Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on tärkeä uudistus edistämään paikallista yrittäjyyttä ja kotimaisten panimojen, tilaviinin tuottajien ja tislaamojen toimintaedellytyksiä. Uudistus laajentaa pientuottajien ulosmyyntioikeuksia, myös pientislaamojen, joilla tätä oikeutta ei aikaisemmin ole ollut. Ne voisivat myös jatkossa myydä tuotteita suoraan kuluttajalle valmistuspaikalta. Lakimuutos edistää paikallisuutta, lähellä tuotettua sekä matkailun edellytyksiä, pientuottajien mahdollisuutta tarjota tuotantopaikoilla monipuolisempia matkailu- ja vierailukonsepteja. Ihmiset haluavat nykyään tietää, mistä tuotteet tulevat, ja ostaa suoraan tekijältä. Uudistus tukee matkailua, elinvoimaa ja antaa yrittäjille mahdollisuuden kehittää toimintaa. Lisäksi kyse on niin sanotuista artesaanituotteista, jotka ovat premium-erikoistuotteita ja ehkä hiukan kalliimpia, joten en näe, että tämä välttämättä nostaa alkoholin kokonaiskulutusta. Tämä on myös tärkeää elintarvikeviennin pohjaa ja työpaikkoja alueille. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Olisin toivonut, että tässä alkoholilain uudistuksessa olisi voitu tarttua myöskin alkoholin tarjoiluun ravintolassa ja tarkastella sitä, minkälainen verotus alkoholissa on, sillä nyt tällä hetkellä alkoholi, viini, on ihan normaali osa ravintolaillallista, mutta valitettavasti se viinin hinta nostaa ravintolaillallisen hinnan älyttömän korkeaksi. Tämän vuoksi olisinkin toivonut, että ministeri olisi tarkastellut viinin verotusta ravintoloissa niin, että olisi voitu hieman laskea sitä, niin että sitten ravintolassa syöminen olisi ollut mahdollisempaa useammalle. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Keskusta suhtautuu tähän pientuottajia koskevaan alkoholilain uudistukseen harkiten ja vastuullisesti. Meille on tärkeää, että päätöksenteossa tunnistetaan samanaikaisesti sekä elinkeinopolitiikan mahdollisuudet että kansanterveyden reunaehdot. On selvää, että nyt käsiteltävä esitys pientuottajien ulosmyynnistä sisältää myönteisiä elementtejä. Se voi vahvistaa maatilatalouden sivuelinkeinoja, tukea pienpanimoita ja lisätä kotimaisen lähituotannon kilpailukykyä. Samalla se voi edistää matkailua ja alueellista elinvoimaa erityisesti maaseudulla, jossa jokainen uusi tulonlähde on merkityksellinen. Tässä mielessä esityksessä on piirteitä, joita keskusta voi lähtökohtaisesti kannattaa. Mutta, arvoisa puhemies, emme voi tarkastella tätä esitystä irrallisena kokonaisuutena. Se on osa laajempaa kehitystä, jossa hallitus on tällä vaalikaudella uudistanut alkoholilainsäädäntöä askel askeleelta yhteen suuntaan: kohti lisääntyvää saatavuutta ja liberalisaatiota. Kesällä 2024 voimaan tullut uudistus laajensi merkittävästi vähittäiskaupassa myytävien alkoholijuomien vahvuuksia. Sen jälkeen hallitus on edennyt etämyynnin ja toimituksen sallimiseen sekä markkinoinnin säätelyn keventämiseen. Jokainen näistä muutoksista on erikseen perusteltu, mutta yhdessä ne muodostavat selkeän linjan: alkoholin hankkiminen on tehty suomalaisille entistä helpommaksi. Nyt käsillä oleva esitys poikkeaa tästä jossain määrin. Se ei avaa uusia laajoja jakelukanavia vaan kohdistuu rajattuun joukkoon toimijoita ja tilanteita. Silti se on osa samaa kokonaisuutta, jatkumo, jossa sääntelyä kevennetään pala palalta. Arvoisa puhemies, juuri tästä syystä