Keskustelualoite luovien alojen asemasta tekoälyn käytön lisääntyessä

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksista, ja kiitos kaikille tähän keskusteluun osallistuneille. Voi sanoa lyhyesti, että tekoäly on hyvä renki, mutta se on huono isäntä. Pitää muistaa, että tekoäly on tekninen keino hyödyntää olemassa olevien tai edesmenneiden taiteilijoiden, luovien alojen työntekijöiden, työn tuotoksia. Nyt on kysymys sitten siitä, mikä tässä aloitteessa oli keskeistä, että nämä luovien alojen työntekijät saavat siitä korvauksen. Meillä on tekijänoikeuslainsäädäntö olemassa, ja korvauksia maksetaan tällä hetkellä niin sanotussa normaalissa tilassa, eli jos lainaa jotain teosta, niin siitä korvaukset sitten menevät. Kun tuli uusi alusta, Spotify esimerkiksi, sekin on saatu tähän, sieltä menevät korvaukset musiikin tekijöille. Nyt tämän tekoälyn osalta tämä avoimuus, lisensointi ja sitten se, että se lasku lentää ja sen laskun myötä rahat sitten menevät tekijälle, se ketju pitää saada toimimaan. Ongelmana on se, että nämä suuret yritykset Euroopan ulkopuolelta eivät piittaakaan meidän laista. Tämä on se kysymys, jossa tarvitaan sitten isosti EU:ta, ja siinä toivon mukaan — ja uskonkin — hallituksen ministerit painavat päälle, että sinne saadaan sellaiset sopimukset, että tämä toteutuu niin kuin normaalisti pitää. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos tosiaan tästä tärkeästä yhteisestä asiasta sivistysvaliokunnan puheenjohtajalle, edustaja Haataiselle tämän keskustelualoitteen muodossa. Luin muutama vuosi sitten Helsingin yliopiston tutkija Hannu Toivosen kirjan tekoälystä, ja sieltä opin, että tekoäly eli keinoäly on ensimmäistä kertaa tunnistettu ja sitä on lähdetty kehittämään 1950-luvulla. Eli emme ole ihan uuden asian äärellä, mutta tietenkin se tiedonvälitys ja teknologiset kyvykkyydet, mitä meillä on erilaisen laskentakapasiteetin ja kaiken muun kannalta, mahdollistavat nyt paljon nopeamman tekoälyn hyödyntämisen kuin mitä se on tarkoittanut 20 tai 10 vuotta sitten, ja sen takia se muuttaa meidän maailmaa ja meidän tiedonvälitystä ja tiedonkäsittelytaitoa nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, niin kuin tässä tosi moni teistä edustajista sanoi. Näin on. Mitä tulee sitten lainsäädäntöön ja mitä me voimme tehdä yhtenä Euroopan unionin maana, niin kyllä tässä lainsäädäntöpuolessa olemme tosi vahvasti toisaalta EU:sta riippuvaisia ja toisaalta me haluamme, että EU tekee sitä sääntelyä, koska tiedetään, että kulttuuri- ja taidepuoli ei tunne maan rajoja, ja jos lähdetään siihen, että 20:llä eri tavalla aletaan EU-tasolla sääntelemään, niin se on sitten myöskin haitta meidän, Suomen, pienen kielialueen, kannalta mutta myöskin meidän luovan alojen toimijoille, joten me vahvasti nähdään se, että se EU-taso on se, mitä me tarvitsemme. Asia, mikä myöskin on todellakin yhteinen, on se läpinäkyvyys, jota todella moni edustaja tässä nosti esiin, eli tarvitaan selkeitä ja toimivia pelisääntöjä. Tämä teosten luvaton käyttö ja käytön helppous erilaisissa tekoälymallien koulutuksissa tuo tällä hetkellä sellaista epäreiluutta ja sellaista toimintaa, joka ei ole hyväksyttyä. Kaikkien aineistojen ja erityisesti tekoälymallien koulutusaineistojen läpinäkyvyys on tärkeää. Se on tärkeää koko sille luovan alan arvoketjulle, ja on tärkeää, että tätä läpinäkyvyyttä pystyttäisiin