Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta annetun lain 14 ja 16 §:n sekä arvonlisäverolain 7 §:n muuttamisesta

Arvoisa herra puhemies! Kun edustaja Elomaa nosti esille tämän turpeen, en malttanut olla ottamatta puheenvuoroa. Huoltovarmuuden kannalta on erittäin tärkeää, että saisimme myöskin tämän turveasian sille tasolle, millä se on ollut ennen. Tampereella tällä hetkellä Naistenlahti kolmonen, siis kaukolämpöä tuottava lämpövoimala, käyttää puuhaketta ja purettavia puutaloja ynnä muuta silppua, mutta koko ajan Naistenlahti ykkönen olisi valmiudessa ottamaan turpeen käyttöön tähän kaukolämpöasiaan. Se olisi erittäin tärkeätä, ja jos nämä öljyn hinnat ynnä muut lähtevät aivan pilviin kerta kaikkiaan tämän maailmantilanteen takia, toivon, että tämä asia saadaan kuntoon. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus ei enää rajoitu sotilaalliseen puolustukseen, se rakentuu arjessa: energiassa, elintarvikehuollossa, logistiikassa, digitaalisessa infrastruktuurissa ja yritysten toimintakyvyssä. Tästä kokonaisuudesta on kyse, kun puhutaan kokonaisturvallisuudesta. Huoltovarmuuskeskus on tämän järjestelmän keskiössä. Sen tehtävä on varmistaa, että Suomi toimii myös kriiseissä. Juuri siksi sen hallinnollinen asema, ohjaus ja vastuut eivät voi olla epäselviä. Nykyisessä tilanteessa Huoltovarmuuskeskus kantaa merkittävää operatiivista vastuuta, ja sen paikka osana kansallista turvallisuusjohtamista on tärkeä. Arvoisa puhemies! Hallinnon selkeyttäminen on välttämätöntä. Huoltovarmuuskeskuksen asema on määriteltävä niin, että se vastaa sen todellista roolia osana kansallista turvallisuutta. Huoltovarmuus on yhteiskunnan vakuutus. Vakuutuksen arvo mitataan vasta silloin, kun sitä tarvitaan, siksi sen järjestäminen ei voi perustua epäselvään ohjaukseen. Tarvitsemme kirkkaan hallinnon, selkeän johdon ja vahvan luottamuksen. Se on Suomen kokonaisturvallisuuden ydinkysymys. Tämä esitys on erittäin hyvä ja edennyt erinomaisesti eduskunnassa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden tärkeys tässä maailmantilanteessa nousee arvoon arvaamattomaan — todella tärkeä. Täällä on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja. Totta kai puolustuksen on oltava mahdollisimman hyvin varautunut mahdollisiin vaaratilanteisiin. Peruspilareita huoltovarmuudessa on ehdottomasti omavaraisuus ruuantuotannossa. Myös energian omavaraisuutta on kehitettävä, ja tässä epävarmassa maailmantilanteessa todella meidän pitää ottaa myös turpeen tilanne käsittelyyn ja sen myötä sen tärkeys. Puhumme kuiviketurpeesta, myös kasvuturpeesta. Tilalle ei ole mitään korvaavaa tullut, joten ne ovat hyvin tärkeitä asioita kehittää ja myös pitää Suomessa, niin että olemme varautuneet myös turpeen osalta, että meillä on sitä saatavissa.

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymyksessä, kuten edellisissä puheenvuoroissa on todettu, varsin teknisluontoinen muutos. 1.4.26 alkaen Huoltovarmuuskeskus on eriytynyt Huoltovarmuusrahastosta, ja tämä arvonlisäveromuutos on nimenomaan tätä Huoltovarmuusrahastoa koskien. Huoltovarmuuskeskus itsessään on valtion virasto ja siten katsotaan osaksi valtion budjettia, ja verotus pyörii sieltä kautta. Tämän teknisluontoisuuden lisäksi Huoltovarmuuskeskuksen osalta on saatu tällä hallituskaudella käsiteltyä useita parannuksia, mitkä parantavat meidän huoltovarmuutta ja varautumista hankaliin tilanteisiin maailmalla. Onkin ilo olla säätämässä näitä pykäliä kuntoon, sillä nyt meidän Huoltovarmuuskeskus onkin yksi johtava virasto alallaan koko Euroopassa ja meiltä tullaan katsomaan mallia sieltä sinun täältä. Meidän Huoltovarmuuskeskus taas ottaa malleja sotatoimialueilta Ukrainasta, ja saamme olla siten eturintamassa kehittämässä sitä kokonaisturvallisuutta, minkä varautuminen meille luo. On siis todella ilahduttavaa, että nämä pienetkin muutokset tehdään eikä niitä jätetä lepäämään. — Kiitos.