keskusta katsoo, että ennen lopullista kannanmuodostusta pientuottajia koskevaan alkoholilain muutokseen meidän on saatava selkeä vastaus kahteen keskeiseen kysymykseen. Ensinnäkin, miten nämä uudistukset yhdessä vaikuttavat alkoholin kokonaiskulutukseen? Hallitus on toistuvasti korostanut, että vaikutukset olisivat hallittuja. Samanaikaisesti on kuitenkin esitetty arvioita, joiden mukaan suomalaisten alkoholinkulutus on kasvanut. Valtiovarainministeriön Verianilla teettämän selvityksen mukaan kulutus on jopa 15 litraa puhdasta alkoholia henkeä kohden vuodessa, kun huomioidaan vähittäismyynti, verkkokauppa ja matkustajatuonti. Tämä ei ole vähäpätöinen luku, eikä sitä voida sivuuttaa poliittisessa päätöksenteossa. Toinen keskeinen kysymys liittyy lapsiin ja nuoriin. Millaisia vaikutuksia tällä esityksellä on lasten kasvuympäristöön, perheiden arkeen ja alkoholihaittojen periytymiseen? Aiemmissa uudistuksissa sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä järjestöjen huolia ei ole kaikilta osin huomioitu. Tämä ei saa toistua. Lapsivaikutusten arvioinnin on oltava aidosti osa päätöksentekoa, ei pelkkä muodollisuus. Arvoisa puhemies! Keskusta on vahvasti yrittäjyyden puolella. Me haluamme luoda edellytyksiä paikalliselle yritystoiminnalle ja vahvistaa maaseudun elinvoimaa, mutta emme voi tehdä sitä hinnalla millä hyvänsä. Alkoholipolitiikassa jokaisella päätöksellä on seurauksia, jotka ulottuvat yksilöistä perheisiin ja koko yhteiskuntaan. Siksi meidän viestimme hallitukselle on selkeä: ennen kuin etenemme, tarvitaan rehellinen tilannekuva kokonaiskulutuksesta ja huolellinen arvio uudistusten sosiaalisista vaikutuksista. Vastuullinen alkoholipolitiikka ei synny yksittäisistä päätöksistä vaan kokonaisuuden hallinnasta, ja juuri siihen keskusta tässä keskustelussa pyrkii.

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys, jossa valmistuspaikalta tapahtuvaa myyntiä halutaan lisätä, on periaatteessa tämmöinen byrokratian yksinkertaistaminen ja tiettyjen asioiden selkeyttäminen, ja varmasti maaseudulla, missä nämä pääasiassa sijaitsevat, tämä on matkailulle hyvä asia, ja tuo sinne työtä. Kun katsoo näitä työllistäviä vaikutuksia, niitä ei tässä ole hirveästi arvioitu. Mutta se, mitä tässä ajattelin pohtia, liittyy siihen, että kun on arvioitu, että 770 000 litraa on myyty, kokonaismyynti on ollut tämmöisistä paikoista, vuonna 24 se on 0,1 prosenttia kokonaismyynnistä, ja voi tosiasiassa ajatella, että kun näitä myyntipaikkoja nyt tulee varmasti lisää ja niillä aukioloajat ovat laajemmat kuin Alkolla, niin tämä määrä varmasti tulee kasvamaan näitten osalta. Tämä on minusta aika varovaisesti arvioitu, miten kokonaismyynti jatkossa sitten on. Mistä kokonaismyynti sitten on pois, jos ajatellaan, että alkoholin kokonaiskulutus laskee? Onko se Alkon tuotteista pois, vai onko se muualta tuotettujen tuotteista pois ja niin poispäin? Se on varmasti semmoinen asia, joka tulee jatkossa seurattavaksi, ja kaiken kaikkiaan tilanne on tässä mielessä haasteellinen. Se, mitä tässä itse vielä mietin, on se, että nyt kun tämä on satatuhatta litraa alkoholia puhtaaksi alkoholiksi muutettuna, niin se periaatteessa nostaa näitä rajoja aika lailla ylöspäin. Kun katsoo näitä panimoiden ja muiden litramääriä, niin 12-prosenttista tuotetta 830   000 litraa, eli näiltä tuotantolaitoksilta tulee enemmän