lisäämään. Silloin sisällöt ovat myöskin monipuolisempia. Minä ajattelen niin, että se läpinäkyvyys näissä tekoälyjen koulutusmateriaaleissa ja niissä aineistoissa on vähän samanlaista kuin viittausaineisto muutenkin aineistossa. Elikkä yhtä lailla meidän täytyy tulla vaatimaan tekoälyltä, että se kertoo, mistä se on sen aineiston saanut, samalla tavalla kuin muutenkin on lainauksessa kyse. No, sitten näihin EU-tasoihin. Olen keskustellut näistä asioista useamman kerran komissaari Virkkusen kanssa, tänään viimeksi, kun komissaari oli Suomessa ja eduskunnassa käymässä. EU:n tekijänoikeussuositukset tulivat tosiaan tällä viikolla, ja tekijänoikeuslainsäädäntöä ollaan uudistamassa, toki komissaari Micallefin johdolla, jota olen myöskin tavannut tässä reilun vuoden aikana useamman kerran. Tekoälystrategia on valmistelussa, luovien alojen strategia on valmistelussa. Se on valmistelussa komissaari Virkkusen johdolla. Tulossa on myös peliteollisuusstrategia. Näissä kaikissa tullaan katsomaan sitten sitä lainsäädäntöpuolta ja sääntelyn tarpeita EU-tasolla. Isona tavoitteena näissä on suojata tekijöiden asemaa lisensoinnilla, jotta tekijät saavat ansaitsemansa korvauksen työstään. Teistä edustajista moni näihin viittasi, valiokunnan puheenjohtaja ja Kaarisalo, ja samaten Asell, Mikkonen, Lyly ja Viitala kysyivät, mitä tälle sääntelylle ollaan tekemässä. Itse asiassa olisin hieman ajankohtaisemman tiedon äärellä, jos meillä olisi viime viikolla voinut olla EU:n kulttuuriministerikokous. Meillä piti olla viime viikolla Nikosiassa, Kyproksella kulttuuriministerikokous, mutta se tiistaina peruttiin brittien lähetystöön tulleen ohjusiskun vuoksi. Ministerikokous tosiaan kokonaan peruttiin ja siirrettiin myöhemmälle keväälle. Mutta olemme loppuvuodesta keskustelleet EU-tasolla siitä, miten mahdollisesti tulevaisuudessa pystyttäisiin sääntelemään luovien alojen toimijoiden oikeudesta omaan ääneen, kuvaan ja tämäntyyppisiin asioihin, jotka eivät ole yksinkertaisia asioita. Tässä erityisesti tarvitaan EU-puolen toimia. Edustaja Kiuru kysyi myöskin näistä mahdollisuuksista. Tekoälyn käyttöhän voi myös lisätä luovuutta, jos semmoiset tietyt toistuvat, rutiininomaiset työtehtävät saadaan ohjattua tekoälylle käyttöön ja ihmiselle jää enemmän aikaa siihen, että ongelmanratkaisua ja luovuutta voidaan toteuttaa laajemmin. Tekoäly voi toisaalta myös tehostaa työvaiheita, ehkä madaltaa kynnystä kokeilla uusia ilmaisun muotoja ja tukea niitä luovia prosesseja. Toisaalta se voi myöskin helpottaa pienten toimijoiden tuotantoa ja ehkä tarjota pienille toimijoille joitain sellaisia välineitä kansainvälistymiseen, mitä ei olisi muuten voinut tapahtua. Ainakin kun ajattelen Suomea pienenä kielialueena, niin nyt ovat lisääntyneet tämmöiset erilaiset äpit, ihan suomalaisten yritysten tekemät äpit, joilla voidaan esimerkiksi eri kieliä tuottaa meidän taide- ja kulttuuripuolen esityksissä. Sanon tähän loppuun, että kun saamelaisoopperan maailman ensi-ilta oli tammikuussa Oulu2026:n puitteissa ja siellä oli useampaa saamen kieltä, niin sitten jokaisen oli mahdollista äpillä nähdä esitys ruotsiksi, englanniksi, suomeksi tai eri saamen kielillä ja sen pystyi saamaan itse siihen eteen. Olisi ollut mahdotonta esimerkiksi oopperassa tai teatterissa tuottaa kuutta eri kieltä johonkin skriinille tai vastaavalle, eli meillä on erilaisia mahdollisuuksia. Ja