Kunnioitettu puhemies! Kysymys on tämmöisestä teknisluontoisesta säädöksestä, jossa tällä hallituksen esityksellä muutetaan HVK-lain 14 §:ää ja 16 §:ää sekä alv-lain 7 §:ää. Käytännössä tässä on semmoinen jälkisäätö, jolla sovitetaan yhteen nykyinen hallintomalli ja alv-muutokset, koska HVK katsotaan osaksi valtiota, niin kuin edustaja Kemppi hyvin tuossa äsken kuvasi. Eduskunnan aiemmin tekemät muutokset HVK:n osalta olivat isompia, sillä HVK saa lisätuloa niiden aikaisempien eduskunnan tekemien esitysten mukaisesti 56 miljoonaa vuositasolla. Kokonaisuudessaan se HVK:n saama tulo nousee 92 miljoonaan. Se ei kuitenkaan koske sinänsä tätä alv:n teknistä muutosta. Nythän nähdään se, että kun HVK toimii tulevaisuudessa isommalla budjetilla, niin me pystytään totta kai suojaamaan muun muassa kotimaista maataloutta siten, että meillä on vaikkapa näitä tuotantopanoksia olemassa. Ja siihen, mitä tässä edustaja Kemppi nosti esille kotimaisista polttoaineista: olisi hyvä, että myöskin näitä löytyisi jatkossa. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Tämähän on talousvaliokunnassa käsitelty yksimielisenä ja varsin teknisenä muutoksena laissa tässä vaiheessa. Kyse on kuitenkin siitä, että tästä säännöksestä poistetaan Huoltovarmuuskeskus-sana, jonka valtion virastoksi muuttamisen jälkeen katsotaan olevan jatkossa voimakkaammin osana valtiota. Haluan siksi sanoa ääneen, että pidän erittäin tärkeänä, että Huoltovarmuuskeskuksen ykköstavoite on paitsi tietenkin huolehtia siitä, että huoltovarmuus kaikissa olosuhteissa toimii, myös erityisesti huolehtia koko Suomen osalta siitä, että koko Suomen asiat näkyvät Huoltovarmuuskeskuksen toiminnassa. On kriittistä, että heillä on käsitys kaikkien maakuntien tarpeista ja ominaisuuksista. En voi olla korostamatta riittävästi sitä, kuinka tärkeää on huolehtia tietenkin ruoan huoltovarmuudesta ja energian huoltovarmuudesta. Keskusta on nostanut esiin myös sitä, että esimerkiksi turpeen osalta on nähtävissä, että turve on kriittinen osa huoltovarmuuspolttoaineita, ja toivon, että tämä keskus jatkossa myös huolehtii siitä, että meillä on riittävät energiavarat tilanteeseen kuin tilanteeseen. Edustaja Heinosen puheenvuorosta haluan vielä jatkaa sen verran, että on hyvä havainto, että Huoltovarmuuskeskuksella on myös ennakoiva rooli. Erityisesti tänään, kun talousvaliokunnassa on tullut hyväksytyksi tämä krääsätalous-kansalaisaloite — tai sitä ei viedä eteenpäin sellaisenaan, mutta valiokunta yksimielisesti on löytänyt niitä epäkohtia, mihin puuttua, mitä pidän erittäin historiallisena ja arvokkaana tässä talossa — niin on syytä huomioida, että Huoltovarmuuskeskuksen pitää yhä voimakkaammin tehdä yhteistyötä myös esimerkiksi kybertoiminnan kanssa varautuen uusiin uhkiin, uusiin tarpeisiin. Sitten toisaalta myös esimerkiksi pakettiralliin liittyvässä varautumistehtävässä heillä on varsin laaja toiminta-alue, ja onneksi heiltä löytyy myös laajaa asiantuntijuutta tästä.

