Hallituksen esitys eduskunnalle nuorisorangaistusta koskevan lainsäädännön muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi

Arvoisa rouva puhemies! Nuorisorangaistuksen käyttö on tosiaan jäänyt varsin vähälle tällä nykyisellä lainsäädännöllä, ja täytyy toivoa, että tämä muutos parantaa sen käytettävyyttä, koska tässä on kyse lähinnä siitä, että silloin kun ehdollinen ei ole riittävä mutta ehdoton on liian kova, nuorisorangaistus tulee siihen väliin. Se, mitä erityisesti olisin toivonut tästä vielä, olisi se, että oltaisiin pystytty ikään kuin tiukentamaan tässä nuorisorangaistuksen sisällä sitä repertuaaria, mikä olisi käytettävissä. Eli lähinnä niin, että jos nuori ei vaikkapa sitoudu näihin nuorisorangaistuksen toimintoihin ja tapaamisiin, niin voitaisiin käyttää esimerkiksi vaikkapa pantavalvontaa sen suhteen, että pystytään osoittamaan, missä nuori on, ja tarvittaessa hakemaan näihin tapaamisiin. Toinen, mitä olisin toivonut, on se, että tässä rangaistuksen sisällä voisi olla käytettävissä vaikkapa kotiarastin tyyppiset muodot, jolloin voitaisiin estää, että se nuori ei lähde yöllä tekemään pahojaan, kun tässä on tarkoituksena, että se rikokseton elämä voidaan sitten varmistaa tällä rangaistusmallilla. Ja jos nuori ei tätä mallia sitoudu tekemään ja suorittamaan loppuun, niin vaihtoehtona on sitten ehdoton rangaistus. Toki tässä on ehkä pelkona myöskin se, että jos menee kovin sinne rangaistuksen loppupuolelle se haluttomuus suorittaa tätä rangaistusmallia, niin välttämättä ei enää säädetä mitään uutta rangaistusta, ja sekin olisi huono signaali pidemmällä aikavälillä nuorisorangaistuksen käytössä. Mutta varmasti tämä on edistys oikeaan suuntaan, kunhan vain saadaan vielä niin, että tätä käytettäisiin huomattavasti enemmän kuin nykypäivänä ja nykytilanteessa.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä siis on kyse siitä, että hallituksen esitys eduskunnalle nuorisorangaistusta koskevan lainsäädännön muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi lähtee siitä, niin kuin tuli edellisessäkin puheenvuorossa hyvin esille, että nuoriso- ja jengirikollisuuden osalta teot ovat olleet aika vakaviakin useimmiten. Tämä vastaa nyt sitten siihen tarpeeseen, ja kun puhutaan rangaistuksen päivittämisestä ja muuttamisesta, niin sehän on tietysti sitten paikallaan. Hyvin keskeistä on se, mikä tässä myös esiin on tullut ja mikä lukee täällä valiokunnan mietinnössäkin, että nuorisorangaistuksen sisältöön ehdotetaan lisättäväksi rikoksetonta elämää tukevaa toimintaa ja opiskeluun ohjaamista. Lisäksi nuorisorangaistukseen voi jatkossa nuoren suostumuksella sisältyä enintään 30 tuntia päihde- ja riippuvuushoitoa tai -palvelua. Tämähän on juuri se tärkeä asia, että ei puhuta nyt pelkästään rangaistuksen koventamisesta vaan myös siitä tuesta ja avusta siltä osin, että tämä nuori kenties sitten pääsisi vielä niin sanotusti kaidalle tielle. Sitten täällä mietinnössä todetaan kyllä seuraavaa: ”Lakivaliokunta pitää mahdollisuutta päihde- ja riippuvuushoitoon ja -palveluihin tärkeänä osana nuorisorangaistusta. Valiokunta kantaa kuitenkin vakavaa huolta päihdehoitojen ja -palveluiden riittävyydestä ja alueellisen saatavuuden yhdenmukaisuudesta”. Tämähän on tietysti vakava huomio siltä osin, että kun on tärkeätä saada sitä tukevaa ja ehkäisevää toimintaa nuorillekin siinä, että pääsee elämään paremmin kiinni, irti päihteistä, niin sitten jos ongelma on se, että sitä apua ja tukea ei tarvittaessa ole alueella saatavana, niin sehän on tietysti todella huolestuttava asia. Yhtä kaikki, tämä esitys on varmasti ihan paikallaan nimenomaan siitä rangaistuksen täsmentämisen näkökohdasta mutta myös siinä, että tässä otetaan huomioon se nuori ja se, että häntä sitten pystyttäisiin auttamaan siihen parempaan elämään.