kun tuossa kävin muutama viikko sitten katsomassa tuon Kaija Koo ‑elokuvan Kaunis, rietas, onnellinen, niin siinähän oli myös hyödynnetty tekoälyä Kaija Koon luvalla joissakin näissä laulukohtauksissa. Ajattelen, että tämäntyyppisiin se sopii, kun on sovittu yhdessä artistien kanssa, miten sitä käytetään, miten hyödynnetään, ja silloin sitten sitä myöskin osataan käyttää. Mutta tämä vain kertoo siitä, että pitää löytyä ne reilut pelisäännöt, pitää olla sitä lisensiointia, pitää olla sitä läpinäkyvyyttä, ja sitten niiden pelisääntöjen on tärkeä olla sieltä EU-tasolta yhteiset. Arvoisa puhemies! Ihan loppuun vielä, kun kysyttiin tästä AVMS-direktiivistä. Itse asiassa täällä on juuri ministeri Ranne, jonka kanssa ollaan viety eteenpäin tätä tilausohjelmapalveluiden maksuvelvoitetta, ja siitä on tarkoitus antaa hallituksen esitys sitten syyskaudella, ja komissaari on kertonut, että muilta osin kaikkineen AVMS-direktiiviä ollaan myöskin EU-tasolla nyt uudistamassa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tahdon lopuksi kiittää teitä kaikkia tästä keskustelusta, jota olemme tänään käyneet. Tällaisen keskustelun käyminen on arvokasta. Se muistuttaa meitä siitä, ettei ihmisen luovuus ole korvattavissa koneilla. Ennen kaikkea se muistuttaa siitä, että juuri me, lainsäätäjät, ja kansalaiset yhdessä kannamme vastuun niistä asioista, joita haluamme suojella, vahvistaa ja siirtää seuraaville sukupolville. Me voimme valita, mitä pidämme arvokkaana. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Luvatta tuotettu tekoälysisältö kilpailee suoraan ihmisten tekemien teosten kanssa. Pahimmillaan se tarkoittaa, että tekoäly syrjäyttää markkinoilta ihmisten tekemiä teoksia ja tuottaa voittoa tekoäly-yhtiöille, joista monet ovat ylikansallisia teknologiajättejä. EU:n monivuotisen rahoituskehyksen kuulemisissa kulttuuriala ehdotti tämmöistä mallia, että kun näille teknologiajäteille määrätään tekijänoikeusrikkomuksista sakkoja, niin näitä sakkomaksuja voitaisiin tulevaisuudessa ohjata kulttuurin rahoitukseen. No, joka tapauksessa uusia rahoitusmekanismeja alalle tarvitaan. Taiteilijapalkkaa tai Ruotsissa käytössä olevaa allianssimallia pitäisi selvittää. Me vihreät tuetaan myös perustulon käyttöönottoa, se tukisi tässä työn murroksessa, jota tekoäly tuo alalle jos toiselle.

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoiseksi tekoälyn tekee se, että sitä voi käyttää myös tunnistamaan tekoälyllä tehtyä sisältöä ja tunnistamaan niitä teoksia, joita se on lainannut, elikkä meillä on jo työkalu tehdä sitä työtä tekijänoikeuksien saamisen puolesta. Nyt on tärkeää kuulla tässä ministeriltä, onko Suomen kanta samansuuntainen kuin tuo Euroopan parlamentin valitettavasti vain oma-aloitemietintö, joka ei ole velvoittavaa lainsäädäntöä, mutta jossa halutaan täyttä avoimuutta tekoälysuojeltujen materiaalien käytöstä niin, että kehittäjien tulisi listata ne yksitellen ja pitää kirjaa hakurobottien käytöstä, ja puutteellinen listaus tai kirjanpito voisi olla tekijänoikeusloukkaus ja sitä kautta, sakon kautta tai rangaistuksen kautta, saataisiin rahat niille, joille se kuuluu: tekijöille. Kiinnostaa myös, onko teillä jotain kotimaisia tapoja ajatella asian eteenpäinviemistä. Itse uskon vahvasti ihmisten rakastavan oikeaa kulttuuria ja luovuutta. Konsertti, uusi tyylilaji, fanitus — eihän sellaiseen joku avatar pysty.

