Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko

En voi mennä ajassa taaksepäin. Ensi kerralla yritän pyytää aikaisemmin. — Edustaja Kontu nosti tuon ulkomaisen työvoiman, ja tämä on kyllä tosi kaksipiippuinen tilanne. Meillä on kasvinviljelytiloja ja marjatiloja, jotka pyörivät täysin ulkomaisen työvoiman varassa, ja se on todella surullista. Se on ihan sellaista perustyötä, mitä jokainen suomalainen pystyy tekemään ilman koulutusta, mutta jostakin syystä täällä yhteiskunnassa, mielestäni valitettavasti, jotkut pärjäävät kotona olemalla ehkä liian hyvin, ja sen takia sinne marjatiloille ei löydy työntekijöitä. Jos saat kotiin tietyn summan rahaa ja menemällä marjatilalle töihin se summa ei kasva omasta mielestä riittävästi — ollaan niin mukavuudenhaluisia — niin mielestäni tässä on jonkinlainen epäsuhta, joka jollakin tavalla pitäisi saada korjattua, niin että se työ olisi huomattavasti kannattavampaa kuin se joutenolo kotona. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Palaan tähän edustaja Lylyn keskusteluun työvoimasta ja osaavasta työvoimasta: Olen sen ikäinen, että aikanaan Kalanti oli 3 000 asukkaan kunta ja puolet ihmisistä eli maaseudulla, ja tänä päivänä se on kolme prosenttia. Tulen tuolta Lounais-Suomesta, ja siellä on hyvin kehittyneitä alkutuotantotiloja, vihannesviljelyä ja sen jatkojalostusta, ja sitten Suomessa on paljon marjatiloja. Työvoiman suhteen täytyy sanoa, että jollei työperäistä maahanmuuttoa ja työvoimaa saataisi, niin se kaikki liiketoiminta loppuisi. Me eletään täysin työvoimasta ja siitä, että saadaan enemmän käsiä. Olen sen ikäinen, että meidän ikäluokka kävi pelloilla, mutta eivät tänä päivänä nuoret enää tule tämmöiseen perustyöhön. Tämä myöskin vaikuttaa tähän kokonaissuunnitelmaan.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt Lyly sai yllytettyä minut jatkamaan tätä puhetta vielä. — Hyvin usein sieltä teidän reunasta salia vaaditaan oikeastaan, että pääkaupunkiseudulle pitää saada edullista vuokra-asumista ja tänne pitää rakentaa tämmöistä yhteiskunnallista, tuettua asuintuotantoa, niin että saadaan edullista vuokra-asumista. Tämähän ei ole oikeasti edes mahdollista, että tänne pääkaupunkiseudulle saisi jotain rakennettua edullisesti. Täällä tontit maksavat ja työ maksaa, ja valitettavasti se vielä hyvin pitkälti tehdään ulkomaisella työvoimalla, niin että se rahakin sitten tuloutuu varmaan tuonne lahden toiselle puolelle. Mutta mitä oikeastansa halusin tuoda esille, on se, että tutkimuksissa puhutaan, että maaseudulle halutaan asumaan ja se nähdään semmoisena, että monet lapsiperheet haaveilevat siitä, että pääsisivät maalle. Nyt tässä markkinatilanteessa mielestäni olisi hyvä lähteä sinne maalle, koska nyt sinne pääsee mielestäni edullisesti. Täällä on keskustelussa noussut esiin se, että pankit eivät oikein rahoita ja on vaikea saada lainaa. Olen tämän itsekin todennut, kun minulla on jälkikasvua, joka on ollut talonhankintapuuhissa. Täytyy sanoa, että noin vuosi kaksi sitten tuntui ihan käsittämättömältä, kun pankkiin soitin, että hei, me tarvittaisiin pojalle pieni laina, ja luulin, että se hoituu puhelimessa, niin lopputilanne oli, että ei se hoitunut ollenkaan. Kiinteää vakuutta ne kaipasivat. Siellä ei vanhempien nimi painanut enää mitään, vaan aina pitää olla kiinteää vakuutta. Tämän