tavaraa ulos kuin mitä tulee tänä päivänä. Nämä rajat tässä, kun ovat puhtaaksi alkoholiksi muutettuna, nostavat sitä, ja sekin puoltaa sitä, että tämä varmasti lisää myyntiä sieltä. Alkon monopolin osalta: Kyllähän tämä Alkon monopolia leikkaa myöskin siltä osin, että Alkon aukioloajat ovat paljon säädellymmät. Ne eivät ole lauantai-iltaisin auki eivätkä sunnuntaisin, ja nämä voivat olla 9:stä 21:een auki joka päivä, ja tämäkin vie varmasti sieltä Alkon myynneistä tällaisiin tuotantotilojen yhteydessä oleviin ostoihin. Eli kyllä tässä tapahtuu aika iso muutos, ja tämä selkiyttää lainsäädäntöä, mutta myöskin pitää nähdä, että tämä muuttaa sitä käyttäytymistä, ja määrät tulevat olemaan monta kertaa isommat kuin nyt tässä on arvioitu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos eduskunnalle keskustelusta. Tämä esitys on ennen muuta kotimaista yrittäjyyttä ja työtä tukeva. Se on norminpurkua, paikallisuutta ja lähellä tuotettua. Se on sen arvostamista, että meillä on Suomessa osaamista tällä alalla. Se on elintarvikeviennin pohjaa. Se on sellaista kotimaista pienyrittäjyyttä, jota varmasti jokainen tässä salissa pitää toivottavana ja joka luo meille paikallista kasvua ja uusia työpaikkojakin. Se, mitä hämmästelin hiukan, on tämä edustaja Merisen puheenvuoro. Puhun todella mielelläni yrittäjistä, sillä arvostan yrittäjyyttä, arvostan paikallisuutta, arvostan lähellä tuotettua. Iloitsen myös siitä, että nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt ja kokonaiskulutus on ollut pitkään laskussa. Kuten tässä on sanottu, tällä esityksellä ei ole arviolta huomattavia tai tuntuvia vaikutuksia kokonaiskulutukseen, eli ne arvioidaan vähäisiksi. On myös erikoinen ajatus se, ettei sosiaali- ja terveysministeriön ministeri voisi puhua yrittäjyyden puolesta. Se itse asiassa kuvaa aika paljon niitä ongelmia, mitä Suomella on. Eikö yrittäjyyden asian pitäisi olla kaikkien ministereiden asia, ihan salkusta riippumatta? Sitten näihin kysymyksiin, joita tässä keskustelussa nousi esiin: Tämä esitys on läpäissyt EU-notifikaation, eli se on yhteensovitettu meillä vallitsevan EU-poikkeuksen eli Alkon monopolin kanssa. Tämä esitys ei myöskään romuta Alkon monopolia vaikutusarvioiden mukaan. Ruotsin esimerkki nostettiin esiin, ja on totta, että Ruotsissa tehtiin vastaavantyyppistä lainsäädäntöä hieman ennen meitä eli laajennettiin sitä myöskin koskemaan tislaamotuotteita. Me emme kuitenkaan tietoisesti halunneet Suomessa sisällyttää tähän esitykseen pakollista pääsylippumyyntiä eli näitä maksullisia tilakierroksia. Se ei pakollisena olisi sen paremmin yrittäjän kuin turistinkaan etu. On tietysti paikallisesti sitten eri asia, millä tavalla halutaan tämän lain mahdollistamissa rajoissa rakentaa ympärille esimerkiksi maatilamatkailua tai muuta turismia, ja näin varmasti tuleekin tapahtumaan. Se olisi myös hyvin eurooppalainen malli, niin kuin näissä puheenvuoroissa kävikin esille. Toistaisin myös sen, mitä edustaja Wallinheimo totesi, että jos Ruotsiin verrataan — aina voidaan vertailla — niin esimerkiksi tämä etämyyntikeskustelu on Ruotsissa aivan vieras. Siellä etämyynti on selkeästi sallittua eikä sitä ole kyseenalaistettu, toisin kuin Suomessa, jossa nyt selkiytetään etämyynti yksiselitteisesti mahdolliseksi laissa, niin kuin sen EU-oikeuden mukaan täytyykin olla. Alkon asemasta ja