Välikysymys köyhyydestä ja elinkustannuksien noususta

Kiitos, arvoisa puhemies! Välikysymyksen ensimmäiset allekirjoittajat ovat jo aikaa sitten jättäneet salin, joten ajattelen, että varmasti tämä keskustelu alkaa olla loppusuoralla. Kiitos kansanedustajille tästä keskustelusta, erityisesti nyt salissa oleville edustajille hyvistä puheenvuoroista. Tämä loppuillan keskustelu oli rakentavaa. Siellä oli paljon hyviä ehdotuksia ja myös paljon sellaista viisautta, joka kumpuaa aiemmasta työhistoriasta. Esimerkiksi edustaja Lyly toi sitä tässä, ja entinen ministeri STM:stä myöskin, edustaja Lindén, ja moni muu täällä salissa, ja vielä kuultiin tällainen hieno aatepuheenvuoro tähän loppuun. Yritän päättää itsekin myönteisissä tunnelmissa tuomalla tietoonne tätä suojaosakeskusteluakin liippaavan hallituksen esityksen, joka on tarkoitus huomenna antaa valtioneuvoston istunnossa ja jota arvelen, että oppositiokin voisi tukea. Se liittyy työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista helpottavaan joustomalliin, eli ihmiset, jotka ovat työkyvyttömyyseläkkeellä, voisivat tehdä töitä ilman pelkoa siitä, että menettää eläkkeen tai se leikkautuu kokonaan. Tämä joustavampi malli on mahdollisuus myös kokeilla töihin paluuta ja omien voimien riittävyyttä terveydentilan niin salliessa. Tämä on erinomaisen inhimillinen uudistus myös osatyökykyisten työllistämisen näkökulmasta. Palataan tähänkin ensi viikon lähetekeskustelussa. — Kiitos ja hyvää yötä!

Kunnioitettu rouva puhemies! Täytyy omasta puolestanikin kiittää, ministerit Grahn-Laasonen ja Marttinen, että olette kuuntelemassa tätä illan keskustelua, viimeisimpiä puheenvuoroja. En tiedä sitten, innoittaako tämä minun puheenvuoroni vielä jatkopuheenvuoroihin tai jopa ministerin vastauksiin — se nähtäväksi jää. Kiitän todellakin ministereitä jo päivän keskusteluun osallistumisesta vastauksillanne. Niin kuin ministeri Grahn-Laasonen muisteli 90-luvun Forssaa, itsekin olen 80-luvun lopun lapsia ja elänyt sitä 90-luvun alkua ja lama-aikaa ja tiedän myös, minkälaista on elää perheessä, jossa rahat ovat todellakin tiukilla. Se siitä historiasta. No, itse asiassa, rouva puhemies, mennään historiaan, koska tämä köyhyyden kysymys on ollut merkittävä yhteiskunnallinen haaste kautta historian. Voidaan mennä vieläkin pitemmälle kuin sinne 90-luvun Forssan aikoihin. Köyhyysasiaan ovat tarttuneet monet ajattelijat, monet vaikuttajat, ja yksi keskeisistä suomalaisista henkilöistä tässä keskustelussa, kun puhutaan köyhän asiasta, on ollut Santeri Alkio, joka tunnetaan erityisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolestapuhujana sekä maaseudun ja vähävaraisten ihmisten aseman parantajana. Hän piti huolta maaseudun lapsista. Santeri Alkio on myös maalaisliitto-keskustan perustaja ja ideologinen isä. Hän eli silloin 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella. On sanottu, että hän on ollut tämmöisiä 1880-luvun realisteja, kun puhutaan tasa-arvoisesta Suomesta. Köyhän asia tarkoittaa ennen kaikkea huolta niistä ihmisistä, joilla ei ole riittäviä taloudellisia tai sosiaalisia resursseja elää ihmisarvoista elämää. Köyhyys ei ole pelkästään rahan puutetta, vaan se voi ilmetä myös koulutuksen, terveyden ja mahdollisuuksien puutteena. Yhteiskunnassa köyhien asema kertoo paljon siitä, kuinka oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen se on. Santeri Alkio ajatteli, että yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia heikommista jäsenistään — yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia heikommista jäsenistään. Hän korosti erityisesti sivistyksen merkitystä köyhyyden poistamisessa. Alkion mukaan koulutus ja henkinen kasvu antoivat ihmisille mahdollisuuden parantaa omaa elämäänsä ja nousta pois köyhyydestä. Hän ei nähnyt köyhiä pelkästään avun kohteina vaan aktiivisina toimijoina, joilla on kyky kehittää itseään ja yhteiskuntaa. Tässä Alkion ajattelussa korostui myös yhteisöllisyys ja vastuu toisista ihmisistä. Hän uskoi, että yksilön hyvinvointi on sidoksissa koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Tämän vuoksi hän kannatti politiikkaa, joka tasoittaa eroja ja tarjoaa kaikille mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan. Hänen ajatuksensa näkyvät edelleenkin suomalaisessa hyvinvointivaltion ajattelussa. Rouva puhemies! Kyllä, köyhän asia on edelleen ajankohtainen. Vaikka Suomi on monella mittarilla vauras maa, eriarvoisuus ei ole kadonnut, ja näillä hallituksen toimenpiteillä