Suullinen kysymys yhteisöveron laskemisesta (Harry Harkimo liik)

Arvoisa puhemies! Kyllä se sotku oli, mistä me aloitettiin. Eikä pelkästään ollut kämppä sotkussa, vaan perusta oli murentunut. Se, mitä me ollaan tehty: Me ollaan laitettu perustaa kuntoon. Me ollaan uudistettu työmarkkinoita, sosiaaliturvaa, luvitusta, purettu byrokratiaa. Suomen kilpailukykyä on laitettu kuntoon. Suomen osaamista on vahvistettu. Sen päälle me voidaan rakentaa sitä parempaa tulevaisuutta. Minä haluaisin tietää nyt sen listan, mitkä näistä hallituksen uudistuksista sosiaalidemokraatit aikovat perua, kun en ole sellaista listaa kuullut. [Oikealta: Eivät mitään! — Suna Kymäläinen: Mihin hallitus sitä tarvitsee? Teidän pitää tehdä ihan omia päätöksiä!] Minä haluan sen listan nähdä, koska teillä ei ole vaihtoehtoa ja te hiljaa hyväksytte sen, mitä me olemme tehneet, koska ne ovat oikeita toimia. Ne ovat niitä, mitä ekonomistit, asiantuntijat ovat kiittäneet, ja niistä me pidämme kiinni, koska minä olen aivan varma siitä, että tulevaisuudessa ne tuovat Suomelle ja suomalaisille hyvää: työtä suomalaisille, parempaa toimeentuloa suomalaisille, turvallisempaa ja vakaampaa Suomea.

Arvoisa herra puhemies! ”Kukahan tämän kaiken oikein siivoaa?” Pääministeri Orpo, te sanoitte eduskuntavaalien alla näin Helsingin Sanomien etusivulla. Vastuuttomalla taloudenpidolla ja kasvua kuristavalla toiminnalla te olette luoneet Suomen, jossa ihmiset eivät enää luota talouteen tai uskalla kuluttaa. Nämä epäoikeudenmukaiset leikkaukset ovat leikanneet oikeastaan sitä kaikista tärkeintä, nimittäin tavallisten suomalaisten luottamusta. Arvoisa pääministeri Orpo, minä kysyn nyt teiltä: alkaako siivoaminen kevään kehysriihessä, vai lykkäättekö luudan seuraavalle hallitukselle?

Arvoisa herra puhemies! Hallitus ei todellakaan vähättele veropohjan, verotulojen, ylipäätänsä tulopuolen, merkitystä valtiontaloudelle. Se, mistä syystä verotulot on jouduttu tarkistamaan alaspäin ennusteesta toiseen, liittyy siihen, että meillä ei ole taloudessa aktiviteettia, meillä ei ole talouskasvua. [Mika Lintilä: Ei ole työtä!] Meillä ei ole ollut sitä merkittävästi pitkään aikaan, mutta myös suhdanne syveni ja vaikeutui, piteni entisestään, mikä on syy sille, että verotuloarvioita ja ennusteita on jouduttu tarkistamaan alaspäin. Samaan aikaan te sanotte, että me olemme epäonnistuneet näissä julkisen talouden korjaamiseen pyrkivissä toimissamme. Toista mieltä ovat kuitenkin monet talouspolitiikkaa arvioivat tahot, oli kyse sitten IMF:stä, komissiosta tai talouden muista asiantuntijoista. Nämä toimijat haluavat enemmän sitä, mitä hallitus tekee. Te sen sijaan oppositiossa ja erityisesti vasemmistoliitossa vastustatte kaikkea sitä, mitä me olemme tehneet julkisen talouden korjaamiseksi. [Välihuutoja vasemmalta] Kuten moneen kertaan olen sanonut, [Puhemies koputtaa] tämä tilanne ei tule aivan heti helpottamaan vaan tulee koskemaan myös tulevia hallituskausia, [Puhemies koputtaa] ja kansalaisten kannalta olisi hyvä tuoda se ilmi. Tämä ei liity tähän hallitukseen vaan Suomen talouden tilanteeseen.