Arvoisa puhemies! Kun alle 18-vuotias nuori syyllistyy rikokseen, kyseessä on kriisi, joka koskettaa nuoren lisäksi hänen perhettään ja lähipiiriään. Viime vuosina nuorten tekemät rikokset tuntuvat raaistuneen, eikä enää puhuta mistään pienistä kolttosista, joita nuoret ovat aina harrastaneet. On surullista, että nykypäivänä nuoret ovat syystä tai toisesta ajautuneet tilanteisiin, joissa he ryöstävät tai pahoinpitelevät muita ihmisiä, puhumattakaan muista vakavista rikoksista tai nuorisojengeihin kuulumisesta. Valitettavasti myös huumeet ovat osittain näissä tilanteissa mukana. Tärkein, mitä voimme tehdä, on pysäyttää rikollinen ja vakava haitallinen toiminta. Siinä vaiheessa, kun nuori syyllistyy vakavaan rikokseen, tilanteeseen olisi pitänyt pystyä puuttumaan jo paljon aikaisemmin. Tilanteen voi kuitenkin yrittää korjata, jotta nuorella olisi kaikesta huolimatta edessään mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Arvoisa puhemies! Meillä on ollut tähänkin asti toimiva keino puuttua nuorten rikoksiin, mutta sitä on käytetty aivan liian vähän. Nuorisorangaistus on tutkitusti tehokas seuraamus 15—17-vuotiaille nuorille. Se ei ole pelkkä rangaistus, vaan siihen kuuluu myös valvontaa, tukea ja konkreettista tekemistä, joka auttaa nuorta takaisin oikealle polulle, eli sellaista toimintaa, jota nuori tarvitsee, jotta hän pystyisi myöhemmin elämään normaalia tasapainoista arkea ilman rikoksia ja päihteitä. Silti viime vuosina nuorisorangaistusta on käytetty hyvin vähän, vain noin 5—10 tapausta vuosittain. Hallitus haluaakin tämän esityksen myötä korjata tilannetta parempaan suuntaan. Rangaistuksen enimmäiskestoa pidennetään yhdestä vuodesta kahteen vuoteen, ja se tekee nuorisorangaistuksesta aidon vaihtoehdon niihin tilanteisiin, joissa muuten päädyttäisiin ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi nuorisorangaistukseen tuodaan mukaan samanlaisia elementtejä, mitä yhdyskuntapalvelussa on, kuten päihde- ja riippuvuushoitoa. Monella nuorella rikoskierteeseen liittyvät päihteet ja muut elämänhallinnan ongelmat. Jos niihin ei puututa, pelkkä rangaistus ei riitä tai saa nuorta muuttamaan elämänsä suuntaa. Tässä hallituksen esityksessä ymmärretään tämä kokonaisuus. Kyse ei ole vain nuorten tekemistä rikoksista ja niiden rangaistuksista, vaan nuoret tarvitsevat rangaistuksen ohella hyvin paljon moniammatillista tukea elämän eri osa-alueisiin. Pelkkä vankila ei irrota ketään rikoskierteestä. Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta on nostanut hyvin esille sen, että palveluiden pitää oikeasti olla saatavilla nuorille. Ei riitä, että kirjoitamme lakiin hyviä tavoitteita, jos nuoret eivät todellisuudessa pääse hoidon tai palveluiden piiriin Siksi on tärkeää seurata, että päihde- ja riippuvuuspalvelut toimivat ja niitä on saatavilla riippumatta siitä, missä päin Suomea asuu. Toinen tärkeä asia on nopeus. Nuorten rikoksiin pitää puuttua nopeasti, ja kierre on katkaistava välittömästi. Jos oikeus- tai viranomaisprosessit venyvät ja nuori joutuu odottamaan kohtuuttoman pitkiä aikoja, seuraamusten tehokkuus pienenee. Nuoren elämässä muutama viikko, kuukausi tai vuosikin on jo hyvin pitkä aika odottaa, varsinkin jos nuoren arkeen kuuluu päihteet ja rikokset. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on osa laajempaa työtä nuoriso- ja jengirikollisuuden kitkemiseksi. Vaikka nuorten rikollisuus on pitkällä aikavälillä vähentynyt, tietyt vakavat rikokset, kuten ryöstöt ja pahoinpitelyt, ovat viime vuosina valitettavasti lisääntyneet. Rikollisuus on myös kasautunut pienelle joukolle nuoria, jolloin heille kohdistetuilla palveluilla voidaan saada hyviä tuloksia aikaan. Mitä aikaisemmin nuoren tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on katkaista rikoskierre. Jokainen yhteiskunnan ulkopuolelle menetetty nuori maksaa valtavia summia veronmaksajalle, mutta sitäkin suurempi menetys se on näiden nuorten perheille ja nuorelle itselleen, ja siksi me tarvitsemme nyt näitä keinoja, ettei yksikään nuori tipu kelkasta. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jolla laajennetaan nuorisorangaistuksen käyttöä. Esitys toteuttaa hallitusohjelman tavoitetta puuttua nuorisorikollisuuteen nykyistä vaikuttavammin ja oikea-aikaisemmin. Kuten esityksen valmistellut perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri on todennut, kyse on ennen kaikkea rikoskierteen katkaisemisesta, ja juuri siihen meidän tulee määrätietoisesti pyrkiä. Arvoisa puhemies! Rikollisuuteen puuttumisen ajoitus ratkaisee paljon. Jos nuoren rikoksiin reagoidaan liian myöhään tai liian kevyesti, riski rikoskierteen syvenemiselle kasvaa merkittävästi. Sen sijaan varhainen ja riittävän jämäkkä puuttuminen voi parhaimmillaan estää koko rikollisen elämäntavan kehittymisen. Samalla varhaisella puuttumisella nuoren syyllistyessä rikokseen voidaan katkaista nuorelle koituvien vahingonkorvausten kierre, ja tämä on koko yhteiskunnan etu. Hallituksen esityksessä nuorisorangaistuksen enimmäiskeston pidentäminen kahteen vuoteen on perusteltu muutos. Se antaa viranomaisille paremmat mahdollisuudet vaikuttaa nuoren tilanteeseen ja myös osoittaa nuorelle, että teoilla on seuraamukset. Lisäksi nuorisorangaistukseen voidaan jatkossa tuomita myös rikoksen moitittavuuteen liittyvien seikkojen perusteella silloin, kun rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisemmat rikokset puoltavat siihen tuomitsemista. Rikoksen vakavuus lisätään siten vaihtoehtoiseksi perusteeksi tuomita nuorisorangaistus. On tärkeää, että seuraamus heijastaa teon moitittavuutta myös nuorten kohdalla. Arvoisa puhemies! Nuorisorangaistuksen sisältöä kehitetään entistä vaikuttavammaksi. Rikoksetonta elämää tukevat toiminnot, koulutukseen ohjaaminen sekä päihdeongelmiin puuttuminen ovat aivan ensisijaisia toimia nuoren tulevaisuuden pelastamiseksi. Myös työelämään tutustumisen vahvistaminen on tärkeää, sillä kiinnittyminen yhteiskuntaan syntyy juuri usein työn kautta. Arvoisa puhemies! Esityksen tavoite lisätä nuorisorangaistuksen käyttöä on oikeansuuntainen. Kyse on rangaistuksen vaikuttavuuden parantamisesta. Kun nuori saa oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen seuraamuksen, voidaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja vähentää inhimillistä kärsimystä. Samalla vähennetään pitkällä aikavälillä myös yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Tiukka ja varhainen puuttuminen on vastuullista välittämistä. Nuoret tulee ohjata takaisin oikealle polulle. Tässä keskeisessä roolissa on koulun, kodin ja viranomaisten yhteistyö, vanhemmuus sekä kodin arkirytmien rajat ja rangaistusten koventaminen, kun sitä tarvitaan. Tämän vuoksi kannatan tätä hallituksen esitystä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomi ei saa päätyä enää yhtään pidemmälle Ruotsin tiellä. Nuoriso- ja jengirikollisuuteen puututaan nyt yhä useammilla keinoilla. Nuorten ajautuminen väärille teille ja värvääminen rikoksentekijöiksi on pysäytettävä heti alkuunsa, jotta heidän tulevaisuutensa voidaan pelastaa. Nuorisorangaistus on yksi näistä keinoista. Se on ollut teoriassa olemassa jo aiemminkin ja on tutkitusti hyvin tehokas, mutta sitä ei olla juurikaan käytetty, koska laki on ollut niin epäselvä. Onneksi perussuomalaisten oikeusministeri Leena Meri on nyt tehnyt lakiin muutokset, joilla se saadaan tehokkaammin käyttöön. Nuorisorangaistus on erityinen rangaistusmuoto 15—17-vuotiaille rikoksiin syyllistyneille. Sen kesto on aiemmin ollut neljästä kuukaudesta yhteen vuoteen, mutta nyt hallitus pidentää sen kahteen vuoteen. Samalla korostetaan enemmän teon vakavuuden huomioimista ja parannetaan mahdollisuuksia määrätä rangaistus jo ensimmäisestä kerrasta, kun nuori syyllistyy rikokseen. Rangaistuksella on vahva kuntouttava painotus. Nämä nuoret on saatava pelastettua pois jengeistä ja päihderiippuvuuksista ja heitä on tuettava kohti parempaa tulevaisuutta. Siksi rangaistus ei koskaan ole pelkkää vankeutta, vaan siihen sisältyy viranomaisyhteistyötä, opintojen pariin ohjaamista, työn tekemiseen perehdyttävää yhteiskuntapalvelua sekä tarvittaessa päihdehoitoa. Arvoisa puhemies! Alaikäisten tekemät väkivalta- ja huumerikokset ovat äärimmäisen surullinen ilmiö, jonka taltuttamiseksi nyt onneksi tehdään hartiavoimin töitä. Kyse on lapsista, joita meidän tulee suojella ja auttaa. Valitettavasti pelkät niin sanotut pehmeät keinot eivät tässä nyt enää riitä, vaan myös kovempia rangaistuksia tarvitaan. Rajat ovat rakkautta niin perheiden sisällä kuin yhteiskunnankin tasolla. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus rakentuu siitä, että jokainen nuori löytää paikkansa meidän yhteiskunnastamme. Siksi meidän on pystyttävä puuttumaan nuorten rikollisuuteen riittävän varhain, määrätietoisesti ja oikeudenmukaisesti. Tänään käsiteltävä esitys vastaa tähän tarpeeseen vahvistamalla nuorisorangaistusta osana rikosoikeudellista kokonaisuutta. Arvoisa puhemies! Nuorten tekemät rikokset ovat viime vuosina olleet esillä naapurimaassamme Ruotsissa tutuksi tulleen jengiytymiskehityksen myötä. Pahimmillaan nuori voi ajautua nopeasti rikoskierteeseen, jossa ensimmäiset virheet muuttuvat yhä vakavammiksi teoiksi. Tämän kierteen katkaiseminen on nuoren tulevaisuuden kysymys, mutta ennen kaikkea se on myös turvallisuuskysymys. Nyt tarkoituksemme on lisätä tähän kehityskulkuun puuttumisen keinoja pidentämällä nuorisorangaistuksen enimmäiskestoa yhdestä vuodesta kahteen vuoteen ja laajentamalla sen käyttöalaa. Tämä on merkittävä uudistus. Se mahdollistaa kokonaisuuden, jossa nuorta voidaan ei vain rangaista virheistään vaan tukea, ohjata ja valvoa nykyistä vaikuttavammin ja juuri niin pitkään kuin se tulevien rikosten ehkäisemiseksi on tarpeen. Samalla rikoksen vakavuus otetaan nykyistä selkeämmin huomioon jatkotoimia valittaessa. Tämä tekee puuttumisen prosessista jatkossa ehyen ja vaikuttavamman. Arvoisa puhemies! Nuorisorangaistus ei ole pelkkä valvonta tai rangaistus, se on turvallisemman yhteiskuntamme keino, johon sisältyy ohjausta koulutukseen, tukeen, arjen hallintaan ja mahdollisuus päihde- tai riippuvuushoitoon. Se on seuraamus, joka yhdistää kontrollin ja tuen tavalla, jota ehdollinen vankeus ei kaikissa tilanteissa mahdollista. Näin pystymme puuttumaan juuri niihin tekijöihin, jotka altistavat nuoren uusille rikoksille. Siksi tälle keinolle on myös annettava aikaa. Suuret muutokset nuorten varhain omaksumissa elämäntavoissa, lähi- ja tuttavapiirissä ja arjessa eivät tapahdu yhdessä yössä. Lakivaliokunta on kuitenkin korostanut, että tästäkin huolimatta tiedon tulee kulkea viipymättä. Siksi tämä esitys vahvistaa myös viranomaisten yhteistyötä ja seuraamusselvitysten laatua, jotta tuomioistuin saa kokonaiskuvan nuoren tilanteesta ja seuraukset voidaan mitoittaa oikein ja oikea-aikaisesti. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Alkuun kiitos lakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Eerolalle mietinnön esittelystä. Oli erittäin seikkaperäinen selvitys, ja näin hämäläisen kansanedustajankin oli helppo ymmärtää asian sisältö. [Juho Eerola: Ajattelin teitä!] Suomen rikosoikeusjärjestelmässä nuorten kohdalla keskeinen lähtökohta on se, että seuraamuksilla ei pyritä vain rankaisemaan vaan ennen kaikkea ehkäisemään uusia rikoksia ja tukemaan nuorten elämän suuntaa. Mutta kuten käytäntö on osoittanut, tämä ei toteudu aina parhaalla mahdollisella tavalla. Käsittelyssä oleva lakivaliokunnan mietintö koskee hallituksen esitystä, jossa muutetaan nuorisorangaistusta koskevaa lainsäädäntöä. Esityksen ydin on selkeä: nuorisorangaistuksen käyttöä lisätään ja sen sisältöä vahvistetaan, jotta siihen voidaan turvautua nykyistä useammin tilanteissa, joissa pelkkä ehdollinen vankeus ei riitä. Nuorisorangaistus on tarkoitettu alle 18-vuotiaana rikoksen tehneille nuorille. Se on seuraamus, jossa yhdistyvät valvonta, ohjaus ja tuki, ja sen tavoitteena on estää uusintarikollisuutta. Käytännössä nuorisorangaistusta on kuitenkin käytetty hyvin vähän. Syy tähän on ollut se, että käyttöedellytykset eivät ole olleet riittävän selkeät ja rangaistuksen enimmäiskesto on ollut liian lyhyt. Tämän vuoksi on päädytty ehdolliseen vankeuteen tilanteissa, joissa nuori olisi tarvinnut enemmän tukea ja ohjausta, eikä nuorisorangaistusta ole hyödynnetty siinä laajuudessa kuin olisi ollut perusteltua. Hallituksen