valitettavasti tätä eriarvoisuutta nyt syntyy. Siksi nämä Alkion ajatukset ovat yhä tärkeitä. Meidän tulee panostaa koulutukseen, tukea heikommassa asemassa olevia ja rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus hyvään elämään. Rouva puhemies! Näillä Santeri Alkion opeilla itsekin seison tässä tänä päivänä. Vaikka sitä niukkuutta oli siellä omassa perheessä, niin silti tarjottiin yhteiskunnan toimesta ensinnäkin koulutus. Ja olen kiitollinen omille vanhemmilleni, että heiltä löytyi kuitenkin siinä niukassa ajassa vielä sen verran euroja, että saivat sitten vielä pojan matkaan lisäharrastuksiinkin, ja musiikkiharrastus on kantanut pitkälle. Elikkä koulutukseen ja heikompiosaisista huolehtimiseen tulee satsata myös vaikeina aikoina. Vaikka kuinka olisi taloudellisesti tiukkaa, silti, ministerit, teidän tulee pitää huolta jokaisesta suomalaisesta. Rouva puhemies! Kuuntelen ministerin vastaukset, ja sen jälkeen katson. No, kiitoksia, rouva puhemies. Jos sallitte, niin vielä sen verran kommentoin tätä päivän keskustelua: Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa oli — harmi, perussuomalaiset eivät ole tätä kuuntelemassa — ihan suora sitaatti tästä perussuomalaisten puheenvuorosta, jonka edustaja Aittakumpu piti: ”Elinkustannusten kasvua on hillitty myös autoilun verotusta keventämällä ja ilmastokiihkoista politiikkaa suitsimalla. Suomen ei pidä enää koskaan erehtyä vihreiden ilmastolinjalle, joka ainoastaan siirtää suomalaisten rahaa ulkomaille.” Nyt täytyy kyllä muistaa, että kun puhutaan tämmöisestä ilmastokiihkoisesta politiikasta, niin se sama linja jatkuu tämän nykyisen hallituksen toimesta kuin mitä edellinen hallitus aloitti, elikkä hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2035 edelleenkin on hallitusohjelmassa ja ihan tavoitteessa kirkkaana mielessä. Kun puhutaan tämmöisestä ilmastokiihkoilusta ja ilmastokiihkoilevasta politiikasta, niin ei pitäisi antaa semmoista mielikuvaa, että tämmöinen on loppunut. Päinvastoin, sillä tällä asialla on monta eri nimeä. Mitä tulee tähän elinkustannuksien nousuun: Tässähän annettiin ymmärtää, että tämmöinen toiminta on loppunut. Minun mielestäni tilanne on edelleenkin se, että polttoaineen hinta ei ole laskenut Suomessa, mikä on johtanut myös siihen tilanteeseen, että monessa lapsiperheessä se arjen kustannus on jo nyt tiukilla ja se tiukentuu entisestään. Toivoisin, että hallitus nyt, kun ensi viikolla käytte sitä riihikeskustelua, etsisi ratkaisua siihen, että elinkustannukset eivät pääse liian kohtuuttomalle tasolle. Rouva puhemies! Muutapa kommentoitavaa minulla ei ollutkaan tähän keskusteluun. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ensin kommentoin tätä edustaja Valtolan puheenvuoroa, kun hän oli huolissaan rakennetyöttömyydestä ja työttömien määrästä. Tämä työttömyystilanne on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan tällä hallituskaudella. Sitten näihin suhdanteisiin. Tänään olette kyllä ansiokkaasti pitäneet tätä suhdanneasiaa esillä. Lähes jokaisessa puheenvuorossa kerroitte, että Suomen taloustilanne ja ongelmat johtuvat suhdanteista, ja myöskin lainasitte näitä asiantuntijoita. Mutta muistanko oikein, voi olla, että muistan väärinkin, että myöskin sitä ovat asiantuntijat kommentoineet, että hallitus on omilla toimillaan vaikuttanut tähän suhdanteeseen ja siihen, missä tilanteessa tällä hetkellä ollaan: väärin ohjatuilla leikkauksilla, säästöillä, yhtenä esimerkkinä. Voi olla, että olen väärässäkin, mutta muistelen, että olen myöskin tällaisen asiantuntijalausunnon kuullut, että siihen suhdanteeseen ollaan vaikutettu myöskin hallituksen omilla toimilla. Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän kustannusten nousuun. Täällä eduskunnassa oli traktorimarssi viime viikolla. Erityisesti maatiloilla nähdään nyt tämä kustannusten nousu: lannoitteet ovat nousussa, polttoaineet nousussa. On aivan uskomatonta, että polttoöljyn hinta on erityisesti kirinyt korkealle. Tietysti myöskin perheisiin kohdistuu asumiskustannusten nousu. Ruuan hinta on ollut tietysti pidempään jo menossa ylöspäin. Nyt kun hallitus menee kehysriihtä kohti ensi viikolla, niin pääministeri on aiemmin todennut ja valtiovarainministerikin, että mietitään rauhassa niitä toimenpiteitä, miten tähän elinkustannusten nousuun reagoidaan. Mielellään kuulisin, jos hallituksen ministereillä — työministerikin tuli paikalle — on jo tässä kohtaa lääkkeitä, miten tähän elinkustannusten nousuun aiotaan reagoida.