Arvoisa puhemies! Hallitus on epäonnistunut tavoitteessaan velkasuhteen taittamisesta. Valtion velkasuhteeseenhan vaikuttavat tulot, menot ja talouskasvu. Hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut täydellisesti, kun tulopohja ja kasvu ovat heikentyneet ja työttömyys kasvanut. Hallituksen pienituloisiin kohdistamat leikkaukset ovat leikanneet suomalaista kotimarkkinakysyntää, julkisten palveluiden leikkaukset ovat johtaneet työntekijöiden irtisanomisiin, ja nekään, joilla olisi varaa, eivät uskalla kuluttaa, kun työ ja toimeentulo tuntuvat epävarmoilta. Lopputuloksena on kasvun hyytyminen, verotulojen sakkaaminen ja velka-asteen kasvu. Silti tässäkin tilanteessa hallitus suunnittelee veropohjaa heikentävää yhteisöveron alennusta. Rahat eivät ole loppu, kun suuryhtiöille pitää saada veronalennus. Arvoisa valtiovarainministeri, onko veropohjan murentaminen nähdäksenne vastuullista talouspolitiikkaa? Ja miksi hallitus systemaattisesti tälläkin kyselytunnilla [Puhemies koputtaa] vähättelee verotulojen merkitystä julkisen talouden kestävyydelle?

Arvoisa puhemies! Ne eivät maistu, koska ne eivät ole tehokkaita tai järkeviä. [Sofia Virta: Ai niin kuin hallituksen toimet on?] Perusongelma on se, että vaihtoehto on ollut kadoksissa. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Mutta käytänpä tilaisuuden hyväkseni — kun tuli varmaan jo tähän vastattua — ja totean, että aina on myöskin asioita, joista kannattaa olla innostunut ja positiivinen, joten otanpa nyt esimerkiksi vaikkapa neljä vienninedistämismatkaa, joille olen päässyt osallistumaan ja vetämään Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Intiaan, Etelä-Afrikkaan. Kymmeniä suomalaisia vientiyrityksiä matkassa: sekä uusia nousevia että vanhoja, jotka hakevat uusia markkinoita, vievät uusia tuotteita. He uskovat voimakkaasti Suomeen ja meidän korkeaan osaamiseen. Noilla matkoilla näkee jonkun aivan eri tunnelman kuin tämän maailmanlopun meiningin, jota te täällä kuvaatte Suomen taloudesta. Ne ovat innostuneita, siellä tehdään suomalaisille työpaikkoja, myydään suomalaista osaamista ja tuotteita maailmalle. Meillä on oikeasti suuria ongelmia meidän taloudessa, mutta meillä ei ole peli menetetty. Meillä on niin paljon hyvää, [Puhemies koputtaa] jonka päälle rakentaa. Meillä on juuri sitä osaamista, mitä maailmalla tarvitaan.