esityksen mukaisesti nuorisorangaistuksen enimmäiskestoa pidennetään yhdestä vuodesta kahteen vuoteen. Samalla sen tuomitsemisen perusteita täsmennetään siten, että rikoksen vakavuus, tekijän syyllisyys tai aikaisempi rikollisuus voivat itsenäisesti puhua nuorisorangaistuksen puolesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että nuorisorangaistus tulee käyttöön tilanteissa, joissa aiemmin olisi päädytty ehdolliseen vankeuteen, vaikka nuori olisi tarvinnut enemmän tukea ja ohjausta. Lisäksi rangaistuksen sisältöä vahvistetaan. Nuorisorangaistukseen lisätään rikoksetonta elämää tukevaa toimintaa, opiskeluun ohjaamista sekä mahdollisuus päihde- ja riippuvuushoitoon. Arvoisa puhemies! Nuorten rikollisuuteen ei puututa tehokkaasti pelkillä rangaistuksilla, jos samalla ei puututa niihin syihin, jotka johtavat rikoksiin. Siksi järjestelmän on kyettävä yhdistämään vastuu ja tuki. Kysymys on lopulta siitä, miten yhteiskunta suhtautuu nuoriin rikoksentekijöihin. Pelkkä rankaisu ei riitä, mutta myöskään puuttumatta jättäminen ei ole vaihtoehto. Tämä esitys rakentaa järjestelmää, jossa nuoren kohdalla seuraamus on sekä tuntuvampi että vaikuttavampi, ja juuri siksi se on perusteltu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus rakentuu siitä, että jokainen nuori löytää paikkansa meidän yhteiskunnastamme. Siksi meidän on pystyttävä puuttumaan nuorten rikollisuuteen riittävän varhain, määrätietoisesti ja oikeudenmukaisesti. Tänään käsiteltävä esitys vastaa tähän tarpeeseen vahvistamalla nuorisorangaistusta osana rikosoikeudellista kokonaisuutta. Arvoisa puhemies! Nuorten tekemät rikokset ovat viime vuosina olleet esillä naapurimaassamme Ruotsissa tutuksi tulleen jengiytymiskehityksen myötä. Pahimmillaan nuori voi ajautua nopeasti rikoskierteeseen, jossa ensimmäiset virheet muuttuvat yhä vakavammiksi teoiksi. Tämän kierteen katkaiseminen on nuoren tulevaisuuden kysymys, mutta ennen kaikkea se on myös turvallisuuskysymys. Nyt tarkoituksemme on lisätä tähän kehityskulkuun puuttumisen keinoja pidentämällä nuorisorangaistuksen enimmäiskestoa yhdestä vuodesta kahteen vuoteen ja laajentamalla sen käyttöalaa. Tämä on merkittävä uudistus. Se mahdollistaa kokonaisuuden, jossa nuorta voidaan ei vain rangaista virheistään vaan tukea, ohjata ja valvoa nykyistä vaikuttavammin ja juuri niin pitkään kuin se tulevien rikosten ehkäisemiseksi on tarpeen. Samalla rikoksen vakavuus otetaan nykyistä selkeämmin huomioon jatkotoimia valittaessa. Tämä tekee puuttumisen prosessista jatkossa ehyen ja vaikuttavamman. Arvoisa puhemies! Nuorisorangaistus ei ole pelkkää valvontaa tai rangaistus. Se on turvallisemman yhteiskuntamme keino, johon sisältyy ohjausta koulutukseen, tukea arjen hallintaan ja mahdollisuus päihde- tai riippuvuushoitoon. Se on seuraamus, joka yhdistää kontrollin ja tuen tavalla, jota ehdollinen vankeus ei kaikissa tilanteissa mahdollista. Näin pystymme puuttumaan juuri niihin tekijöihin, jotka altistavat nuoren uusille rikoksille. Siksi tälle keinolle on myös annettava aikaa. Suuret muutokset nuorten varhain omaksumissa elämäntavoissa, lähituttavapiirissä ja arjessa eivät tapahdu yhdessä yössä. Lakivaliokunta on kuitenkin korostanut, että tästäkin huolimatta tiedon tulee kulkea viipymättä. Siksi tämä esitys vahvistaa myös viranomaisten yhteistyötä ja seuraamusselvitysten laatua, jotta tuomioistuin saa kokonaiskuvan nuoren tilanteesta ja seuraukset voidaan mitoittaa oikein ja oikea-aikaisesti. Tämä on tärkeää myös uhrien ja koko yhteiskunnan näkökulmasta. Turvallisuus tarkoittaa myös ennakoitavaa ja toimivaa oikeusjärjestelmää. Arvoisa puhemies! Turvallinen Suomi syntyy päätöksistä, jotka ovat samaan aikaan jämäköitä ja tulevaisuuteen katsovia. Nuorien rikollisuuden torjuminen ei onnistu pelkillä kovilla rangaistuksilla mutta ei myöskään ilman selkeitä seuraamuksia. Tarvitaan vaikuttavia keinoja, jotka ohjaavat pois rikollisuudesta ja antavat mahdollisuuden rakentaa uutta suuntaa. Tämä esitys tekee juuri niin. Se vahvistaa turvallisuutta