Arvoisa rouva puhemies! Jäi vähän puhe kesken tuossa äsken. Vielä näistä pitkäaikaistyöttömistä täytyy sanoa, että niitä työttömiä meillä on alle 29 vuotta olevia 16 500. Kun tästä nuorten työllistämissetelistä paljon puhutaan, niin näihin pitkäaikaistyöttömiinkin verrattuna se on 3 000:n ja 4 000:n välillä, mitä sille on arvioitu, vaikka niitä on se 16 500. Tämä kuvastaa sitä. Sitten jos katsotaan työttömien koko määrää siinä ikäryhmässä, se on noin 70 000. Sitten kun katsotaan pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat se meidän kova ydin, johon pitäisi nyt puuttua kaikin keinoin: Heitä on nyt 140 000 tällä hetkellä, ja heistä yli kaksi vuotta työttömänä on ollut 70 000 eli puolet, ja se on koko ajan lisääntynyt. Noin 50 000 on lisääntynyt viimeisen kahden vuoden aikana pitkäaikaistyöttömyys, eli koko ajan on menty todella surkeaan suuntaan. Edustaja Lindén puhui tässä äsken, että on kymmenenkin vuotta työttömänä olleita. Täällä yli viisi vuotta työttömänä olleita Suomessa on 16 700. Se on valtava määrä. Sen takia minä puhun tästä pitkäaikaistyöttömyydestä, että sille pitäisi tehdä nyt jotain, koska se sulaa erittäin hitaasti, jos ei niitä toimenpiteitä tehdä. Tässä toimenpide-ehdotuksessa, jossa puhuin yli kaksi vuotta työttömänä olleista, terveystarkastukset olisivat erittäin tärkeä osa sitä prosessia, jolla siihen kovaan ytimeen puututtaisiin — katsottaisiin, keitä siellä oikeasti on. Tämä olisi sillä tavalla todella vaikuttava toimenpide. Samalla kun näin tehdään, niin tehtäisiin työnjakoa. Kunnat hoitaisivat työllisyyspalveluissa työnvälityksessä niitä henkilöitä, joille kunnilla itsellään on välineitä, ja hyvinvointialueet hoitaisivat niitä, joille hyvinvointialueilla on välineet. Tämä olisi aika selkeä työnjako. Tässä mielessä toivoisin, että nyt kehysriihessä, kun mietitään näitä vaikuttavia toimia, tehtäisiin tämä ja sitten vahvistettaisiin tämä työnjako sellaiseksi, mitä tuossa esitimme. Me saataisiin sillä tehtyä aika paljon. Tämä myös vähentäisi kuntien sakkomaksuja. Valtion menot muutamalla kymmenellä miljoonalla kasvaisivat, ja totta kai siellä eläkemenot kasvaisivat noin 150 miljoonaa euroa, jos 10 000 ihmistä siirtyisi työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta eläkejärjestelmä kestää sen hyvin. Tässä mielessä tätä projektia pitäisi viedä eteenpäin. Silloin me tehtäisiin niille ihmisille oikeita työllisyyspalveluja, joita me tarvitaan. Nyt työllisyyspalveluista on tullut sosiaalitoimisto näitten kaikkien muutosten seurauksena, mitä tässä nyt on tehty. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Olipa nyt aihe mikä tahansa, tässä salissa kun me keskustelemme ansiokkaasti, niin aina vain monesti kääntyy se keskustelun kulma varsinkin salin oikealla laidalla siihen, että ”kun se edellinen hallitus”. On hyvä muistella sitten vähän sen aikaisia asioita. Lähinnä ennen eduskuntavaaleja kokoomuksen puheenjohtaja Orpo kyseli näyttävästi mainoksissa, että kukahan tämänkin sotkun siivoaa. Pääministeri Orpon hallitus on ollut vallassa nyt noin kolme vuotta, ja kuten edustaja Lyly aiemmassa puheenvuorossaan muistutti, Suomi on talouden tarkkailuluokalla tällä hetkellä. Olemme myös ennätystyöttömyydellä pudonneet työttömyyden tarkkailuluokalle. Yritysten konkurssien määrä on ennätyslukemissa — olemme pudonneet konkurssien osalta tarkkailuluokalle. Lapsiperheköyhyys lisääntyy hallituksen päätöksellä 31 000 lapsella — putoamme siis lapsiperheköyhyyden tarkkailuluokalle. Olisi hyvä kysyä tässä vaiheessa pääministeriltä, kukahan tämänkin sotkun siivoaa. Hän ei ole paikalla, mutta onneksi täällä on ministeri vielä ansiokkaasti meitä kuuntelemassa. Lähinnä sitten vielä voisi kysyä sitä, että kun tässä on tuotu esiin tätä köyhyyttä ja sen