Arvoisa herra puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Edustaja Hänninen hyvin kuvasi tätä lainsäädäntöä ja tämän tarpeellisuutta maamme kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, ja edellä tässä kuulimme myös puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Auton hyvän puheenvuoron. Nämä limittyvät erittäin vahvasti toisiinsa, kun puhutaan kokonaisturvallisuudesta, ja huoltovarmuudella, varautumisella, on tässä aivan keskeisen suuri merkitys, ja Huoltovarmuuskeskus tätä kokonaisuutta koordinoi. Viime vuodet ovat hyvällä — tai huonolla — tavalla osoittaneet, mikä merkitys toimivalla huoltovarmuudella on. Kun ensin korona, covid, meidät yllätti, niin huomasimme, että ei kaikki ihan ollutkaan sillä tavalla kunnossa kuin ehkä olisi pitänyt olla, tai nyt sitten Hormuzinsalmen tapahtumien myötä polttoaineen ja öljyn kohdalla ovat nousseet esille myös nämä varautumisen ja huoltovarmuuden kysymykset. Tämä maskisotku oli tietysti ihan omaa luokkaansa silloin covidin aikaan, kun tilailtiin ympäri maailmaa vähän kuin Temusta konsanaan mitä sattuu ja lentokone kerrallaan niitä tänne tuli. Ei taida niitä sotkuja vieläkään olla oikein kunnolla selvitelty ja setvitty, mitä sieltä tilattiin, kenen valtuuksilla, minkälaisella poliittisella ohjauksella ja muulla. Sen takia on tärkeää, että tehdään näitä toimenpiteitä sellaisessa hetkessä, että olemme varautuneita tulevaisuudessa paremmin. Tätä voisi kuvata jollain tavalla ehkä snellmanilaisuudeksi, jonka perusajatus on se, että viime kädessä jokainen turvaa ensin itsensä. Ja näin muuten tässä covidissakin tapahtui. Kyllä Euroopassa ensin katsottiin, saavatko he itselleen rokotteita tai maskeja tai muita, ja kilpajuoksu oli aikamoinen. Ehkä tätäkin koordinaatiota on hyvä miettiä Euroopan unionissa yhdessä, mutta kun tiedämme, että se ei tule toimimaan sillä tavalla, niin silloin viisas snellmanilaisuus on tässäkin päivässä tervetullutta.

Arvoisa puhemies! Tosiaan ensimmäisessä käsittelyssä tämän lain sisältö on saatu jo selväksi, ja nyt toisessa käsittelyssä varmasti koko eduskunta voi hyvillä mielin hyväksyä yksimielisesti tämän lakimuutoksen, jolla selkiytetään ja vahvistetaan Huoltovarmuuskeskuksen asemaa. Huoltovarmuuskeskushan tekee valtavan tärkeää työtä maamme huoltovarmuuden fasilitoimiseksi, mutta se, mikä tässä on kaikkein tärkeintä huomata, on se, että huoltovarmuuden turvaaminen on aivan koko yhteiskunnan asia. Meillä on viranomaiset ja tämän lain myötä vahvistuva asema viranomaisilla tätä työtä johtaa ja koordinoida, mutta on koko suomalaisen yhteiskunnan vastuu huolehtia siitä, että olemme valmiita kestämään kaikki mahdolliset tilanteet, myös sen kaikkein pahimman. Ja kun olemme hyvin valmistautuneita ja varautuneita, niin silloin todennäköisesti pystymme myös ne vaikeat tilanteet välttämään, eli tässä mielessä tämä hallituksen esitys on todella tärkeä. Tässä maailmanajassa on paljon tilausta sille, että huoltovarmuustoimintaa vahvistetaan, ja myös tällainen hallinnollinen selkiyttäminen totta kai sitä osaltaan tekee. Eli kiitos valtioneuvostolle asian edistämisestä ja talousvaliokunnalle ja asiasta talousvaliokunnalle lausuneille valiokunnille siitä, että voimme tänään toisessa käsittelyssä olla nyt hyvillä mielin tämän lain hyväksymässä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kun puhumme huoltovarmuudesta, puhumme siitä, että arki jatkuu myös silloin, kun maailma ympärillä kuohuu; siitä, että kaupoissa on ruokaa, lääkkeitä on saatavilla ja energiaa riittää silloinkin, kun kriisi iskee. Tämän päivän varautuminen on kuitenkin huomisen turvaa. Tämä esitys huoltovarmuuden turvaamisesta on merkitykseltään suuri. Se varmistaa, että Suomi pystyy hoitamaan varmuusvarastointia ja muuta materiaalista varautumista sujuvasti, selkeästi ja häiriöttä. Tässä esityksessä on siis kyse varautumisen turvaamisesta ja hyvin käytännöllisistä asioista: siitä, miten polttoaineita, viljaa, ruokaa, lääkkeitä ja muita kriittisiä tarvikkeita hankitaan, ylläpidetään ja tarvittaessa vaihdetaan niin, että ne ovat käyttökunnossa silloin, kun niitä oikeasti tarvitaan. Talousvaliokunta on käsitellyt esityksen huolellisesti, ja