ja antaa nuorille mahdollisuuden kasvaa täysivaltaisiksi ja vastuullisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Siksi kannatan esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitokset, arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kyse nuorisorangaistuksen käytön ja vaikuttavuuden lisäämisestä aivan hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti. Nuorisorangaistus on alle 18-vuotiaana rikoksensa tehneille tarkoitettu intensiivinen yhdyskuntaseuraamus, jolla pyritään puuttumaan vähäistä vakavampiin rikoksiin ja ehkäisemään uusintarikollisuutta. Tämä nuorisorangaistus on ollut osa Suomen rangaistusjärjestelmää jo vuodesta 2005 lähtien, eli ne nuorisolaiset, jotka ovat sinä vuonna syntyneet, ovat jo pois tämän piiristä, ovat jo täysi-ikäisiä. Siitä huolimatta, että ikää on näin paljon, tätä on käytetty varsin vähän. Viime vuosina näitä tuomioita on annettu vain noin 5—10 kappaletta vuodessa. Syyksi on arvioitu muun muassa lainsäädännön epäselvyyttä, haasteita nuorisorangaistuksen tuomitsemiseen liittyvän prosessin sujuvuudessa sekä viranomaiskäytännön muotoutuminen osittain vähän niin kuin erilaiseksi kuin mitä lakia säädettäessä on ehkä ollut alun perin tarkoitus. Kokemukset nuorisorangaistuksesta ovat kuitenkin olleet oikein myönteisiä. Lakivaliokunta on antanut esityksestä yksimielisen mietinnön, jossa se suhtautuu esitykseen oikein myönteisesti ja pitää sen tavoitteita kannatettavina. Valiokunta siis puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä tarkemmin ilmenevin huomioin ja muutosehdotuksin. Nuorisorangaistuksen käytön ja vaikuttavuuden lisääntymisestä seuraavaksi. Nuorisorangaistuksen käytön lisäämiseksi tässä esityksessä ehdotetaan nuorisorangaistuksen enimmäiskeston pidentämistä yhdestä vuodesta kahteen vuoteen ja muun muassa rikoksen vakavuuden määrittämistä itsenäiseksi lajivalintaperusteeksi. Lakivaliokunta kannattaa ehdotettuja muutoksia, sillä nuorisorangaistus voi olla nykyistä vakavammissakin tapauksissa soveltuvin rangaistus sen mahdollistamien intensiivisten tuki- ja kontrollimuotojen tähden. Nykyistä pidempi kesto tarjoaa myös mahdollisuuden nuorten entistä vaikuttavampaan tukemiseen. Tällä tosiaan sitten on pyrkimys siihen, että ennaltaehkäistään uusintarikollisuutta. Nuorisorangaistuksen kahden vuoden enimmäiskesto vastaa ehdollisen vankeuden enimmäiskestoa, mutta valiokunta ei pidä tätä rinnasteisuutta mitenkään ongelmallisena vaan pikemminkin katsoo, että nuorisorangaistuksen käyttö on perusteltua mahdollistaa koko ehdollisen vankeuden soveltamisalalla, jotta nuorisorangaistusta voidaan käyttää nykyistä laajemmin ehdollisen vankeuden vaihtoehtona vakavammissakin tapauksissa. Valiokunta korostaa, että nuorisorangaistus ja ehdollinen vankeus eroavat sisällöltään ja velvoittavuudeltaan toisistaan ja nuorisorangaistus on jo nykyisin lähtökohtaisesti tuntuvampi rangaistus kuin ehdollinen vankeus muun muassa siihen liittyvine kaikkine valvontoineen. Tarkoitus ei siten ole muuttaa tätä lähtökohtaa eikä myöskään määrittää ehdolliselle vankeudelle ja nuorisorangaistukselle mitään tällaista kaavamaista suhdetta. Nuorisorangaistuksen enimmäiskeston pidentämisen vastapainoksi esityksessä ehdotetaan, että nuorisorangaistuksen täytäntöönpanoon kuuluvia valvontatapaamisia ja tilaisuuksia voidaan tietyn ajan kuluttua ja tietyin edellytyksin vähentää. Valiokunta puoltaa tätä ehdotettua joustavuuden lisäämistä. Sitten, arvoisa rouva puhemies, osana nuorten rikosprosessia Rikosseuraamuslaitos tekee nykyisin syyttäjän pyynnöstä seuraamusselvityksen, jos rikoksesta tai samalla kertaa käsiteltäviksi tulevista rikoksista on odotettavissa ankarampi rangaistus kuin vain sakkoa. Seuraamusselvityksessä arvioidaan, miten seuraamuksen avulla voidaan edistää rikoksesta epäillyn sosiaalista selviytymistä ja estää häntä syyllistymästä enää mihinkään uusiin rikoksiin. Esityksessä ehdotetaan, että seuraamusselvityksen laatimista ja sisältöä selkeytetään ja seuraamusselvitykseen lisätään säännönmukaisesti arvio