vuoksi myös asuntomarkkinat ovat muuttuneet niin, että siellä maaseudulla on nyt kyllä halpoja asuntoja, koska lainaa ei saa, asuntoja on myynnissä ja ihmiset vanhenevat ja haluavat muuttaa ehkä enemmän keskustaan. Tämä on tosi ikävää niille iäkkäille ihmisille, jotka eivät saa siitä maapaikastansa tai talostansa enää yksiön tai kaksion hintaa kaupungista vaan käytännössä joutuvat myymään sen ehkä tavallansa puoleen hintaan ja sitten menemään vuokralle kaupunkiin. En tiedä, onko tässä yhteiskunnassa joku semmoinen viritelmä, joka ohjaa sinne vuokra-asumisen piiriin, mutta näin ne markkinat tällä hetkellä ohjaavat, ja mielestäni olisi hienoa, jos väki täältä pääkaupunkiseudulta menisi maalle asumaan, sinne raittiiseen ilmaan. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Nimi mainittiin, ja ajattelin muutaman sanan kommentoida. — Tuossa katsoin maatilojen määrää: 1952 maatilojen määrä on ollut 330 000, 1995 se on ollut noin 100 000 — 30 vuotta sitten — ja nyt se on noin 37 000. Eli näkee sen valtavan muutoksen, mikä tässä on tapahtunut vuosien aikana. Edustaja Mäenpää tässä hyvin kuvasi sitä, että tilojen koko on kasvanut ja määrä vähentynyt, ja näin juuri on käynyt, mutta se on tuonut sinne myös semmoista kehitystä, että myöskin se toimintatapa on tietyllä tavalla ammattimaistuneempi, miten niissä yrityksissä tehdään, ja sillä tavalla sitä on pystytty pitämään yllä. Tämä on ollut vääjäämätön, markkinoidenkin ohjaama kehitys, mitä tässä ympärillä on tapahtunut. Tässä mielessä nämä rakennemuutokset ovat. Miten hyvin me pystytään vastaamaan sitten siihen tilanteeseen, että maatilojen määrä ei tästä enää putoa, koska se alkaa olla sellaisella tasolla jo, että meillä ei pystytä pitämään sitä ammattitaitoa, joka maanviljelyksessä on tarpeellista? Tässäkin mielessä pitää kantaa siitä puolesta huolta. Kun tässä on kumminkin koulutukseen ja osaamiseen aina aika paljon satsattu, niin myös näitten ihmisten, jotka siellä tekevät, pitäisi se osaaminen pystyä sen tilanhoidon yhteydessä ylläpitämään. Tämäkin osio on tässä tärkeässä roolissa. Tällaisista asioista meidän pitää puhua täällä kanssa, koska ei muuten se yritystoiminta pysy ja siirry isältä tai äidiltä tyttärelle ja pojalle. Kyllä se tilanne on aika paljon niin, että siihen pitää vihkiytyä, kun on nämä yrityskoot ja niistä tulee entistä enempi osakeyhtiöitä ja tämäntyyppisiä toimintoja. Eli kaikilla meillä on yhteinen tavoite, että me pidetään maaseutu asuttuna ja elävänä. Se on meidän raaka-aineen lähde ja ruuan lähde, ja sitä meidän pitää vaalia. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Maatalous on Suomelle elintärkeä asia niin kriisinkestävyyden kuin huoltovarmuudenkin kannalta. Kotimaista ruuantuotantoa on oltava riittävästi jo normaalioloissa, sillä sen tyhjästä käyntiin polkaiseminen kriisiaikoina olisi äärimmäisen vaikeaa. Voi sanoa, että kotimainen ruuantuotanto on suomalaisten ja Suomen henkivakuutus. Olennaista on ymmärtää, että maataloustukien tarkoitus ei ole itse asiassa niinkään tukea suoraan viljelijää tai karjatilallista, vaan sillä on tarkoitus alentaa ruuan hintaa tavalliselle kansalaiselle, ja tämä tarkoittaa myös kaupungissa asuvia. Hallitus uudistaa elintarvikemarkkinalakia. Tämäkin toimenpide edistää huoltovarmuutta. Muutokset parantavat esimerkiksi alkutuottajien asemaa neuvotteluissa ja suojaavat heitä kohtuuttomilta sopimusehdoilta. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Mietin tuossa edustaja Lylyn puheen aikana sitä, miten maaseutu on muuttunut. Jollakin tavalla tässä, sanotaan, viimeisten ehkä 10—15 vuoden aikana on ollut semmoista vähän niin kuin alavireistä se meno siellä. Varmaan se ei ole enää ollut semmoista ihan perinteistä, että ennen aina vanhin poika jäi tai joku lapsista jäi sinne tilalleen, vaan nyt oikeasti mietitään sitä, onko taloudellisesti kannattavaa ja järkevää pitää niitä eläimiä tai lypsää lehmiä tai pitää niitä tuotantoeläiminä sillä tavalla, että niistä saadaan lihaa sitten Suomen kansalle. Kyllä tästä eläintilan pidosta minä vähän vielä huolta kannan sillä tavalla, että se on aika raskasta työtä, ja valitettavasti se on isossa muutoksessa. Nyt toki on myöskin hyviä esimerkkejä siitä, että nyt ne tavallansa... En pidä siitä, että tilakoot suurenevat, mutta onneksi ne suurenevat, koska tiloja on vähentynyt todella paljon. Kyllä meidän pitää antaa arvo niille maaseudulla toimiville meidän huoltovarmuuden rakentajille, jotka näitä eläimiä pitävät. Tuossa joku aika sitten oli uutisissa, että eräs tuottaja oli myynyt naudanlihaa ulkomaille, ja minun mielestäni se oli erittäin hyvä teko, että hän myi sitä ulkomaille. Siinä sattui ehkä vielä onnekas sattuma, että se rekka ajoi myös jonkinlaisen kolarin ja niitä eläimiä lähti vähän karkuteille, jolloin tuli julkiseksi ja julkisuuteen myös se tilanne, että Suomesta kannattaa myydä ulkomaille lihaa. Ymmärtääkseni tämän tapauksen jälkeen Suomessa lihan hinta lähti nousemaan ja ymmärrettiin se, että täälläkin pitää maksaa ihan riittävä hinta maataloustuottajalle siitä tuotteesta. Maaseudulla on totta tosiaan ratkaiseva rooli maamme huoltovarmuuden takaajana. Harjoitettu maaseutupolitiikka on tärkeää turvallisuuspoliittisista näkökulmista, ja elinvoimainen maaseutu on kaupunkilaisväestön etu. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston maaseutupoliittisen linjauksen mukaan energiaomavaraisuuden näkökulmasta on hyödyllistä, että energiantuotantoa voidaan hajauttaa maantieteellisesti ja eri teknologioiden välille välttäen riippuvuutta yhdestä tai muutamasta lähteestä. Tällaisen kirjauksen täysimääräinen toteuttaminen ei ole mahdollista ilman turvetta, joka on ainoa — siis ainoa — kotimainen, huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto. Kasvu- ja kuiviketurve ovat strategisesti tärkeitä raaka-aineita. Energiahuoltovarmuutta vahvistetaan varmistamalla turpeen saatavuus ja vahvat toimitusketjut. Turpeennosto on maaseudulla tapahtuvaa työtä ja parantaa siten myös maaseudun elinvoimaa. Turpeen puolustaminen on paitsi turvallisuus- ja huoltovarmuusteko myös toimi maaseudun puolesta. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tuohon äskeiseen puheenvuoroon, minkä edustaja Garedew puhui: Kuitenkin tosiasia meillä on tässä maaseudun osalta, koulujen osalta se, että meidän syntyvyys oli viime vuonna 46 000, ja sitten kun katsotaan meidän kouluverkkoa, niin väkisinkin meidän kouluverkossa tapahtuu muutoksia. Esimerkiksi toisen asteen aloituspaikkoja meillä on 76 000. Voi katsoa, että kun tämä mittasuhde-ero on näin iso, niin me joudumme kouluverkostoa joka tapauksessa käymään läpi. Se koskee myös kaupunkiseutuja, ja