tulevaisuudesta käytiin myös keskustelua. Alkon tulos heikkenee ennen muuta siksi, että suomalaiset juovat vähemmän alkoholia eli kokonaiskulutus laskee. Viime vuosina on nähty esimerkiksi yhtenä suuntana se, että väkevien alkoholijuomien myynti on vähentynyt. Sen sijaan esimerkiksi alkoholittomien juomien osuus on kasvussa sekä päivittäistavarakaupassa että yllättävästi kyllä myös Alkon valikoimissa. Tästä kehityksestä en ole pahoillani, vaan aivan päinvastoin. Sehän on juuri se kehityssuunta, mitä me toivommekin. Suomalaisten suhde alkoholiin on tervehtymässä. Meillä on edelleen vakavia alkoholihaittoja. Alkoholi aiheuttaa vakavia riippuvuussairauksia. Meidän pitää pystyä panostamaan hoitoonohjaukseen ja tehokkaaseen, vaikuttavaan päihdehoitoon, jotta ongelmiin voidaan tarttua, mutta niitä tämän esityksen ei arvioida syventävän. Ja vielä viimeisenä vastaan tähän kysymykseen tästä 100 000 litran rajasta. Ei varmasti ole tarkoituksenmukaista, että lainsäädännössä on rajoja, siis sellaisia selkeitä rajoja, jotka voivat muodostua jonkinlaisiksi kasvun esteiksi tai asettaa yrittäjiä erilaiseen asemaan. Tätä esitystä on kuitenkin jouduttu perustelemaan komissiolle nimenomaan tällä paikallistuotanto- ja pientuotantonäkökulmalla, niin kuin Ruotsissakin on tehty. Se on ollut se peruste, millä aiemminkin ja nytkin komissio on katsonut tämän hyväksyttäväksi, se, että sillä tuetaan paikallista pienelinkeinoa ja paikallista pienimuotoista alkoholin vähittäismyyntilupapoikkeamaa. Mutta toki se ei ole mikään aukoton raja. Se on nyt tässä esityksessä asetettu näin ja sitä on laajennettu nykytilasta, mutta valiokunta voi tätä rajaa edelleen katsoa, ja eduskunnalla on tietysti lupa säätää se myös toisin, jos niin perustellusti katsotaan valiokuntakäsittelyn aikana. Näillä sanoilla kiitos vielä kerran positiivisesta palautteesta ja hyvästä yhteistyöstä suomalaisen yrittäjyyden puolesta.

Arvoisa herra puhemies! Näen tämän lakiesityksen erityisesti yrittäjyyttä ja matkailua kehittävänä ja tukevana esityksenä. Alkoholipolitiikalla on Suomessa tärkeä rooli, ja alkoholilla on haittansa. Se on todettu muun muassa syöpää aiheuttavaksi viimeisten tutkimusten mukaisesti, ja sillä tavalla siihen tietysti pitää vastuullisesti suhtautua. Hyötyjä alkoholista löytyy lähinnä käsidesin käytöstä, jonka nyt onneksi EU:kin näyttää meillä tulevaisuudessa sallivan. Kuitenkin alkoholia olemme käyttäneet vuosisatojen jos ei vuosituhansien ajan, ja tietyllä tavalla se kuuluu meidän yhteiskuntaan, ja sen kanssa meidän on pystyttävä elämään. Tässä lakiesityksessä ei arvioiden mukaan ole vaikutusta alkoholin kokonaiskulutukseen Suomessa, ja sillä osalla näenkin tämän vaikutukset yrittäjyyteen ja matkailuun suurempina kuin tämän lakiesityksen negatiiviset vaikutukset. Olisin kysynyt ministeriltä myös tästä 100 000 litraa per vuosi -rajasta, joka on tähän yritykselle asetettu. Onko se miten järkevä tässä, kun voisi ajatella, että tietynlaiset sääntöjen poistot ja nämä mahdollistaisivat myös isompien yritysten toiminnan matkailualalla? Jos vertaa esimerkiksi käyntejä Guinnessillä tai Jamesonin tehtaalla Dublinissa, niin ne ovat erittäin mielenkiintoisia turistikohteita ja kertovat paljon paikallisesta historiasta. Jos sieltä pullon on ostanut, niin ainakin itselläni se on säilynyt juomatta kaapin nurkassa hyvänä muistona.