vaikutuksia ja siihen liittyviä taustoja hyvinkin faktapohjaisesti, niin onko nyt kehysriihessä tulossa aidosti hallitukselta esityksiä siihen, mitenkä hädässä ja ahdingossa olevien suomalaisten tilannetta parannetaan. Kun nyt aiheesta puhutaan, niin mitenkä oikeasti köyhyyttä saataisiin vähennettyä ja pienennettyä? Minkälaista piristysruisketta tähän yhteiskuntaan siellä kehysriihessä nyt sitten on tulossa? Mielelläni käyn keskustelua vielä tästä ja kuulen vastauksia hallituspuolueitten kansanedustajilta ja miksei jopa ministeriltä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on moneen kertaan tänään kuultu, miten vasemmisto-opposition vaihtoehdot taloustilanteen korjaamiseen, työttömyyden hoitoon ja sosiaalitukiin lisäisivät työttömiä Suomessa. Hallitus on tähän mennessä tehnyt VM:n arvion mukaan päätösperusteisesti yli 100 000 uutta työpaikkaa — siis VM:n laskelmien mukaan — ja nämä työpaikat realisoituvat sitten, kun suhdanne muuttuu ja korjaantuu normaaliksi. Me ollaan nyt Suomessa kärsitty todella pitkään huonosta suhdannetilanteesta johtuen siitä, että Euroopassa on ollut poikkeuksellisen pitkä vaikea suhdannetilanne. Meidän rakennusala ajoi tosi kovasti päin seinää ylikuumenemisen jälkeen ja inflaation jälkeen, ja maksamme nyt niitä kuluja. Tässä on puhuttu työn verotuksesta ja sen vähentämisestä. Pitää muistaa — ministeri Multala erittäin hienosti avasi tänään tässä välikysymyskeskustelussa tätä — mitä ylimmän marginaaliveron lasku merkitsee. Sehän on kasvutoimi. Taloustieteellinen kirjallisuus näyttää, että se rahoittaa itse itsensä. Ruotsin esimerkki näyttää, että se rahoittaa itse itsensä. [Markku Siponen: Yhteisövero!] — Myös yhteisöverosta on arvioitu, että sillä on talouskasvuun vaikuttavia tekijöitä ja se tulee nostamaan meidän verotuloja. Niinhän meillä kävi silloin, kun sitä viimeksi laskettiin. Silloin tosin nostettiin osinkoverotusta samalla, eli nyt lasku on hieman pienempi, mutta nyt onneksi ei olla tekemässä osinkoveroon nousua. Eli hallitus koettaa kovasti luoda työtä Suomeen. Se on aivan oikea linja siinä, kun me koetetaan vähentää köyhyyttä. Meillä Suomessa siis lähtökohtaisesti rakennetyöttömyys on yksi Euroopan korkeimpia, ja se on pakko saada alaspäin, jos me meinataan olla menestyvä hyvinvointiyhteiskunta myös tulevaisuudessa. [Aki Lindén: Lääkkeiden täytyy olla väärät, kun potilas ei parane!]

Arvoisa rouva puhemies! Ensiksi haluan kommentoida tässä perussuomalaisten puheenvuoroa, ennen kuin salista poistuvat. Tässä on aiemminkin tänään kuultu keskustelua ja kommentteja tästä, että puhutaan suhteellisesta tai absoluuttisesta köyhyydestä. Mietin tässä, että kun minullekin tulee viestejä pienituloisilta eläkeläisiltä, opiskelijoilta tai yksinhuoltajaäideiltä, jotka ovat todella tiukoilla, niin pitäisikö heille sitten kertoa, että ette te ole absoluuttisesti köyhä, te olette vain suhteellisesti köyhä. Hyvänen aika, jos ihminen on tiukoilla, rahat ovat loppu, niin en minä usko, että häntä yhtään lämmittää, että hän on vain suhteellisesti köyhä eikä absoluuttisesti köyhä. Nyt ollaan kovasti hakoteillä tässä keskustelussa. Arvoisa rouva puhemies! Minultakin lämmin kiitos ministerille, että olette täällä paikalla kuuntelemassa meidän terveisiä, ja oikeastaan sen vuoksi itsekin tulin vielä takaisin saliin. Iso arvostus siitä. Halusin vielä näitä vaihtoehtoja tuoda esille, kun täällä on tänään salissa useamman kerran moitittu, että ei ole todellista vaihtoehtoa, ei ole kerrottu vaihtoehtoa. Kun itsekin tuossa aiemmin iltapäivällä ryhmäpuheenvuorossa varmaan sivun tai puolentoista liuskan verran toin keskustan vaihtoehtoja esille, niin ajattelin, että vielä muutamia testaisin teillä, arvoisa ministeri, ja kysyisin mielipidettä, kävisivätkö nämä keskustan