se koskee myös maaseutua. Tämä on meillä iso haaste, ja se aina tässä kannattaa pitää mielessä, että meidän pitää nähdä tämä iso muutos. Sitten jos katsotaan maaseudun palvelurakennetta, niin kyllä hyvinvointialueet pystyvät liikkuvia palveluja järjestämään paremmin kuin aiemmin on pystytty. Toivonkin, että hyvinvointialueet lähtevät siihen suuntaan, että niitä hammaslääkäribusseja tai vastaavia menee sinne koulujen pihoihin ja katsovat lasten hampaat, ja eläkeläisten terveydenhuoltoa pystytään tekemään liikkuvilla palveluilla ja muilla. Eli tätä meidän rakennetta, millä niitä yhdenvertaisia palveluja tarjotaan ympäri Suomea, on tässä kehitettävä. Sitten jos katsotaan näitä meidän palveluja, hoivapalveluja, siellä on paljon ikäihmisiä, niin että kyllä varmasti pitää miettiä tämän kotitalousvähennyksen kohdentamista hoivapalvelujen suuntaan. Kun sitä on nyt pienennetty, niin olisi varmaan ehkä ollut syytä katsoa sitä yhtenä tapana, jolla niitä pystytään tarjoamaan. Se olisi semmoista pienyrittäjyyttä sitten mahdollistanut siellä maaseudulla ja niin poispäin, niin että kyllä näitä keinoja nykyiselläkin hallituksella olisi ollut näitä asioita katsoa ja sitä kautta viedä niitä asioita eteenpäin tämän osalta. Maaseutupoliittinen selonteko on tässä todella hyvä, ja kun katsoo sivulla 26 olevaa kokonaisuutta, niin meillä on monta politiikkalohkoa, joilla voidaan vaikuttaa sinne maaseudun alueitten toimintaedellytyksiin ja mahdollisuuksiin elää siellä maaseudulla, koska se on meidän kaikkien etu. Minä olen itsekin maalta lähtöisin hyvin pienestä, tuhannen asukkaan kunnasta, niin että minä tiedän, mitä maaseudulla on. Silloin siellä oli 2 000 asukasta, nyt siellä on vain tuhat asukasta. Minä tiedän, minkälaista on asua maalla, ja arvostan sitä erittäin paljon. Meillä kaikilla taitaa juuret olla enemmän ja vähemmän maaseudulla, koska Suomi on kaupungistunut vasta aika myöhään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Elinvoimaiset kylät ja niissä säilytettävät kyläkoulut ovat vetovoimatekijöitä varsinkin lapsiperheille. Sen sijaan, että kouluverkkoa karsitaan ja lapset pyritään säästöjen nimissä keskittämään keskustojen jättikouluihin, tulisi kuntien kääntää ajattelunsa toisin päin ja järjestää kaupunkilaislapsille koulukuljetukset kyläkouluihin. Tämä olisi kaikille paljon järkevämpi ratkaisu. Kyläkouluissa lapset voivat paremmin, ja pienempien luokkakokojen ansiosta jokainen tulee nähdyksi. Näissä pienemmissä kouluissa henkilökunta tulee lapsille tutummaksi, ja jos kiusaamista sattuisi tapahtumaan, siihen olisi helpompi puuttua. Myös herkempien lasten aistikuormitus pysyy kyläkouluympäristössä maltillisempana kuin suurissa, hälyisissä megakouluissa. Samoin kaavoituksessa ja tonttisuunnittelussa kuntien tulisi uskaltaa miettiä järkevämpiä ratkaisuja kuin tiiviisti tungettuja, korkeita kerrostaloja täynnä tyhjiksi jääviä yksiöitä. Tontteja ja monipuolista asuinrakentamista pitäisi suunnitella kyläkoulujen lähistölle. Maalla ei aina tarvitse olla kyse isoista omakotitaloista, niitäkään eivät kaikki tarvitse. Niiden lisäksi tarvitaan kohtuukokoisia ja -hintaisia erillistaloja ja vaikkapa senioreille soveltuvia asumismuotoja. Palveluiden osalta joillain alueilla on jo lanseerattu fiksuja ja kustannustehokkaita liikkuvia sotepalveluita, jotka voidaan