Arvoisa puhemies! Itselläni ei kovin kiivasta näkökulmaa yleensä alkoholiin ole, koska minun mielestäni tilanne Suomessa on se, että sitä on joka paikassa tarjolla. Loppujen lopuksi, jos me nyt helpotetaan tämän verran maaseudulla toimivia pienyrityksiä, jotka ikään kuin elinkeinovapauden kautta, ammatin kautta haluavat itselleen edistää matkailua ja sitä tuotetta, mitä he tuottavat, niin miksi ihmeessä me emme tekisi tämmöistä, mitä me nyt olemme tekemässä? Erityisen kiitoksen antaisin ministerille siitä, että hän näillä oivilla käytännön esimerkeillä osoitti sen, miten tavallaan järjenvastaista tämmöinen sääntely alkaa olla, kun me panemme kapuloita rattaisiin toisen toiminnalle. Kuten edustaja Wallinheimo sanoi, en minäkään usko, että joku lähtee asioikseen hakemaan itselleen alkoholiongelmaa 35 kilometrin päästä, kun sen saa lähempääkin ostettua. Eli kyllähän tämä nyt jollakin tavalla menee erittäin paljon oikeaan suuntaan. Itsekin ihmettelin tätä 100 000 litran rajaa puhtaaksi alkoholiksi muutettuna, mutta ymmärrän sen, jos se on se kompromissi, millä me jollakin tavalla säilytämme Alkon monopolia ja sitten kuitenkin annamme merkittävälle määrälle yrityksiä tämän elinkeinovapauden tuottaa ja kehittää omaa matkailua ja tuotetta. Itse asiassa, kun maailmaa kiertää, joka paikassa on alkoholia ja joka paikassa sitä pyritään mainostamaan niin, että se on tehty siellä ja täällä ja sillä ja sillä menetelmällä ja se on saanut palkintoja maailmalla — tämä on niin laaja toimiala. Kuten Kyrö Distillery on sen osoittanut, sillä pystytään myös suomalaista vientiä edistämään. Kyllä eduskunta nyt on oikealla asialla. Tietenkin ymmärrän eri näkemykset, mutta se osoittaa sen, miten erityisen vaikeaa meillä on vähän asiassa kuin asiassa päästä tästä sääntelystä irti. Kaikki vannovat sen sääntelyn, sen purkamisen nimeen, mutta sitten heti löytyy vastusta, kun mitä tahansa yritämme täällä jollakin tavalla helpottaa, että ihmiset saisivat Suomessa enemmän vapautta tehdä, mitä haluavat, ja kehittää omia toimintojaan.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ministerille huomio siitä, kun sanoitte arvion siitä, että tämä kokonaiskulutus ei nouse. Näinhän se on, ja itse asiassa kaikki vuoden 2018 jälkeen tehdyt uudistukset ovat nimenomaan laskeneet kokonaiskulutusta, niin että huoli pois siitä, että tämä jollain lailla sitä lisäisi. Päinvastoin, kaikki uudistukset, joita toistaiseksi on tehty vuodesta 18 alkaen, ovat olleet äärimmäisen hyviä nimenomaan sen kokonaiskulutuksen näkökulmasta. No, toinen asia on sitten tämä, jonka itse asiassa ministerikin otti esille: case Valamo. Todellakin Valamossa tällä hetkellä tislataan alkoholia, siellä tehdään likööreitä ja ehtoollisviinejä. Siellä käy paljon turisteja muun muassa Keski-Euroopasta. Hypoteettinen tilanne: jos tämä saksalainen turisti nyt on siellä ja kiinnostuu — ja toden totta hän ei tällä hetkellä alkoholia saa sieltä ostaa — niin lähin Alko taitaa olla Heinäveden keskustassa 30 kilometrin päässä. Luuleeko täällä sali, että tämä turisti lähtisi hakemaan nyt nimenomaan sitä ehtoollisviiniä tai sitä tislattua alkoholia 30 kilometrin päästä Heinäveden keskustasta? No, ei varmasti lähde. [Juho Eerola: Ei lähde, jos on Saksasta asti!] Tämä itse asiassa on tietyllä lailla tämän alkoholilainsäädännön ydin. Eli nyt annetaan mahdollisuus näille toimijoille ulosmyydä paikallisesti, mikä todennäköisesti tulee lisäämään heidän bisnestään, mikä ei ole edes pois Alkon bisneksestä — tai osittain voi olla, mutta en usko, että kovin paljon. Edustaja Räsänen täällä taas sanoi monta asiaa. Hän halusi tietyllä lailla tähän ulosmyyntiin