siitä, onko nuori nuorisorangaistukseen sisältyvän intensiivisen tuen tarpeessa. Valiokunta pitää tätäkin esitystä myös tältä osin kannatettavana nuorisorangaistuksen käytön edelleen lisäämiseksi. Hypätäänpäs vähän yli, ettei mene aikakin yli. — No, päihde- ja riippuvuushoitopalveluista sanotaan sen verran, että tämän nuorisorangaistuksen sisältöön ehdotetaan lisättäväksi rikoksetonta elämää tukevaa toimintaa ja opiskeluun ohjaamista. Lisäksi nuorisorangaistukseen voi jatkossa nuoren suostumuksella sisältyä enintään 30 tuntia päihde- ja riippuvuushoitoa tai -palvelua. Lakivaliokunta pitää mahdollisuutta päihde- ja riippuvuushoitoon ja palveluihin tärkeänä osana tätä nuorisorangaistusta, mutta valiokunta kuitenkin kantaa vakavaa huolta päihdehoitojen ja palveluiden riittävyydestä ja alueellisen saatavuuden yhdenmukaisuudesta kautta koko Suomen, sillä asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota kyseisten palvelujen eroihin eri hyvinvointialueilla. Edellä esitetyn valossa valiokunta pitääkin tärkeänä, että päihde- ja riippuvuushoidon ja -palveluiden riittävyyttä ja tätä alueellista saatavuutta seurataan ja jos näissä suhteissa ilmenee ongelmia, ryhdytään toimiin tilanteen parantamiseksi. Sitten nuorten rikosoikeudellinen seuraamusjärjestely ja lastensuojelutoimet sekä nuorten oikeusprosessin kesto. Oikeusprosessin kestohan on yleinen ongelma tässä maassa. Lakivaliokunnan mietinnössä siis käsitellään myös nuorten rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän ja lastensuojelutoimien suhdetta, sillä alaikäisten rikoskäyttäytymiseen puututaan sekä rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän että myöskin lastensuojelun keinoin. Nämä järjestelmät toimivat rinnakkain, ja ne ovat toisistaan riippumattomia. Järjestelmien piirissä on kuitenkin osittain samoja nuoria, ja tähän on tarkoitus hakea tässä nytten parannusta. Lastensuojelun ja rikosoikeusjärjestelmän suhde ei näyttäydy aina aivan selkeältä, kun kyse on vakavimpiin rikoksiin syyllistyneistä alaikäisistä. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että tilannetta ja sen kehittymistä jatkossa seurataan ja tarvittaessa arvioidaan mahdollisuuksia selkeyttää ja yhteensovittaa lastensuojelu- ja rikosoikeusjärjestelmiä nykyistä paremmin. Muutenkin lakivaliokunta kiinnittää huomiota nuorten seuraamusjärjestelmän kokonaistarkastelun tarpeeseen. Sitten ihan lopuksi, arvoisa rouva puhemies! Aika rientää. — Tästä sähköisestä valvonnasta osana tätä nuorisorangaistusta. Tässä mietinnössä käsiteltiin myös sitä puolta, ja valiokunta pitää tärkeänä, että asiaa arvioidaan myöhemmin sitten sopivassa yhteydessä, sillä tähän sähköiseen valvontaan voidaan arvioida liittyvän erityisenkin hyviä puolia, koska sillä voidaan esimerkiksi edistää nuorisorangaistukseen sisältyvien velvoitteiden toteutumista. Sähköisen valvonnan lisääminen osaksi tätä nuorisorangaistusta olisi kuitenkin merkittävä muutos, sillä se merkitsisi yksityisyyteen voimakkaasti puuttuvaa valvontaa sekä sitä, että nuorisorangaistus lähenisi sisällöllisesti tämän ehdottoman vankeuden sijasta tuomittavaa valvontarangaistusta. Tällainen muutos edellyttää siten perusteellista ja laaja-alaista pohdintaa. Mutta kuten sanoin, yksimielisiä oltiin. Esitys on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana tämän hallituksen esitykseen HE 8/2026 sisältyvät 1 ja 3 lakiehdotuksen ja sitten tuohon 2 lakiehdotukseen nämä esitetyt muutokset. — Kiitokset.