viedä kauempana asuvien ihmisten luokse. On sanomattakin selvää, että myöskään kohtuuhintaisen autoilun ja hyväkuntoisen tiestön merkitystä ei tule aliarvioida. Hallitus on omilla toimillaan laskenut polttoaineiden hintoja useaan otteeseen: perunut ja kohtuullistanut Marinin hallituksen suunnittelemia jakeluvelvoitteen hirmunostoja sekä alentanut veroja. Vuosien 2024 ja 2025 aikana teitä on päällystetty jo noin 7 000 kilometrin edestä, mutta samalla linjalla on jatkettava myös tulevaisuudessa, koska tiestö kuluu jatkuvasti. Arvoisa puhemies! Tämän nyt käsiteltävän maaseutupoliittisen selonteon mukaan Suomen pinta-alasta yli 95 prosenttia määritellään maaseutualueiksi. Kuitenkin jo 72 prosenttia väestöstä asuu kaupunkialueilla. Selonteon mukaan tämä osittain selittyy sillä, että maahanmuuttajat tulevat kaupunkeihin ja päätyvät vain hyvin harvoin maaseudulle. Suomen Kylät ry:llä on itseasiassa tällä hetkellä meneillään kaksivuotinen EU:n rahoittama hanke maahanmuuttajiin liittyen. Sillä pyritään edistämään maahanmuuttajien asettumista maaseudulle sekä yrittäjäksi ryhtymistä siellä. Siihen liittyy verkostoitumisen tukemista, koulutuksia sekä toimintamallien kehittämistä. Näin pyritään saamaan maahanmuuttajia kotoutumaan maaseudulle ja elättämään itsensä. Samalla tällä edistetään maaseutualueiden elinvoimaa sekä toivottavasti löydetään jopa maaseutuyrittäjille toiminnanjatkajia. Arvoisa puhemies! Maaseutu peltoineen, metsineen ja järvineen on kuitenkin edelleen suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin sydämessä. Tätä yhteyttä meidän tulee vaalia myös tulevaisuudessa ja ehkäistä siitä vieraantumista, sillä maaseudun merkitys hyvinvoinnin luojana, puhtaan ruoan tuottajana ja monipuolisena huoltovarmuuden varmistajana on Suomelle korvaamaton. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Yrittäjänä ja maaseudun asukkaana ja maanviljelijänä kannatan tätä hallituksen selontekoa maaseutupolitiikasta ja sen lähettämistä jatkovalmisteluun. Selonteko tunnistaa oikein sen, että maaseudun elinvoima ei synny tukipolitiikasta vaan työstä, yrittämisestä ja mahdollisuuksista. Maaseudulla yrittäjyys ei ole sivujuonne vaan koko yhteisön perusta. Työpaikat, palvelut ja verotulot syntyvät paikallisista yritystoiminnoista. On tärkeää, että selonteossa nähdään maaseutu monipaikkaisen työn, hajautetun tuotannon ja uuden yritystoiminnan mahdollistajana, ei menneisyyden vaan tulevaisuuden toimintaympäristönä koko Suomessa. Digitaaliset ratkaisut, etätyö, biotalous, matkailu, elintarvikeala ja uusiutuva energia tarjoavat maaseudulle kasvunpaikkoja, jos infra, osaaminen ja toimintaympäristö ovat kunnossa. Yrittäjän näkökulmasta keskeistä on, että liikenneyhteydet ja tietoliikenneyhteydet toimivat, luvitus- ja viranomaisprosessit ovat sujuvia myös pienille toimijoille ja että työvoiman saatavuus sekä paikalliset palvelut turvataan. Samalla haluan nostaa esiin muutaman rakentavan kehitysnäkemyksen, jotka on syytä huomioida selonteon jatkovalmistelussa: Ensinnäkin, maaseudun yrittäjien riski on monella tavalla suurempi kuin kaupungeissa. Hallinnollinen taakka, kustannusten nousu ja epävarmuus esimerkiksi energian verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyen osuvat erityisesti pieniin yrityksiin. Selontekoa on vietävä suuntaan, jossa sääntely ja