tämän Ruotsin mallin, joka on todella byrokraattinen ja vielä hankalampi kyllä toteuttaa — mieluummin tämä hallituksen esitys, se on parempi. Itse asiassa tässäkin tilanteessa edustaja Räsänen tietenkin koettaa poimia rusinoita pullasta Ruotsin lainsäädännöstä. Itse asiassa, jos katsoo Ruotsin lainsäädäntöä, siellähän esimerkiksi etämyynti on sallittua, ja täällä sitä on kipuiltu vuosikymmeniä. Etämyynti on sallittua kaikissa muissa EU-maissa, ja jostain syystä tämä laki on vielä siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. En tiedä, mitä sille tällä hetkellä on tapahtunut. Viimeisenä pointtina itse asiassa on tämä sadantuhannen litran myyntiraja, johon moni edustaja täällä on ottanut kantaa. Kyllä, tämä on käytännössä keinotekoinen raja, ja se rajaa itse asiassa muutamia yrityksiä pois. Mutta se, mikä siellä toisella puolella on vastassa, on se, että tässä hallitusohjelmassa kuitenkin on luvattu säilyttää Alkon monopoli ja jos me poistaisimme tämän rajan, niin todennäköisesti Alkon monopoli siinä sitten menisi. Itse asiassa täällä on myös kyselty Alkon monopolin perään. No, jos tällä hetkellä kaikesta kulutetusta alkoholista enää kolmasosa tulee Alkon kautta, niin enpä tiedä, onko se enää kansanterveydellisesti kauhean perusteltu.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ja kiitos ministerille erittäin hyvin valmistellusta laista. Pidän sitä, että tämä laki takaa suomalaisille pienyrittäjille, tislaamoille, pienpanimoille, mahdollisuuden myydä suoraan omalta tilalta kävijöille tuotteita, erittäin hyvänä. On ollut ihan järjetöntä mennä vierailemaan jonnekin mahtavaan suomalaiseen pienpanimoon — käyt sen kierroksen siellä, mahtavaa kotimaista yrittäjyyttä — ja sitten pitää todeta, että hupsista keikkaa, enpäs voikaan ostaa. Eihän siinä ole ollut mitään järkeä, joten erittäin mahtavaa, että tämä uudistus vihdoin on saatu läpi, ja suuret kiitokset siitä ministeri Grahn-Laasoselle. Samaan aikaan pohdin vähän myös sitä, että kun täällä todetaan, että eihän tämä oikeastaan Alkon asemaan vaikuta, niin totta kai vaikuttaa. Tietenkin tämä tulee murentamaan Alkon monopolia. Kun Alkon monopolin murentaminen on ollut pitkäaikainen kokoomuksen tavoite, niin minusta on aika hassua, että todetaan, että eipä tässä näin käy. Kyllähän siinä näin käy. Askel on otettu, pian otetaan lisää ja sitten Alko lakkaa olemasta. On hassua leikkiä, että näin ei kävisi, kun me ihan kaikki tiedetään, että niin tulee käymään. Se, pitääkö sitä huonona vai hyvänä, on sitten eri asia, mutta niin tässä tulee käymään. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Tämä lakihanke varmasti parantaa paikallista yrittäjyyttä ja luo myös mahdollisuuksia matkailulle. Meillä on omassakin maakunnassa alan yrittäjiä, ja se kokonaismyynti, mikä nyt alkoholin osalta tässä muutoksessa tulee, ei kovin suuri kokonaismuutos tule olemaan. Tietysti kun alkoholilakia muutetaan, on huomioitava monia eri asioita: tässä viitattiin tulopuoleen, valtion tuloihin, minkä hallintoneuvoston puheenjohtaja Eerola otti esille, ja sitten kokonaiskulutus, joka on itse asiassa mennyt hyvään suuntaan viimeiset vuodet, eli kokonaiskulutus on laskenut. Itse olen miettinyt pitkään, niin kauan kuin näistä alkoholilakiin liittyvistä asioista eduskunnassa on puhuttu, voisiko alkoholilain osalta pohtia kokeilulakien käyttämistä ainakin joissakin kohdin. Vähän samalla tavalla kuin esimerkiksi peruskoululakia aikanaan otettiin käyttöön, kun sehän lähti liikkeelle pohjoisesta, Lapista, ja siirtyi sieltä etelään. Ajatus olisi siis se, että voidaan ottaa ehkä vähän rohkeampiakin askeleita ja maltillisempia askeleita ja