisena. Sovittelu on kiinteä osa rikosprosessijärjestelmää, ja siksi sen tulee myös organisatorisesti kuulua oikeushallinnon kokonaisuuteen. Siirron myötä sovittelu saa valtiollisen, selkeämmän ja painavamman oman aseman osana rikosprosessia, ei erillisenä sivujuonteena vaan tunnustettuna ja johdonmukaisena ohjattuna toimintona. On hyvä muistaa, mistä puhumme. Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on maksuton ja vapaaehtoinen menettely, jossa rikoksesta epäilty ja uhri voivat kohdata koulutetun sovittelijan tuella. Vuonna 2024 sovitteluun ohjatuista asioista noin 96 prosenttia oli rikosasioita. Näistä suurimmat ryhmät olivat väkivaltarikokset, anastukset ja omaisuuden vahingoittamiset. Taustalla on siis konkreettisia arjen rikoksia, joissa sovittelulla voidaan saada aikaan nopea ja vaikuttava ratkaisu. Arvoisa puhemies! Suomessa toimii 17 sovittelutoimistoa, joissa työskentelee noin 90 palkattua työntekijää ja noin 1 200—1 500 vapaaehtoista sovittelijaa. Valtion rahoitus on vuositasolla noin 7,6 miljoonaa euroa. Kyse ei ole suuresta kustannuserästä, mutta vaikutus rikosprosessin sujuvuuteen ja uusintarikollisuuden ehkäisyyn voi olla merkittävä. Poliisitaustaisena kansanedustajana olen nähnyt käytännössä ja osallistunut itsekin vahvasti ohjaustyöhön. Mitä sovittelu parhaimmillaan on ja merkitsee? Se on nopea ja inhimillinen sekä vaikuttava tapa käsitellä rikoksia, erityisesti nuorten tekemiä, omaisuusrikoksia ja monia arjen konfliktitilanteita. Kun osapuolet kohtaavat koulutetun vapaaehtoisen sovittelijan tuella, syntyy usein ratkaisu, joka ei pelkästään päätä asiaa juridisesti vaan myös katkaisee rikoskierteen. Tässä ajassa meidän pitäisikin enemmän lisätä toistemme kohtaamista sekä puhumista keskenämme, ja sovittelu tarjoaa tähän oivan mahdollisuuden. Arvoisa puhemies! Sovittelu säästää myös yhteiskunnan varoja. Jokainen onnistunut sovittelu vähentää poliisin, syyttäjän ja tuomioistuimen työkuormaa. Se lyhentää käsittelyaikoja ja vapauttaa resursseja vakavampien rikosten tutkintaan. Kun rikosprosessien käsittelyajat ovat viime vuosina pidentyneet, tarvitsemme juuri tällaisia toimivia ja kustannustehokkaita keinoja. Arvoisa puhemies! On kuitenkin todettava, että sovittelu on pitkään toiminut niukoilla resursseilla. Tähän siirtoon ei sisälly merkittävää lisärahoitusta, vaikka tavoitteena on sovittelun käytön lisääminen ja aseman vahvistaminen. Jos haluamme sovittelulle aidosti vahvemman ja todellakin valtakunnallisesti yhdenvertaisen aseman rikosprosessijärjestelmässä, sen on tulevaisuudessa myös näyttävä resursoinnissa. Rakenteellinen asema on tärkeä, mutta se ei yksin riitä ilman riittäviä toimintaedellytyksiä. Tästä ehkä esittäisin ministerille vielä kysymyksen, että onko sovittelulle odotettavissa tällaista vahvempaa asemaa. Arvoisa puhemies! Pidän silti tärkeänä, että nyt otetaan askel oikeaan suuntaan. Siirron myötä voidaan luoda yhtenäisemmät valtakunnalliset käytännöt, vahvistaa ohjausta ja kehittämistä sekä liittää sovittelu selkeämmin osaksi rikoksen torjunnan ja oikeudenhoidon kokonaisuutta. Tämä vastaa myös kansainvälistä käytäntöä, jossa sovittelu kuuluu oikeushallinnon yhteyteen. Tässä yhteydessä haluan nostaa esille myös lähisuhdeväkivallan, jossa vuoden 25 alusta sovittelun rajausta tiukennettiin, eikä väkivaltaa sisältäviä rikoksia enää tämän jälkeen läheissuhteissa lähtökohtaisesti saa sovitella. Olen sitä mieltä, että tätä asiaa tulisi ehkä jossain vaiheessa miettiä uudelleen, sillä uhrien suoja on tietysti aina ensisijainen, mutta meidän on samalla huolehdittava siitä, että uhrit oikeasti saavat riittävästi tukea ja palveluita myös rikosprosessin ulkopuolella. Pelkkä kielto eivätkä sanktiot yksin ratkaise ongelmaa. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Sovittelu ei ole vaihtoehto oikeudelle vaan on osa sitä. Se lisää vastuunkantoa, inhimillistä kohtaamista ja konkreettista hyvittämistä. Tämän uudistuksen myötä sovittelulle annetaan selkeämpi, valtiollinen ja painavampi asema rikosprosessijärjestelmässä. Se on askel oikeaan suuntaan, ja jatkossa meidän on huolehdittava, että myös resurssit vastaavat tätä tavoitetta.