se on nyt valmis etenemään yhtenäisessä käsittelyssämme täällä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa herra puhemies! Aivan erinomaisen tärkeä asia on nyt käsittelyssä, ja todellakin tämä huoltovarmuuden laittaminen ajan tasalle on hyvä nimenomaan aloittaa siitä hallinnollisesta ja taloudellisesta puolesta, niin että se organisaatio pyörii silloin kun sitä tarvitaan. Mutta enemmän kiinnittäisin huomiota siihen, että meillä on ne välineet ja energiavarastot, joilla se huoltovarmuus toteutetaan. Ymmärrän tasan tarkkaan sen, että Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänähän on varmistaa se, että todellisen kriisin syntyessä meillä on esimerkiksi polttoaineita varastossa tai ruokaa riittävästi saatavilla. Se on sitten se viimesijainen vaihtoehto, mutta ennen sitä meidän pitää tämä energiahuoltomme panna todella kuntoon. Me olemme vastuuttomasti purkaneet sähköntuotantotehoa tästä maasta pois yli 5 000 megaa. Yli 3 000 megawatin tehon verran olemme purkaneet voimalaitoksia pois aikana, jolloin sähköstä on huutava pula. Sitä on tämä suomalainen ilmastopolitiikka, että tehdään järjettömiä päätöksiä, jotka toteutetaan, ja sitten ihmetellään, miksi tässä näin kävi. Turve kun poistettiin nyt näillä älyttömillä, väärillä päätöksillä, jotka eivät perustu totuuteen, niin se on aiheuttanut CHP-sähköntuotannon loppumisen lähes kokonaan — ei nyt kokonaan, mutta melkein. Kannattaa muistaa, että silloin oikeaan aikaan, jolloin turvetta nostettiin ja poltettiin puun kanssa seospolttona, meillä kovimpina pakkaspäivinä tuotettiin sähköä 3 400 megaa valtakunnan verkkoon, elikkä yli kaksi kertaa Olkiluoto kolmosen verran sähkötehoa tuli valtakunnan verkkoon kovina pakkaspäivinä, ja se oli silloin erittäin kipeään tarpeeseen. Nyt sitä tulee hyvin vähän, ja tämä tarkoittaa sitä, että kovina pakkaspäivinä ja sellaisina aikoina, jolloin tämä nykyajan ihailema ja rakastama tuulivoima ei pyöri, meillä on valtavan kallis sähkö — kun on kova pakkanen, tuulimyllyt eivät pyöri myöskään, kun siellä yleensä on sitten jäätymisongelmia. Arvoisa puhemies! Kun katsoo tämän hetken sähköpörssin hinnat, paljonko tällä hetkellä sähkö maksaa, niin kallein hinta tänään on 16,35 ja keskihinta kuitenkin 11 senttiä kilowattitunti, ja huomenna kallein hinta 20,26 ja keskihinta 13 senttiä — kevätpäivänä, jolloin on lämmin, tämmöinen sähkön hinta. Tässä me näemme suomalaisen energiapolitiikan turhuuden. Arvoisa puhemies! Kun nyt tämä huoltovarmuushomma pannaan kuntoon noin hallinnollisesti ja taloudellisesti, niin eduskunnan pitää nyt pitää huoli siitä, että meillä on todella sitä. Kun kriisi riehuu tuolla maailmalla, kuten tiedetään, ja on todella vakavia kriisejä, meillä voi olla huomisaamuna tilanne, että näitä huoltovarmuustilanteita aidosti tarvitaan. Toivon tässä eduskunnalta suurta myötämielisyyttä ja ymmärrystä sille, mikä on Suomelle parhaaksi.

Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan näissä aiemmin kuulluissa puheenvuoroissa käytännössä koko tämä talousvaliokunnan mietintö tuli esiteltyä. Erityisesti edustaja Ronkaisen puheenvuorossa käsiteltiin se asia, minkä tähden itse meinasin tätä puheenvuoroa pitää. Mutta alleviivataan se nyt vielä kerran: Tämä muutoshan on käytännössä tekninen ja liittyy ainoastaan näihin verotusteknisiin asioihin. Eli mikäli tätä rahaston verovelvollisuutta ei nyt muutettaisi tässä, niin sitä saatettaisiin joutua vastaisuudessa sitten pääomittamaan. Tämän muutoksen myötä, sen avulla, tälle Huoltovarmuusrahastolle tulee oikeus vähentää niitten hankintojen arvonlisävero, jotka kohdistuvat tämän liiketoiminnan muodossa tapahtuvaan materiaaliseen huoltovarmuustoimintaan. Nämä ehdotetut lait olisivat tulossa voimaan vappupäivänä eli 1.5., mutta koska tämän Huoltovarmuuskeskuksen organisaatiomuutos taas on astunut voimaan jo 1.4. eli aprillipäivänä, niin olisi mielekästä, että myös tämä alv-lain 7 §:n soveltaminen aloitettaisiin tuosta hetkestä alkaen, vaikka toki tiedetään, että tämä saattaa sitten veroviranomaisille tuottaa sinne Verohallintoon vähän ylimääräistä taakkaa. Mutta muuten olisi kyllä toivottava käytäntö, jos tähän päästäisiin. — Kiitokset.