Arvoisa herra puhemies! Kolmatta vuotta putkeen aika moni suomalainen miettii kotisohvalla, että oppositio taitavasti arvostelee hallitusta sen tekemistä päätöksistä, mutta minkä takia oppositio ei uskalla täällä kyselytunnilla pääsääntöisesti esittää omaa vaihtoehtoaan. Tehän olette toimittaneet sen meille kaikille luettavaksi, edustaja Harjanne esitteli. Esimerkiksi vihreät ovat vaihtoehdossaan esittäneet, että hakkuita on rajoitettava — lukuohje: metsätehtaita suljettava, polttoaineveroa korotettava, autoilijoiden kustannuksia korotettava. Vasemmistoliitto esittää miljardien veronkorotuslistaa. Maistuuko tämä herra pääministerille? Keskustan kasvutoimena on 40 000 työttömyysperäistä maahanmuuttajaa joka vuosi lisää tähän maahan. SDP:n vaihtoehtona on käytännössä perua hallituksen toimet, mutta tilalle vielä vähän korkeampaa verotusta kuin mitä tämä hallitus esittää. [Välihuutoja vasemmalta] Tässä on opposition vaihtoehtoja. Arvoisa herra pääministeri, miksi nämä vaihtoehdot, mitä oppositio esittää mutta ei täällä kyselytunnilla kehtaa teille kertoa, eivät kelpaa hallitukselle? — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Olen lukenut alusta loppuun, sanasta sanaan talouspolitiikan arviointineuvoston raportin tänäkin vuonna, ja siksi tiedän myös esimerkiksi sen, että arviointineuvosto kiittää erityisesti ylimpien marginaalien laskua ja toisaalta on sitä mieltä, että hallituksen ei olisi kannattanut laskea pieni- ja keskituloisten verotusta varsinkaan niin paljon kuin hallitus on laskenut, mutta tälle hallitukselle se on kyllä poliittisesti erittäin tärkeää. Me haluamme ylipäätänsä huolehtia siitä, että ostovoima palkansaajalla tässä maassa paranee. No, edustaja Harjanne, minua ei tietenkään ihmetytä se, että te olette eri mieltä siitä, että hallitus on kyennyt myös polttoaineveroa alentamaan. Meidän mielestämme se on erittäin hyvä asia. Sekin on historiallista, yksikään muu hallitus ei ole tällaiseen kyennyt. [Vasemmalta: Kyllä on halpaa bensaa!] Vastaavasti olemme esimerkiksi jakeluvelvoitetta kyenneet lieventämään suhteessa edelliseen sosiaalidemokraatti—keskusta-hallituksen janaan nähden, mikä on aiheuttanut myös sen, että polttoaineiden hinnat ovat pysyneet maltillisempina. Yleisesti ottaen, mitä tulee oppikirjan mukaiseen verotukseen, me olemme kyllä keventäneet yritysten ja työn tekemisen verotusta [Puhemies koputtaa] ja siirtäneet sitä kuluttamisen ja haittojen puolelle, mikä on yleensä ekonomistien suosima suunta.

Arvoisa puhemies! Hallitus, te puhutte kovasti tästä velkaantumisen ehkäisemisestä, estämisestä, hillitsemisestä ja omista toimistanne siihen liittyen, mutta sitten toimet ovat jotain ihan muuta. Ristiriita on valtava, niin kuin, pääministeri, itse tuossa totesit. Yksi esimerkki tämmöisestä tehottomasta toimesta on polttoaineverotuksen höllentäminen, joka ei juurikaan paranna ostovoimaa tehokkaasti ja lisää paitsi ihan valtionvelkaa niin myös ekologista ja ilmastovelkaa. Toinen on tämä yhteisövero, josta valtiovarainministeri usein viittaa talouspolitiikan arviointineuvostoon, joka itse asiassa toteaa, että siinä voi olla jotain tolkkua, mutta esittää myös paljon epävarmuuksia ja kriittisiä huomioita sitä kohtaan. Ehkä tärkeimpänä se, että tämän yhteisöveron alennuksen yhteydessä olisi kannattanut tehdä sitten muita toimia, joilla tehostetaan verotusta, tasapainotetaan sitä niin, että se olisi parempaa kilpailun kannalta ja tasapainotettaisiin vaikutusta julkiseen velkaan — muun muassa he nostavat listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen huojennuksen siinä yhtenä esimerkkinä. Oletteko, valtiovarainministeri, lukenut tätä osiota siitä paperista, [Puhemies koputtaa] ja miksi se meni silppuriin?