Arvoisa puhemies! Tekoälystä kun puhutaan, niin puhutaan kielimalleista, ja kun puhutaan kielimalleista, niin ei voi välttyä puhumasta Suomessa suomen kielestä ja ruotsin kielestä, kansalliskielistämme, ja toki myös saamesta. Edelleen palaan näihin mahdollisuuksiin. Voisiko ajatella ja näkisikö ministeri sellaista skenaariota, että pienelle maalle, pienelle kieliryhmälle, tekoäly saattaisi luoda suuremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa luomalla jonkinlaista kilpailuetua tai skaalattavuutta, jota nykyisessä tilanteessa ennen tekoälyä ei olisi voinut ajatella? Kysymykseni on jokseenkin kryptinen ja heikosti muotoiltu, koska se ajatus on ikään kuin hieman höttöinen tässä ilmassa, mutta heitän kuitenkin tällaisen ajatuksen, ja ehkä joku kollega siihen osaa tarttua tai ministeri osaa siihen vastata omalla ajatuksellaan.

Arvoisa herra puhemies! Tekoälystä kun puhumme, niin monesti puhutaan silloin myös tuotantotehokkuuden lisäämisestä ja sen kaltaisista asioista, mutta kun me puhutaan juuri kulttuurialasta ja luovasta alasta, silloin keskustelu on kyllä hyvä pitää siinä, että välttämättä sitä tuotantotehoa ei niinkään siihen tuotokseen mutta ehkä niihin tuotantotapoihin sitten pystytään kuitenkin saamaan avuksi. Luovat alat ja luovien alojen edustajatkaan eivät ymmärtääkseni vastusta tekoälyn käyttöä, mutta vaativat selkeitä pelisääntöjä ja sitä oikeudenmukaisuutta niihin korvauksiin. Kyllähän se on aivan kohtuutonta, jos joku tuottaa materiaalia ja sitten sillä henkilön tuottamalla materiaalilla pystytään tuottamaan lisäarvoa jossain toisaalla. Kyllä näihin on ne pelisäännöt löydyttävä, se oikeudenmukaisuus, tässä koko keskustelussa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Vielä tuli kysymys mieleen. EU:n tekijänoikeusdirektiivin periaatteiden mukaan alustojen tulee hankkia lupa tekijöiltä heidän teostensa hyödyntämiseen ja maksaa tästä oikeudenmukainen korvaus. Kiinnostaakin nyt tässä yhteydessä, kun ministeri on paikalla, kysyä, miten Euroopassa tämä direktiivi on laitettu täytäntöön, ja poikkeavatko eri maissa käytännöt näitten osalta, koska se varmaan viitoittaa myöskin sitä Suomen tietä, minkälaisia asioita me tässä huomioimme, kun tätä lainsäädäntöä toivon mukaan tässä teemme. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Meidän tehtävämme on varmistaa, että tekoäly ei korvaa luovaa työtä. Se ei voi korvata sitä taloudellista turvaa, joka kuuluu jokaiselle luovalle työntekijälle. Tekoäly ei synnytä omaperäisiä ideoita, ei kanna elämänkokemusta eikä kykene tunteiden käsittelyyn. Se ei ole luovaa itsessään. Luovan työn ydin säilyy ihmisessä. Se on taito tulkita, nähdä uusia näkökulmia, koskettaa toista ihmistä. Siksi tarvitsemme selkeät pelisäännöt. Tarvitsemme avoimuutta ja teknisiä ratkaisuja, joilla luovien teosten käyttö voidaan tunnistaa. Tarvitsemme kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotta luovan työn arvo ei katoa teknologisen kehityksen vauhdissa. Luova ala on myös osa kokonaisturvallisuutta. Luovan alan hyvinvointi kasvattaa kansamme kriisinsietokykyä ja tahtoa taistella oman kulttuurinsa puolesta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut monessa puheenvuorossa