katsoa, mitkä ovat kokeilun tulokset, ja sen perusteella sitten miettiä jatkoa. Ymmärtääkseni lainsäädäntö tarjoaa tähän mahdollisuuden, jos hyväksyttävä, objektiivinen peruste on olemassa ja siinä on selkeä seuranta. Ajattelen tätä lähinnä sen takia, että jos liberalisaatio on liian nopeata, niin tavallaan taaksepäin on vaikea siirtyä, jos ikään kuin sitä valmiutta siirtyä vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan, kuten ministerikin tässä esitteli, ei ole vielä olemassa. Merkithän ovat olleet sangen positiivisia. Tästä Juho Eerolan pohdinnasta vielä: Miten ministeri näkee Alkon tulevan aseman? Nythän liikevaihto ja esimerkiksi sitä kautta kannattavuus ja osingonmaksukyky ovat heikentyneet. Olemmeko mahdollisesti siirtymässä jossain vaiheessa siihen tilanteeseen, että nykymuotoista Alkoa ei ole ollenkaan ja väkevät siirtyvät, tai ne on ikään kuin pakkokin siirtää, vapaampaan jakeluun?

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, suuret kiitokset teille ennen kaikkea asian järkevästä eteenpäin viemisestä ja määrätietoisesta työstä. Tiedätte, että kotikunnassani oleva yritys on tätä mielenkiinnolla seurannut ja suurella innolla ollut tukemassa teidän työtänne, ja uskon, että siellä nämä henkilöt ovat antamaansa panokseen tähän asiaan liittyen hyvin tyytyväisiä. Kun soitin heille tässä yhtenä päivänä, että tämä on tulossa eduskuntaan, he olivat aika iloisia siitä, että tämmöinen on tapahtumassa, ja hyvä näin. Kysymyshän on pelkästään siitä, että emmehän me tästä maailmasta alkoholin käyttöä pysty karsimaan nolliin koskaan. Kieltolakiahan on joskus jenkkilässä ja Suomessakin kokeiltu, ja kaikki tietävät, miten siinä kävi. Kyllä meidän pitää lapsillemme opettaa kotona, että jos alkoholia käytetään, niin miten se järkevästi tehdään: tyylikkäästi ja rauhallisesti, ketään häiritsemättä, omaa terveyttä pilaamatta tietenkin. Mutta tässä asiassa on kysymys paikallisista pienistä yrittäjistä, jotka tekevät valtavan hyvää, arvokasta työtä, jalostavat paikallisia marjoja ja paikallisia tuotteita erinomaisen hyviksi kotimaisiksi viineiksi. Vaikkapa Ilomantsissa olevalla tilalla yrittäjät myyvät itse valmistamaansa maailman parasta giniä sekä myös viskiä, ja liköörejäkin on tulossa. Nyt kun tämä vapautuu, niin se varmasti heidän tuotepalettiansa ja ennen kaikkea myyntiä siellä lisää. Ja sitten kun se asiakas tulee ostamaan vaikka sen likööripullon sieltä, niin sehän todennäköisesti samalla ostaa marjamehuja tai mitä siellä onkaan myynnissä hyllyssä. Se lisää sitä kauppaa sillä alueella ja ennen kaikkea monelle, monelle nuorelle takaa työpaikan. Jos Ilomantsissa käytte, niin tervetuloa käymään myös Viinitornilla. Siellä näitä tuotteita saa myydä, ostaa suoraan tiskiltä. On hyviä tuotteita, ja niissäkin edelleen pitää muistaa, kaikessakin hauskanpidossa, että järki päässä hyvistä tuotteista nauttien. Tämä on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Meidän suomalaisten pitää ujostelematta ja rohkeasti rinta pystyssä edistää kotimaisen yrittäjyyden mahdollisuuksia tässä maassa. Jos me halutaan nämä velat joskus maksaa, niin se on selvä asia, että muuta keinoa meillä ei ole. Suomalaisille yrittäjille mahdollisuuksia — ihan varma olen siitä, arvoisa puhemies, että suomalaisilla yrittäjillä löytyy intoa tähän työhön, ihan varmasti löytyy. He suorastaan odottavat tilaisuutta päästä yrittämään ja tekemään töitä. Olkoon tämä ministeri Sanni Grahn-Laasosen nyt esille tuoma erinomainen lakihanke, joka on nyt täällä lähetekeskustelussa, esimerkkinä, että pitkä työ kannattaa, ja kun ministerillä on tahto ja halu viedä eteenpäin, se onnistuu. — Kiitoksia teille.