vaihtoehdot. No, täällä on ollut tästä työttömyysturvan suojaosan palauttamisesta jo pitkään puhetta. Mekin kannatamme kovasti sitä. Siitä on jo keskustelua käyty. Arvoisa ministeri, keskusta on esittänyt tätä: Kun meillä on nuorisotyöttömyys tällä hetkellä erittäin korkealla tasolla, niin meidän vaihtoehdossamme on nuorten takuutyö. Sitä rahoitettaisiin nuorten työmarkkinatuen ja kuntien työttömyyssakkomaksun kautta. Kävisikö tämä hallitukselle? Oletteko pohtineet tätä vaihtoehtoa? Tämä nuorisotyöttömyys on todellakin polttava ongelma. Tiedetään, että paljon nuoria, myöskin akateemisesti koulutettuja, on tällä hetkellä työttöminä. Sitten, arvoisa puhemies, vielä pari muuta asiaa täältä yrittäjyyspuolelta. Kotitalousvähennys: Täällä hyvin tiedämme, että edellisellä hallituskaudella kokoomuksen riveistä peräänkuulutettiin jatkuvasti, että kotitalousvähennystä pitää parantaa — kotitalousvähennystä pitää parantaa. Mitä sille tehtiin? Sitä heikennettiin — sitä heikennettiin. Nyt kun on kehysriihi tulossa, niin kovasti peräänkuulutan, voisitteko harkita kotitalousvähennyksen palauttamista ennalleen, koska varmasti sillä saataisiin uutta talouskasvua aikaiseksi. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Ihan täältä paikalta puhuen ensin muutama kommentti verotuksesta, jotka jäivät äskeisessä puheenvuorossani käymättä ajan loppuessa, ja sitten muutama kommentti täällä käytyyn keskusteluun. Meillä on paljon puhuttu erityisesti hallituksen toimesta siitä, mitenkä veronalennukset painottuvat pieni- ja keskituloisille. Katsotaanpa vähän näitä lukuja. Viimeisimmän tilaston mukaan Suomessa on noin 170 000 henkilöä, jotka ansaitsevat verotettavia tuloja yli 100 000 euroa vuodessa kukin, ja se yhteinen kertymä on noin 170 miljardia euroa. Siitä pääomatulojen osuus on 12 miljardia, ja muu on sitten ansio- ja palkkatuloa. Näiden henkilöiden osuus kaikista veroa maksavista on 3,3 prosenttia. No nyt tämä ryhmä, siis tämä 3,3 prosenttia, saa rahallisesti yhteensä yhtä paljon rahana veronalennusta kuin se 97 prosenttia. Se raja kulkee juuri siinä noin 9 000 euron kohdalla, niin kuin täällä on tuotu esille. Eli tietenkin voi sanoa, että lukumääräisesti veronalennukset painottuvat sinne pieni- ja keskituloisiin, mutta siellä se yksittäisen veronalennuksen suuruus on tuollaista 20—25 euron luokkaa kuukaudessa, joka sitten voi myös kompensoitua esimerkiksi tämän ammattiliittoon kuulumisen verovähennysoikeuden poistumisen myötä. Vastaavasti sitten siellä yli 9 000 euroa ansaitsevien joukossa keskimääräisen veronalennuksen keskiarvo menee ihan sinne tuhanteen euroon kuukaudessa — toki niin, että oikein suuria tuloja nauttivien osalta se on tietysti merkittävästi vielä suurempi. Eli kyllähän tämä on nyt täysin epäsolidaarista veropolitiikkaa, niin kuin jokainen ymmärtää. Tähän sitten vielä se ensi vuodelle suunniteltu yhteisöveron alentaminen, niin kyllä meillä veropolitiikassa jos missä ollaan tehty todella epäsolidaarisia ratkaisuja. Sitten vielä, sikäli kun ehdin, muutama kommentti niistä asioista, mitä täällä on tuotu esille. Edustaja Sillanpään pitkä esimerkki tästä ihmeellisestä kertomuksesta: ei hän varmaan taida itsekään uskoa siihen, ja en oikein ymmärrä, mikä yhteys sillä oli nyt käytävään keskusteluun, koska eihän kukaan Suomessa esitä mitään tuon kaltaista. Yhtä hyvin voisi sanoa, että amerikkalaisten mielestä Suomen terveydenhuoltoa kutsutaan sosialistiseksi, koska se on verorahoilla rahoitettua, niin kuin meidän koulujärjestelmäkin on. Onko se sitten huono, tämä suomalainen koulujärjestelmä tai se, että meillä ei tarvitse maksaa terveyspalveluista kuin omavastuita? Tosin niitäkin on korotettu. Mutta tätä keskustelua nyt ei kannata näiltä osin sen pidempään tässä jatkaa. — Kiitoksia.