viranomaispääsäännöt tukevat investointeja eivätkä lisää epävarmuutta. Toiseksi, infrastruktuuri on nähtävä selvästi kilpailukykytekijänä, ei vain peruspalveluna. Toimivat tiet, logistiikka ja tietopalveluyhteydet ratkaisevat sen, voiko maaseudun yritys toimia tasavertaisesti markkinoilla. Ilman näitä yrittäjyys ei käytännössä ole mahdollista. Kolmanneksi, monipaikkaisuus tunnistetaan selonteossa, mutta jatkovalmistelussa tarvitaan konkreettisempia toimia. Etätyön, yrittäjyyden ja kausityön yhdistelmät on tehtävä aidosti mahdollisiksi myös verotuksen, asumisen ja palvelujen näkökulmasta. Neljänneksi, yrittäjyyden ehkä keskeisin onnistumisen edellytys on luottamuksellisen asiakasverkoston luominen. Se voi olla lähiseudulla tai vaikkapa koko Suomessa ja parhaimmillaan viennissä. Siinä yhteistyö esimerkiksi kauppakamarien ja Business Finlandin kanssa on hyvä pohja ponnistaa. Arvoisa puhemies! Maaseudun tulevaisuus ratkaistaan sillä, uskallammeko luottaa yrittäjyyteen ja paikalliseen osaamiseen. Tämä selonteko antaa siihen hyvän perustan, ja siksi kannatan sen lähettämistä eteenpäin.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä olemme tämän asian ympärillä käyneet hyvää keskustelua jo jonkin aikaa, elikkä maaseutupoliittinen selonteko on tärkeä. Tässä yhteydessä on korostunut se aluepolitiikan merkitys, ja varsinkin itäsuomalaisena edustajana haluan todeta Itä-Suomen merkittävyyden. Siihen vaikuttaa, totta kai, paljon maatalous, siihen liittyvä toiminta, työllisyys, omavaraisuus ja kaikki muu ja sitten, totta kai, teollisuus, metsäteollisuus ja muu vastaava tilanne, mikä vaikuttaa siihen, miten Itä-Suomessa pärjätään. Tässä aiemmissa puheenvuoroissa ministeri oli hyvin vastaamassa kysymyksiin ja keskusteluun. Hän totesi jotenkin niin, että tällä hallituskaudella olisi Itä-Suomeen satsattu, oliko peräti tuplasti enemmän kuin viime kaudella hallitus satsasi. Toki tämä kuulostaa erikoiselta, koska itse olen kotoisin sieltä Pohjois-Savosta ja Varkaudesta, ja siellä hallituksen päätöksellä on ajettu alas käräjäoikeutta, ulosottotoimintaa, verotoimistoa, ympärivuorokautista päivystystä sairaalan osalta, ja mitä vielä on tulossakaan, eli koen sen, että Pohjois-Savossa ja siellä Keski-Savon puolella ei ehkä koeta ihan samankaltaisesti, kuten ministeri totesi, että tämä hallitus olisi satsannut jopa tuplasti enemmän kuin aiempi hallitus. Tämän haluan vielä tässä kohdassa tuoda esiin, että näillä on iso vaikutuksensa sen koko alueen elinvoimaan, minkälaisia palveluita, peruspalveluita siellä on tarjolla, puhumattakaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Kaikki vaikuttaa sen alueen kehittymiseen, menestymiseen, työllisyyteen, elinkeinoon ja näin poispäin, ja se on myös tätä maaseutupoliittista ohjelmaa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on käsittelyssä valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko, ja se on sinänsä erittäin tarpeellinen, koska on todella pitkä aika tästä edellisestä ja siitä, kun tätä on täällä salissa käsitelty. Arvoisa rouva puhemies! Ensin lähtevät ihmiset ja sitten palvelut. Tämä on semmoinen polku, mikä tuolla maaseudulla kohdataan hyvin useasti. Se, miten voimme tämän kehityspolun muuttaa, on sitten iso kysymys. Kun katsotaan tätä suomalaisen yhteiskunnan kehitystä, tulee yhtä aikaa monenlaisia