Arvoisa herra puhemies! Kiitokset ministerille tämän lain esittelystä, ja kiitokset myös niistä kahdesta kuvaavasta esimerkistä, jotka nyt tästä sääntö-Suomesta meille kerroitte. Tässä on nyt monessakin puheenvuorossa kuultu tämän lakiesityksen ne hyvät puolet, mitä on tulossa, eli ehdotetaan pienpanimoiden ulosmyynnin helpottamista, ja tavoitteena tosiaan on kohentaa paikallistaloutta ja matkailumyyntiä. Lyhyesti sanottuna suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolellahan tässä ollaan, ja sitä ei voi pitää muuta kuin kannattavana, että tämmöistä sääntelyä puretaan. Ehkä ainoa huolenaihe tai pikemminkin kysymys liittyy pikkuisen samaan, mitä edustaja Räsänen paljon syvemmin tuossa kuvasi, eli tähän Alkon asemaan. En kysy tätä nyt ainoastaan siitä syystä, että olen itse Alkon hallintoneuvoston puheenjohtaja, kyllä minä tällä kaudella kerkeän siellä kokouspalkkioni nauttimaan, mutta laajemmin ottaen Alkon asemasta tulevaisuudessa: Miten ministeri sen näkee, ja miten sitä on ajateltu? Nyt kun ollaan saatu lukea näitä vuosikatsauksia tuloksesta ja näin, niin Alkon myyntihän vuosi vuodelta heikkenee, ja koko ajan pienenee se summa, mitä Alko tälle yhteiskunnalle tuottaa. En lähde ottamaan kantaa siihen, mitä edustaja Merinen on sanonut siitä, pystytäänkö sillä sitten korvaamaan se kaikki, mitä alkoholihaitoista tulee, vai ei, mutta kun tässä nyt suomalaista työtä ja yrittäjyyttä tuetaan ja kasvatetaan ja tällaista matkailumyyntiä ja näin poispäin, niin onko sieltä sitten ulosmitattavissa tulevaisuudessa kaikki se raha, mikä tällä hetkellä sitten saadaan Alkon kautta, vaiko ei? Tämä on ehkä se suurin kysymys, mikä minulla tässä on. Tässähän valmistelun aikana harkittiin semmoistakin vaihtoehtoa, jossa tämä ulosmyyntioikeus olisi ikään kuin rajattu koskemaan tietyntyyppisiä alkoholijuomia, siis sitä valmistustapaa. Mielestäni tämä vaihtoehto olisi ollut rajoitetumpi kuin nyt valittu sääntelymalli, ja sillä olisi ollut ehkä vähemmän vaikutusta sitten Alkon tilanteeseen. En sano, olisiko se ollut hyvä vai paha, mutta miten ministeri näkee Alkon aseman tulevaisuudessa? Pystytäänkö sillä lisärahalla, mitä nyt tulee matkailuelinkeinon myötä ja paikallistuotannon ja tämän myötä... Onko se rahamäärä kenties sama tai jopa suurempi kuin minkä Alko tällä hetkellä tälle yhteiskunnalle tulouttaa? — Kiitokset.