Tukien varassa elämisen syyt ovat monet. On työttömyyttä, on työkyvyttömyyttä, sairautta, päihderiippuvuutta ja mielenterveyden haasteita — pahimmillaan myös ideologisia syitä. Siksi pelkkä tukisummien nostaminen ei aina ole pitkällä tähtäimellä toimivin ratkaisu köyhyyteen, vaan Suomeen on saatava kasvua, joka luo lisää työpaikkoja ja työkykyisille kansalaisille sitä oikeaa työtä. Samalla sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestettävä niin, että ne kykenevät jatkossakin auttamaan heikoimmassa asemassa olevia. Kaikkien haasteidenkin keskellä on hyvä tietää, että toimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrä oli viime vuonna selvästi pienempi kuin viime vuosikymmenellä ja itse asiassa myös pienempi kuin vielä vuonna 2021. Suomen perusturva on hyvällä tasolla verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin maihin. Eurostatin tilaston mukaan Suomessa köyhyys- ja syrjäytymisriski on lähellä Euroopan matalimpia, eikä Suomessa onneksi esiinny absoluuttista köyhyyttä eli sitä, että elämän vähimmäisedellytykset eivät täyttyisi. Arvoisa puhemies! Myös tulevat hallitukset joutuvat etsimään sopeutuskohteita valtion budjetista. Vaaleihin on vielä vuosi aikaa, eikä oppositio ole esittänyt mitään järkeenkäyviä vaihtoehtoja nykyiselle linjalle, vaikka vastustaakin kaikkia toimia, mitä nyt on tehty. Toivon todella, että lapsiperheiden kokonaistilanteen eteen tullaan silti tekemään vaikuttavia toimia myös tulevaisuudessakin. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri, arvostan, että jaksatte olla täällä kuuntelemassa välikysymyskeskustelua. Se on erittäin hyvä asia, koska tässä käydään debattia ja asioista voidaan väitellä täällä salissa, mikä kuuluu demokratiaan, ja se on tässä erittäin hyvä asia. Arvoisa puhemies! Kun katsotaan näitä tilastoja ja muita, niin minua erityisen paljon huolestuttaa tässä se, että samaan aikaan, kun me olemme joutuneet EU:n tarkkailuluokalle, niin me olemme myöskin joutuneet EU:n tarkkailuluokalle sosiaalisen kehityksen osalta. Siinä tämä työttömyys on keskiössä, sillä työttömyys on kasvanut kolme vuotta ja työllisyysaste on laskenut monena vuonna peräkkäin, ja kolmas hälyttävä merkki koskee pitkäaikaistyöttömyyttä, mikä tarkoittaa sitä, että se on huolestuttavaa vauhtia kasvanut. Suomalaisten tulokehitykseen kiinnitettiin huomiota vuosien 23—24 osalta, ja terveyspalveluihin pääsy tuntuu vaikealta. Myös EU:ssa tarkkaillaan näitä meidän tuloksia. Ne eivät ole kovin hyviä, kun tältä osin katsotaan. Arvoisa rouva puhemies! Itseäni tässä mietityttää koko ajan se, mitä voisimme tehdä tässä tilanteessa nyt, kun meillä on näin monta sataa tuhatta työtöntä työnhakijaa. Juuri nyt pitäisi miettiä, kuinka me näitä vähiä resurssejamme ohjaamme. Meidän pitäisi rakentaa polkua työelämään työttömille ja laittaa enemmän panostuksia siihen, että me kasvatettaisiin osaamista silloin, kun ollaan työttömänä, eli työttömänä voitaisiin opiskella nykyistä enemmän. Tämä nuorten työllistämisseteli koskee vain viittä prosenttia siitä ikäluokasta, joka sitä voi käyttää. Sitä pitäisi laventaa suuremmaksi, ja myöskin sitten tätä koulutusmahdollisuutta työvoimapula-aloille ja ‑ammatteihin pitäisi olla työttömyysturvalla. Arvoisa rouva puhemies! Vielä sellainen asia, että kun katsotaan tätä työttömyyden ja työllisyyspalveluiden ja hyvinvointialueitten työnjakoa, niin itse näkisin, että tehtäisiin selkeä työnjako työttömien osalta, kun tuolla on aika paljon työttömiä, ja kun toissijaiselta turvalta tulee lisää työllisyyspalveluihin, niin pitäisi tämä terveystilannetarkastus tehdä. Eli työ- ja toimintakykyarviointi pitäisi tehdä jokaisesta työttömästä viimeistään kahden vuoden työttömyyden kohdalla, jolloin me nähtäisiin, minkälaista toiminta- ja työkykyä on tarjolla, ja tiedettäisiin, mitä kuntouttavia toimenpiteitä pitäisi tehdä, jotta tämä henkilö palautuisi työkykyiseksi. Jos on semmoinen tilanne, että ei enää ole mahdollista saada työkykyä takaisin, niin sitten työkyvyttömyyseläke on oikea ratkaisu. Tämä pitäisi tehdä systemaattisesti. Tämmöisen tekemisen pitäisi