ongelmia: voidaan ajatella julkisen talouden rakennetta, elinkeinorakenteen ja palvelurakenteen muutoksia, ja sitten väestö ikääntyy erityisesti maakuntien reuna-alueilla. Meillä on tällaisia monia yhtäaikaisia haasteita, joihin pitäisi pystyä vastaamaan, ja erityisesti näihin vastaaminen on hankalinta tuolla maaseudulla. No, miten niitä mahdollisuuksia voitaisiin tässä nostaa esiin? Ensinnäkin työpaikka on yksi keskeinen pitovoima, myös maaseudulla. Silloin kun on työpaikka, niin silloin siellä yleensä pysytään ja voidaan ajatella, että sitä elämistä sinne tehdään. Tämä pitäisi mahdollistaa, ja kun täällä aiemmin esillä ollutta työmatkojen verovähennysoikeutta pienennettiin pari vuotta sitten, niin nyt se varmasti heijastuu siihen, että kun työn perässä maaseudulta on yleensä lähdetty vähän pitemmällekin, niin se on vähän hankalampaa tämän johdosta. Arvoisa rouva puhemies! Resurssit ovat maaseudulla. Siellä ovat metsät, ruokatuotanto, mineraalit, luonto ja niin poispäin. Meillä on paljon asioita maaseudulla, ja voisi ajatella, että se on myöskin meidän semmoinen resurssilähde, josta meidän pitää pitää huolta. Se on myöskin meidän energiaomavaraisuutemme keskeisimpiä asioita. Siellä on tuulivoima, siellä on biokaasu, puu, aurinkovoimalakeskittymät ovat maaseudulla, ja tämä on myöskin huoltovarmuuskysymys. Kun siinä mielessä katsomme Suomea, niin maaseutu muodostaa meille tässä erittäin ison resurssiasian, joka meidän pitää huomioida, kun me ajatellaan, miten maata kehitetään. Arvoisa rouva puhemies! Sitten kun katsotaan, voidaanko me tähän jotenkin yhteiskunnassa vaikuttaa, niin varmasti nämä hyvät tekijät, julkinen toimija, kunnat ja hyvinvointialueet ja niiden palveluverkko, ovat myöskin avainasemassa siinä, miten ihmiset päätöksiä tekevät, missä he pysyvät, ja niin poispäin. Tavallaan tämä asia on myöskin olemassa. Kouluverkko on ilmeisen iso vaikuttava tekijä siihen, miten lapsiperheet pysyvät paikkakunnalla. Arvoisa rouva puhemies! Meillä on täällä talossa käsittelyssä hankintalakikokonaisuus, joka erityisesti seutukunnalla ja pienten kuntien osalta tulee muodostamaan aika isoja haasteita. Tässäkin mielessä pitäisi myöskin ymmärtää, että kuntarakenne on hyvin erilainen, ja siellä pitäisi mahdollistaa monenlaiset yhteistoiminnan muodot kuntien välillä. Tätä in-house-yhtiömallia, jolla kunnat hoitavat palvelujaan ja tekevät yhdessä, pitäisi katsoa niin, että se koskee kipeimmin juuri maaseutuun ja pieniin kuntiin. Arvoisa puhemies! Täällä on myöskin puhuttu kiinteistöistä ja kiinteistöjen hinnasta. Voi sanoa, että tämä on iso haaste sen vuoksi, että arvo koko ajan putoaa niitten osalta, kun väki vähenee ja lainoitusta ei saa pankeilta. Tässäkin on sellainen kokonaisuus, joka meidän pitäisi pystyä tekemään niin, että maaseudulla pystytään asuminen ja asumisen olot myöskin jatkossa hyvin hoitamaan. Täällä puhuttiin yhteyksistä, tieverkosta. Tietoliikenneyhteydet ovat ihan keskiössä. Voidaan sanoa, että etätyö on maaseudulle mahdollisuus, ja silloin se vaatii tietoliikenneyhteyksiä. Monia tämmöisiä keskeisiä asioita voidaan täällä hoitaa, mutta ehkä kaikkein tärkein asia on, että meidän pitäisi pystyä, arvoisa rouva puhemies, antamaan maaseudulle myöskin tämmöinen näkymä siitä, että maaseutu on tärkeässä roolissa meidän tulevaisuudessa. — Kiitos.