Arvoisa puhemies! Nyt siis rikos‑ ja riita-asioiden sovittelu siirtyy sotepuolen ministeriöstä oikeusministeriön hallinnon alle, ja se on aika luonteva ratkaisu. Vähän tuntuu kummalliselle, miksi se ei ole aikaisemmin ollut siellä, kun sen on enemmän luontevaa olla siellä. Näen kyllä hyväksi tämän ratkaisun, että tähän on tultu. Ministeri Meren ministeriöstä on tullutkin paljon tämmöisiä hyviä asioita rikosasioiden selvittelypuolelle. Todella hienoa, että näitä esityksiä on tullut ja menossa eteenpäin. Jotenkin ihan haluaisin kysyä ministeri Mereltä: minkä takia tätä ei aikaisemmin ole älytty, miksi aikaisemmat hallitukset eivät ole älynneet tätä tehdä? Kiitos ministeri Merelle.

Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Käsittelyssä olevassa esityksessä esitetään, että rikos‑ ja riita-asioiden sovittelupalvelujen järjestämisvastuu siirretään sosiaali‑ ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle. Jatkossa palveluista vastaisi Oikeuspalveluvirasto nykyisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sijaan. On syytä korostaa, että sovittelun sisältö ei muutu. Sovittelu säilyy maksuttomana ja vapaaehtoisena palveluna, jossa rikoksesta epäilty ja rikoksen uhri voivat puolueettoman sovittelijan tuella kohdata toisensa. Menettelyssä käsitellään tapahtunutta ja sen seurauksia ja pyritään sopimaan vahingon korjaamisesta. Sovittelu voi koskea myös eräitä riita-asioita. Toiminta perustuu luottamuksellisuuteen, osapuolten suostumukseen ja tasapuolisuuteen. Vapaaehtoisilla sovittelijoilla on keskeinen rooli prosessin onnistumisessa. Arvoisa puhemies! Hallinnollisen siirron tavoitteena on vahvistaa sovittelun asemaa osana oikeusjärjestelmää ja rikosten ennaltaehkäisyä. Kun sovittelu on oikeusministeriön hallinnonalalla, sen yhteys rikosprosessiin ja oikeusturvajärjestelmään selkeytyy. Samalla säilytetään sovittelun perusajatus: rikoksen aiheuttaman vahingon korjaaminen, vastuunkanto ja mahdollisuus rakentavaan ratkaisuun. Samassa yhteydessä muutetaan Oikeuspalveluvirastosta annettua lakia siten, että talous‑ ja velkaneuvonta järjestetään erillisissä talous‑ ja velkaneuvontatoimistoissa. Tavoitteena on selkeyttää myös siinä tehtävärakennetta, tehostaa toimintaa ja vahvistaa palvelujen saatavuutta. Arvoisa puhemies! Kyseessä on hallittu ja perusteltu uudistus, joka selkeyttää vastuita, kokoaa oikeudellisia palveluja saman hallinnon alle ja vahvistaa sovittelun asemaa osana suomalaista oikeusjärjestelmää. Samalla turvataan sen korjaava luonne ja mahdollisuus tukea osapuolia sovinnolliseen ratkaisuun. Jälleen kiitos, arvoisa oikeusministeri Meri, tarmokkaasta työstäsi suomalaisen oikeusvaltion parhaaksi toimimisesta.