olla hyvinvointialueitten vastuulla, ja me tiedettäisiin ensimmäistä kertaa, mikä on terveystilanne meidän työttömien osalta. Eli tämmöinen terveystarkastus pitäisi tehdä. Tämä olisi sellainen asia, jolla voitaisiin sitten ohjata myöskin työttömyyden kustannuksia uudella tavalla. Itse näkisin, että kahteen vuoteen asti voitaisiin mennä tällä jaolla, eli siinä, miten kunnat ovat mukana työttömyysturvan rahoituksessa — niitä kuuluisia sakkomaksuja — ja valtio, mutta kahden vuoden työttömyyden jälkeen kunnat vastaisivat vain niistä työttömistä, joilla on työ- ja toimintakyky tai osatyökyky sellainen, että he voisivat työllistyä, ja ne työkyvyttömät työttömät, jotka eivät ole työvoimapalvelujen tarjonnassa ja niissä palveluissa työkykyisiksi saatavissa, olisivat hyvinvointialueitten vastuulla, ja sitten valtio huolehtisi näiden osalta työttömyysturvasta. Sitten ne henkilöt, jotka eivät enää palaa työmarkkinoille, pitäisi laittaa työkyvyttömyyseläkkeelle. Sitä kautta me selkiytettäisiin tätä työn ja vastuun jakoa ja pitkäaikaistyöttömiä ei pompoteltaisi luukulta toiselle, vaan he saisivat selkeitä ratkaisuja ja pystyttäisiin tätä kautta viemään asioita eteenpäin. Arvoisa rouva puhemies! Olemme edustaja Lindénin kanssa vähän laskeneetkin näitä, mutta minun aikani loppuu tähän, ja palaamme tähän toisessa puheenvuorossa. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On kyllä hämmästyttävää kuunnella hallituspuolueitten kansanedustajien puheenvuoroja siitä, mitenkä hienosti asiat ovat heidän mielestään, kuinka paljon he ovat tehneet tämän maan ja suomalaisten hyväksi, kuinka he ovat lisänneet työllisyyttä, ehkäisseet köyhyyttä ja niin poispäin ja niin poispäin. [Markku Siponen: Se on sitä arjesta vieraantumista!] Kuitenkin, hyvät hallituksen edustajat, olette leikanneet työttömyysturvan suojaosan, asumistuen suojaosan ja lopulta veitte toimeentulotuestakin vähäisen suojaosan. Olette vieneet kannustimet vähäisellekin työnteolle ennätysvaikean työttömyyden tilanteessa. Samaan aikaan, kun olette, hallitus, kurjistaneet tavallisten ahkerien suomalaisten arkea, annatte yli 9 000 euroa kuussa tienaaville entistä lempeämpää verokohtelua ja olette päättäneet suosia suuryrityksiä antamalla heille veronkevennyksiä velkarahalla ajassa, jossa Suomen sekä kansalaisten talous on ajettu ennätyksellisen ahtaalle. Hallituksen suurituloisia suosivat linjaukset ovat kestämättömiä niin oikeudenmukaisuuden kuin talouden näkökulmasta. Samaan aikaan tavalliset suomalaiset — työssäkäyvät ihmiset, eläkeläiset, opiskelijat ja lapsiperheet — joutuvat tinkimään yhä enemmän arjen menoista, jopa siihen tilanteeseen, että valintaa tehdään lääkkeitten ja leivän välillä. Arvoisa puhemies! Tässä moni hallituspuolueen kansanedustaja on viitannut aina vaan papukaijamaisesti toistaen näihin työelämäuudistuksiin, mitkä siis tosiasiassa ovat ministereittenkin omien arvioitten mukaan... Silloin kun ne ovat täällä käsittelyssä olleet ja niistä on päätetty, niin siellä on todettu, että näitten ei ole voitu arvioida tuovan juurikaan työllistämisvaikutuksia tai taloudellisiakaan vaikutuksia. Näinhän siellä omissa ministereitten arvioissakin on todettu, ja totta vieköön. Meillä on tilanne tässä työttömyyden osalta se, että työttömyys on kasvanut niin, että kahden vuoden aikana työttömiä on tullut lisää 55 262 henkilöä. Alle 25-vuotiaita työttömiä on tullut lisää 10 071 työtöntä. Pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt kahden vuoden aikana niin, että se on lisääntynyt 47 910 työttömällä. Ja te kehutte täällä teidän politiikkaa, työllisyysvaikutuksia, työelämäuudistuksia. Tämä on käsittämätöntä, tämä teidän puheitten käyttö liittyen tähän tilanteeseen, missä me puhutaan aivan aidosti ja oikeasti välikysymyksestä ja epäluottamuslauseesta hallitukselle siitä, että tässä maassa köyhyys on lisääntynyt, työttömyys on lisääntynyt ja, mikä pahinta, velkaantuminenkin vain lisääntyy. Te otatte enemmän velkaa kuin se haukkumanne Marinin hallitus. Mitä ihmettä? Siis uskomatonta teatteria, valitettavasti, arvoisat hallituspuolueitten kansanedustajat.