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustajat Kilpi ja Immonen tässä puhuivat, on tärkeää tietysti ymmärtää sitä nuorta, ja pitäisi olla se tilanne, että ei koskaan ala se vankilakierre. Sen takia kaikkia niitä ennaltaehkäisytoimia, mitä vain nyt keksitään, täytyy kehittää, koska kun nuori joutuu vankilaan, niin aika monelle se tarkoittaa sitä, että se vankilakierre voi tulla sitten myöhemmin elämässä niin, että sinne joutuu useammankin kerran. Pitää saada sitä tukea, totta kai, ja ymmärrystä, tiukkuutta kuitenkin, ja sitten tietysti pitää ne juurisyyt miettiä, minkä takia tämä nuori nyt on tähän tilanteeseen joutunut. Eli ennen on pystyttävä vaikuttamaan. Se alkaa ihan jo sieltä kodista, päiväkodista, varhaiskasvatuksesta, koulusta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! En halua pitkittää tätä tilaisuutta pidempään. Aihe on kumminkin tärkeä, meidän nuoriso, joka rakentaa meidän kaikkien tulevaisuuden. Haluan vain kiittää lainvalmistelijaa tässä tapauksessa siitä, että meillä on ollut vahvasti, varsinkin perussuomalaisissa mutta myöskin hallituksessa, tarkoitus kiristää tietynlaista lainsäädäntöä, jotta meillä olisi turvallisempi yhteiskunta. Monesti täällä hallitusta syytetään siitä, että me kiristämme lakeja ja kiristämme olosuhteita. Haluan korostaa, että tässä on otettu myöskin pehmeät keinot käyttöön. Eli tässä on katsottu minun mielestäni hienosti kokonaisuutta. Kuten tuossa aikaisemmin mainitsin, tässä on myöskin nuorille suunnattua tiivistä, valvottua seuraamusta, yhdistetään vastuuta ja tukea, on säännöllisiä valvontatapaamisia, toimintakykyä kehittäviä tehtäviä, opiskeluun ja työelämään ohjaamista ja niin edelleen. Eli tällaista minun mielestäni tämä lainsäädäntötyö on parhaimmillaan. Meillä on selkeät rajat hiekkalaatikossa, joita ei saa ylittää, ja sitten me myöskin tarjoamme nuorille ihmisille tulevaisuutta ajatellen tukea. Lainsäädäntö lähtee jo siitä, että tällä kombinaatiolla me saadaan meidän nuoret pysymään sillä polulla, joka on yhteiskunnan ja heidän itsensä kannaltakin erinomaista. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Otin vielä puheenvuoron liittyen tähän nuorisorangaistukseen, ja todellakin, niin kuin tuossa edustaja Immonenkin totesi, tässä on kysymys hyvin laaja-alaisestakin keinovalikoimasta, mitä nyt sitten nuoreen rikoksentekijään voidaan kohdistaa, joista läheskään kaikki eivät ole rangaistustyyppisiä, vaan tukityyppisiä toimintoja, jotka ovat äärimmäisen tarpeellisia ja kattavia, kun ajatellaan, että tuommoista nuorta ihmistä, joka syystä tai toisesta on joutunut häiriötilaan, voitaisiin siinä ohjata takaisin kaidalle polulle ja yhteiskuntakelpoisuuteen. Kyllä me tietysti kaikki ymmärretään se, että siinä vaiheessa, kun joudutaan jo rangaistuksia langettamaan, ollaan aika pitkällä ongelmien kanssa. Mutta harva kuitenkaan on toivoton tapaus. Tämä on erittäin hyvää lainsäädäntöä siinäkin mielessä, että se on juuri niin laaja-alaista ja moniviranomaistoimintaa mahdollistavaa. Mutta jos sitten katsotaan todellakin sitä vakavampaa päätä, sitä ääripäätä siellä, että puhutaan jo vankeusrangaistuksista, niin ikävä kyllä, niin kuin sanoin tuossa aikaisemmin, lasten ja nuorten tekemät rikokset ovat kyllä vakavoituneet, puhutaan ihan henkirikoksista, ja silloin rangaistuksena hyvinkin usein on ihan vankeusrangaistusta, ja ikävä kyllä tässä kehitys on ollut sellainen, että sellaisia rangaistuksia on jouduttu langettamaan. Olin juuri tuossa pari viikkoa sitten vierailemassa Oulun uudessa, nykyaikaisessa vankilassa, jossa oli myöskin alaikäisiä vankeja. Tai niitä nyt ei useita ole siellä, mutta yksikin on mielestäni liikaa. Niissä keskusteluissa kävi hyvin ilmi se, että kun tavalliseen vankilaan nyt sitten sijoitetaan alaikäinen vanki, niin sillä tilanteella on erinomaisen paljon työllistävä vaikutus, koska käytännössä se sitoo koko ajan vartijan, vähintään yhden vartijan siinä päivärytmissä. Oikeastaan missään tilanteessa ei voida toimia niin kuin normaalien vankien kanssa, koska on pidettävä huolta siitä, että alaikäinen vanki ei joudu minkäännäköisiin ongelmatilanteisiin tai haitallisen vaikutuksen piiriin siellä. Tämmöinenkin asia meidän on yhteiskuntana otettava huomioon, että joudumme langettamaan nuorille ihmisille vankeusrangaistuksia, mutta meidän on siitä huolimatta pidettävä huolta siitä, että se vankeusrangaistus toteutuu niin, että siinä ei tulisi lisävahinkoa eikä se johtaisi haitalliseen kehityskulkuun. Tämäkin asia on ollut hallituksella pöydällä ja kehittämisen alla, joten siinäkin on vahva usko, että eteenpäin mennään. — Kiitos.