Arvoisa puhemies! Suomen huoltovarmuus perustuu siihen, että yhteiskunta kykenee toimimaan myös poikkeusoloissa. Järjestelmän ytimessä on ajatus siitä, että kriittiset resurssit — energia, lääkkeet ja muut välttämättömät hyödykkeet — ovat saatavilla myös häiriötilanteissa. Mutta muuttuneessa turvallisuusympäristössä kysymys ei ole vain varautumisesta vaan myös siitä, että järjestelmä toimii taloudellisesti ja hallinnollisesti oikein. Tänään käsittelyssä oleva talousvaliokunnan mietintö koskee hallituksen esitystä, jossa täsmennetään huoltovarmuuden turvaamista koskevaa lainsäädäntöä sekä arvonlisäverolakia. Esityksen ydin on helppo ymmärtää. Huoltovarmuusrahaston rooli ja asema määritellään selkeästi tilanteessa, jossa Huoltovarmuuskeskus on muutettu valtion virastoksi. Arvoisa puhemies! Suomen huoltovarmuutta turvataan muun muassa varmuusvarastoilla, joihin hankitaan kriittisiä hyödykkeitä, kuten polttoaineita, viljaa ja lääkkeitä. Näiden varastojen ylläpito ei kuitenkaan ole pelkkää säilyttämistä, vaan siihen liittyy jatkuvaa ostamista, myymistä ja varastojen kiertoa. Ongelma on ollut se, että huoltovarmuusjärjestelmää uudistettaessa Huoltovarmuuskeskuksen ja Huoltovarmuusrahaston välinen työnjako ja erityisesti niitten verotuksellinen asema eivät ole kaikilta osin olleet riittävän selkeitä. Huoltovarmuuskeskus on muuttunut valtion virastoksi, kun taas Huoltovarmuusrahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. Näillä kahdella toimijalla on eri roolit ja eri rahoituslähteet, mutta käytännössä sama toiminta, materiaalinen varautuminen, kytkeytyy molempiin. Jos sääntelyä ei täsmennetä, voi syntyä kirjanpidollisia ja verotuksellisia epäselvyyksiä sekä tarve lisäpääomittaa rahastoa valtion talousarviosta. Huoltovarmuusrahaston asemaa täsmennetään siten, että sen rooli materiaaliseen varautumiseen liittyvissä liiketoimissa kirjoitetaan suoraan lakiin. Samalla arvonlisäverolakia muutetaan niin, että Huoltovarmuusrahasto on erikseen verovelvollinen liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta toiminnasta. Tällä on selkeä käytännön merkitys. Kun rahasto on erikseen verovelvollinen, sillä on oikeus vähentää hankintoihin sisältyvä arvonlisävero. Tämä puolestaan vähentää tarvetta lisäpääomittaa rahaston toimintaa valtion budjetista. Kyse ei siis ole uusista tehtävistä tai laajennuksista vaan siitä, että olemassa oleva toiminta järjestetään taloudellisesti ja hallinnollisesti oikein. Merkittävää on myös se, että muutokset kytketään suoraan huoltovarmuuslain kokonaisuudistukseen. Kun Huoltovarmuuskeskuksen ja ‑rahaston kirjanpito eriytyy, tarvitaan selkeä sääntely siitä, miten toiminta kirjataan ja miten sitä verotetaan. Ilman tätä täsmennystä syntyisi siirtymävaihe, jossa käytännöt eivät olisi yhtenäisiä. Tällainen epäselvyys ei ole hyväksyttävää järjestelmässä, jonka tehtävä on turvata yhteiskunnan toimivuus myös kriisitilanteissa. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus ei ole uskottavaa, jos sen taloudellinen ja hallinnollinen perusta on epäselvä. Kun järjestelmä nojaa jatkuviin hankintoihin, varastointiin ja liiketoimiin, myös sääntelyn on oltava täsmällistä. Jos perusta ei ole kunnossa, ei myöskään varautuminen ole kunnossa. Tämä esitys varmistaa, että huoltovarmuuden toteuttaminen ei jää epäselvien käytäntöjen varaan vaan perustuu selkeään ja toimivaan sääntelyyn. — Kiitos.