Arvoisa puhemies! Köyhyyden vähentämisessä kaikkein kestävin ratkaisu on työ. Siksi hallituksen politiikan ytimessä on ollut yksi selkeä periaate: työn pitää aina kannattaa, ja yhä useammalle suomalaiselle on oltava mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään. Vain siten voimme ajatella vähentävämme köyhyyttä. Siihen nähden vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetin vaikutukset, yli 65 000 uutta työtöntä, ovat surullinen esimerkki politiikasta, joka ei välitä pienituloisista tai köyhistä — tai SDP:n aiempi vaihtoehtobudjetti, jonka työllisyysvaikutukset salattiin, [Timo Suhosen välihuuto] eikä tämän harjoituksen tuloksia ole vieläkään julkaistu, vaikka puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman näin pyhästi lupasi. Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vuodesta 2008 alkaen merkittävästi. Kehityksessä on ollut monia kasvupiikkejä nimenomaan heikomman talouskasvun vaiheisiin. Tosin iso kuva näyttää, että kun talouskasvua ei meillä Suomessa ole ollut reaalisesti 18 vuoteen, on myös nuorten pitkäaikaistyöttömyys noussut korkealle tasolle. Meidän on siis aivan välttämätöntä rikkoa tämä kehä, jossa Suomen talous ei realistisesti kasva. Hallituksen tavoitteena on ollut lisätä työllisyyttä ja vähentää työttömyyttä Suomessa. Tavoitteen eteen hallitus on tehnyt merkittäviä uudistuksia. Olemme purkaneet sosiaaliturvan kannustinloukkuja, lisänneet työnteon velvoittavuutta ja parantaneet työn vastaanottamisen kannustimia. Työttömyysturvaa on kehitetty niin, että työn vastaanottaminen myös osa-aikaisesti on aina taloudellisesti järkevää. Samalla olemme helpottaneet yritysten mahdollisuuksia työllistää. Paikallisen sopimisen lisääminen, lupaprosessien sujuvoittaminen ja palkkaamisen kynnyksen madaltaminen ovat konkreettisia toimia, joilla syntyy uusia työpaikkoja. Kun yritykset uskaltavat kasvaa ja palkata, syntyy myös mahdollisuuksia ihmisille päästä kiinni työelämään. Arvoisa puhemies! Vaikka suhdanne on ollut todella vaikea, vaikein Euroopassa pitkän itärajamme takia, työllisyys on pysynyt korkealla tasolla. Samalla sosiaaliturvauudistukset ovat aktivoineet ihmisiä työnhakuun työvoiman ulkopuolelta. Tämä on tärkeä askel kohti korkeampaa työllisyyttä ja pienempää köyhyyttä, kunhan suhdannetilanne kääntyy. Olemme myös vahvistaneet työnteon kannustimia keventämällä verotusta erityisesti pieni‑ ja keskituloisilta. Tämä parantaa suoraan ihmisten ostovoimaa ja tekee työn tekemisestä entistä kannattavampaa. Arvoisa puhemies! Köyhyyden vähentämisessä keskeistä on myös lasten ja perheiden tukeminen. Hallitus on kohdentanut parannuksia erityisesti niihin perheisiin, joissa köyhyysriski on suurin. Lapsilisiin on tehty korotuksia, yksinhuoltajien asemaa on vahvistettu, ja tulonvähennykseen on lisätty lapsikorotus. Samalla olemme suojanneet kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Toimeentulotuki, vammaisetuudet ja elatustuki on jätetty indeksijäädytysten ulkopuolelle ja asumistuen muutoksissa on huomioitu erityisesti lapsiperheiden tilanne. On selvää, että julkisen talouden sopeutustoimilla on vaikutuksia, mutta hallitus on tehnyt ratkaisuja, jotka ovat mahdollisimman oikeudenmukaisia ja kohdentuvat vaikeassa tilanteessa oikein. Arvoisa puhemies! Nuorten tilanne on meille erityisen tärkeä. Siksi olemme panostaneet nuorten työllisyyteen ja koulutukseen. Nuorten työllistymisseteli, koulutuspaikkojen lisääminen ja uudet mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen auttavat nuoria kiinnittymään työelämään. Koulutus on edelleen paras keino ehkäistä köyhyyttä ja rakentaa parempaa tulevaisuutta, ja siksi siihen panostaminen on keskeinen osa hallituksen politiikkaa. Nuorisobarometrin mukaan edelleen yli 80 prosenttia nuorista haluaa rakentaa tulevaisuutensa korkeakoulutuksen varaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen linja on selkeä: köyhyyttä vähennetään parhaiten lisäämällä työtä, vahvistamalla talouskasvua ja tukemalla ihmisten mahdollisuuksia pärjätä omillaan. Samalla pidämme huolta niistä, jotka tarvitsevat apua eniten. Näin rakennamme Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus työhön, toimeentuloon ja parempaan huomiseen. — Kiitoksia.