Arvoisa puhemies! Silloin kun hallitusohjelma aikanaan julkaistiin, sitä kehuttiin erityisesti siitä, että se oli rohkea kasvun ohjelma. Me ollaan viety se sellaisenaan läpi, [Välihuutoja] ja ne tulevat kaikki hyödyttämään Suomea. Mutta toistan taas senkin moneen kertaan täällä sanomani, että kun valitettavasti me emme paljon kokoamme enempää voi tehdä niille kriiseille, joita maailmassa on. Ukrainassa käytävän Venäjän hyökkäyssodan, joka jatkuu, syvenee ja pahenee, vaikutukset Suomeen ovat mittavat, tai nyt viimeisenä tämä Iranin sota — me emme voi näille asioille mitään, ja ne iskevät meihin. Ja miksi enemmän kuin esimerkiksi Ruotsiin? Siksi, että me ollaan rajamaa. Siksi, että se vaikuttaa ihmisten mieliin, ja minä ymmärrän sen. Ihmisillä on huoli ja murhe turvallisuudestaan, ja siihen liittyy myöskin talouden epävarmuuden ajassa huoli työstä. Mutta haluan sanoa suomalaisille sen, että me tehdään joka päivä töitä sen eteen, että se talouskasvu saadaan aikaan. Me tehdään vientiä, tuetaan sitä. Me tuetaan investointeja. Me investoidaan Suomessa infrastruktuuriin, puhtaaseen energiaan, tekoälyyn, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. [Puhemies koputtaa] Koko ajan tehdään.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on käsillä mittaushistorian pitkäaikaisin talouskasvun pysähtyneisyyden aika. Tuo historia ulottuu aina vuoteen 1860 saakka. Työttömyys on Euroopan korkeinta, konkurssien määrä ennätyslukemissa, 90-luvun alun lukemissa, asuntokauppa romahtanut ja rakentaminen pysähtynyt, ja velka sen kuin lisääntyy. Sitä ei ole saatu taitettua. Talouskasvu syntyy innovaatioista, uusien tuotteiden keksimisestä, ja investointeja pitäisi saada liikkeelle, mutta keinot, millä te tähän pyritte, ovat väärät. Tämä yhteisöveron alennus on kuin tuuleen heitettyä rahaa, joka ei tule nostamaan Suomea talouden suosta. Kello käy, mutta Hakulista ei näy. Missä viipyvät, pääministeri Orpo, täsmätoimet talouskasvun aikaansaamiseksi?

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy sanoa ihan rauhallisesti se, että kun te, hyvät sosiaalidemokraatit, olette vastustaneet jokaista säästöä, niin on täysin epäuskottavaa, että te nyt olette niin kauhean huolissanne velkaantumisesta. [Joona Räsänen: Hyvä, että joku on!] Te muistatte varmaan hyvin itse, millaisia puheenvuoroja te olette käyttäneet näiden kohta kolmen vuoden ajan. Se ristiriita on valtava. Toivon, että ihmiset näkevät tämän läpi. Mutta sitten näitä asioita: Siis ensinnäkin yhteisöveron hintaa on kompensoitu tekemällä veronkiristyksiä ja rahoitusratkaisuja, ja se tulee rahoittamaan itse itseään keskipitkällä aikavälillä jo. Ja ennen kaikkea se tuo kilpailukykyä ja työpaikkoja. Mitä muuta sitten on, mitä asiantuntijat ovat arvioineet hyväksi? Esimerkiksi marginaaliverojen laskeminen tuottaa veromenetykset takaisin. Se on nettopositiivinen. Nostitte yritysrahoituksen. Me ollaan lisätty Tesin rahoitusta, me ollaan luvattu, että me rahoitetaan Tesiä lisää, [Puhemies koputtaa] ja sillä on pystytty vivuttamaan valtava määrä investointeja liikkeelle. [Eduskunnasta: Kuinka paljon?] Me tehdään koko ajan.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te peritte ennätystyöllisyyden, ja Marinin hallituksen vuoden 22 alijäämä oli itse asiassa velkajarrutavoitteiden mukainen. No, sen jälkeen velkaantuminen on vain paisunut. Suomen talouskasvu on ollut heikointa OECD-maissa viime vuosina. Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies myönsi Helsingin Sanomien haastattelussa, että hallituksen työllisyystoimet ovat itse asiassa todennäköisesti heikentäneet työllisyystilannetta ja sen myötä tietysti myös julkista taloutta. Myös tämä yhteisöveron alennus on Elinkeinoelämän keskusliiton tilauksesta päätetty. Arvoisa pääministeri, me tiedämme, että yhteisöveron alennus tulee heikentämään julkista taloutta jopa miljardilla, se tulee lisäämään velkaantumista ja ei vahvista kasvua. Jos teillä on varaa miljardilla tukea kasvua, miksi ette käytä sitä sellaisiin toimiin, joita taloustutkijat aidosti tukevat, kuten koulutukseen, nuorten työllistämiseen tai vaikka pienten ja kasvavien yritysten rahoittamiseen? On olemassa paljon keinoja, [Puhemies koputtaa] ja tämän miljardin, joka teillä näyttää ylimääräistä olevan, voisi käyttää paljon tehokkaammin.