esiin se tosiasia, että luovan työn tekijöiden ja yritysten neuvotteluasema on hyvin heikko suhteessa näihin teknologiayrityksiin, jotka aika yleisesti ovat amerikkalaisia teknologiayrityksiä. Kysehän tässä on myös siitä, miten suomalaisen kulttuurin tekijät, eurooppalaisen kulttuurin tekijät pärjäävät tässä, mihin rahavirrat menevät, tulevatko ne tekijöiden kukkaroon vai menevätkö ne sinne amerikkalaisten yhtiöiden lihottamiseen. Nyt tämä neuvotteluaseman vahvistaminen on se todella tärkeä asia, eli meidän pitää kyetä luomaan sellainen sääntely ja menetelmät, joilla luovan alan työntekijät pystyvät tässä kisassa pärjäämään. Nythän näitä ratkaisuja tehdään oikeussaleissa. Esimerkiksi Saksasta saatiin periaatteellisesti hyvin merkittävä tekoälyä koskeva tekijänoikeustuomio marraskuun 2025 alussa. Siinä tuomiossa yhdysvaltalaisen OpenAI-yhtiön todettiin loukanneen tekijänoikeuksia sen käytettyä luvattomasti tekijänoikeudella suojattuja laulujen sanoituksia, ja OpenAI määrättiin maksamaan korvauksia ja poistamaan luvatta käytetyt sanoitukset palvelimiltaan. Nyt kysyn ministeriltä: mitä voisimme tehdä paremmin, että tämä ei mene oikeussalien kautta, koska nämä oikeudenkäynnit ovat todella kalliita?

Arvoisa puhemies! Keskustelussa luovien alojen tekoälystä puhutaan usein vain teknologiasta ja innovaatioista, mutta yhtä tärkeä kysymys on kulttuuri ja kieli. Suomi on pieni kielialue. Jos digitaalinen ympäristö täyttyy massatuotetusta tekoälysisällöstä, joka on usein englanninkielistä tai kansainvälisesti tuotettua, vaarana on, että suomalainen kulttuuri ja suomenkielinen sisältö jäävät entistä pienempään asemaan. Samalla kilpailu näkyvyydestä kiristyy. Tekoäly pystyy tuottamaan valtavia määriä sisältöä lähes ilman kustannuksia. Tällaisessa ympäristössä yksittäisen kirjailijan, muusikon tai kuvittajan on entistä vaikeampi tulla esiin. Tämä ei ole vain taloudellinen kysymys, se on myös kysymys kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja siitä, millainen kulttuuriympäristö Suomessa tulevaisuudessa on. Kysymyksenä on, miten voidaan turvata suomalaisen kulttuurin ja pienten kielialueiden sisällöntuotannon asema tekoälyn aikakaudella.

Arvoisa puhemies! Luovan alan tekijät ovat nyt jo hankalassa asemassa, kun digitaaliset alustat ovat muuttaneet ansaintalogiikkaa ja heidän tulonsa ovat romahtaneet. Kun tiedämme, että nimenomaan tekijänoikeus on luovan talouden perusta, niin on huolehdittava, että tekijänoikeuksista saadaan oikeudenmukainen korvaus eikä se nyt tekoälyn myötä katoa. Luovan alan tekijöiden ja kuluttajien on molempien voitava tietää, mikä on tekoälyn tuottamaa ja kenen teoksia on käytetty tekoälymallien kouluttamisessa. Selkeät merkinnät ja läpinäkyvyys vahvistaisivat myös kuluttajien oikeuksia. Myös luovien alojen tekijöiden neuvotteluasemaa on vahvistettava, sillä yksittäinen taiteilija tai luovan alan freelancer ei pärjää yksin globaaleille teknologiayhtiöille. Yleinen tekijänoikeuksien suojan vahvistaminen, nykyistä kattavammat tekijänoikeuskorvaukset ja esimerkiksi tekijänoikeusjärjestöjen asiavaltuus auttaisivat luovan alan tekijöitä puuttumaan epäkohtiin kollektiivisesti. Toivon, että näitä voimme viedä yhdessä eteenpäin.