Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi

Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta tästä erittäin hyvästä esityksestä työeläkejärjestelmän kantokyvyn parantamiseksi. Tämä uudistus on erittäin merkittävä. Meillä on ollut paljon puhetta siitä, riittävätkö työeläkkeet jatkossa. Itse en näe siinä kovin suurta huolta, ja tämä esitys sitä entisestään kannattaa. Arvoisa puhemies! Työeläkejärjestelmän aikajänne on erittäin pitkä, puhutaan itse asiassa jopa sadoista vuosista. Se on paljon pitempi kuin yksittäisen henkilösijoittajan aikajänne, ja mitä pitempi tämä sijoitushorisontti on, sitä enemmän voidaan ottaa osakeriskiä. Itse asiassa akateemisten tutkimusten mukaan osakesijoitukset ovat paitsi pitkällä aikavälillä kokonaisuutena tuottaneet joukkovelkakirjasijoituksia selvästi paremmin myös niiden riski itse asiassa pitkien aikasarjojen nojalla on muutaman kymmenen vuoden aikajänteellä ollut joukkovelkakirjoja pienempi, varsinkin kun inflaatio on otettu huomioon. Tästäkin näkökulmasta tämä tehtävä lakiuudistus on täysin perusteltu, ja kiitos siitä hallitukselle.

Arvoisa puhemies! Edustaja Vähämäki tuossa luetteli varsin seikkaperäisesti talouden käänteessä olevia osatekijöitä. Nehän ovat tilastofaktoja, ja hyvä niin. Niitä ei todellakaan käy kiistäminen, päinvastoin. Se, mitä itseltäni kysytään ja mihin tässä nyt päivittäin törmää, on se, että no missä se käänne on, kun työttömiä on niin paljon. Sekin havainto on sinänsä aivan totta. Täytyy siinä yhteydessä kuitenkin muistaa ja ikään kuin täydentää Vähämäen listaa ja siitä tulevia seurauksia: ensin otetaan lomautetut töihin takaisin, sitten ruvetaan tekemään ylitöitä, ja vasta viimeisessä vaiheessa, kun nämä keinot on käytetty, lähtee rekrytointi liikkeelle. Yritykset ovat tietysti varovaisia rekrytoinnissaan, jotta ei tule sitten ongelmia sen kanssa, jos tilaukset kuitenkin uudestaan vähenevät. Tämä myös kertoo siitä, minkä takia työelämän rakenteelliset muutokset ovat tarpeen: jotta saadaan dynaamisuutta työmarkkinoille.

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty erittäin hyvää ja varsin yksimielistä keskustelua tästä uudistuksesta. Tämä uudistus on erittäin hyvä ja perusteltu, erityisesti myös nuorten osalta. Tämä vahvistaa talouttamme, sijoitustuottoja, ja tämän esityksen tiimoilta pystytään turvaamaan eläkejärjestelmä tulevillekin sukupolville. On erinomaista, että Suomen talouskasvu on alkanut viimein. Monet eri osa-alueet kasvavat niin matkailun, teollisuuden, korjausrakentamisen kuin investointien osalta. Myös suomalaisen ostovoima on kohentumassa. Kokonaisuudessaan tämä uudistus on erittäin tärkeä, ja sitä on jatkossa tarkasteltava.

Arvoisa puhemies! Vielä aivan lyhyesti siitä, kun tässä keskustelussa on noussut aivan oikein esille se, että tällä uudistuksella keskeisesti pyritään tosiaan vaikuttamaan siihen, että vähän suuremmalla osakesijoitusten painolla pystytään niitä odotettavissa olevia tuottoja kasvattamaan. Totta kai tätä keskustelua seuraavat myöskin sitten voivat ajatella, että kun haetaan suurempaa tuottoa, niin onko kyseessä suurempi riski, ja näin tietysti yksittäisten sijoitusten osalta myös on. On todella tärkeää, että lainsäädäntö lähtee siitä, että samalla kun eläkevaroja sijoitetaan tuottavasti, ne sijoitetaan jatkossakin myös turvaavasti niin, että tämä, voi sanoa, keskeinen kansallisvarallisuutemme on kyllä hyvin hoidettu. Ennen kaikkea sitten, kun sijoitukset, jotka ovat huomattavan merkittäviä, tehdään hajautetusti niin toimialojen kuin erilaisten sijoitusinstrumenttien kuin myös vaikkapa valuutta-alueiden tai maantieteen osalta, kyllä voidaan ajatella, että tämä riski saadaan minimoitua ja todella päästään hyödyntämään näitä jo edellisessä puheenvuorossa kuvaamiani markkinatalouden tuomia mahdollisuuksia saada pääoma tuottamaan niin, että se tekee töitä puolestamme ja huolehtii siitä, että eläketurva on suomalaisilla kunnossa pitkälle tulevaisuuteen.

Kunnioitettu puhemies! Tämän esityksen pääasiallinen tavoite on julkisen talouden vahvistaminen ennen kaikkea eläkelaitosten sijoitustuottoja lisäämällä. Tämä tehdään siis käytännössä sijoitussääntelyä keventämällä, muun muassa osakepainoa kasvatetaan. Ajatus tässä on siis siitä, että näille sijoitustuotoille saadaan pidemmällä aikavälillä isompi tuotto, ja se totta kai vähentää painetta nostaa sitten näitä eläkemaksuja, ja tällöin saavutetaan myöskin sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, että nämä uudet sukupolvet eivät joutuisi maksamaan isompia eläkemaksuja kuin aikaisemmat. Sitten tästä taloudesta, mikä on noussut esiin: Suomen talous on todellakin pitkästä aikaa nousussa, teollisuustuotanto on noussut vahvasti, ollaan saavutettu vuoden 2008 huipun taso, kauppa- ja palvelualalla on ollut vahvaa kasvua, kulutuskysyntä on kohentunut. Ennen kaikkea havaitaan se, että talouskasvu näyttää hyvin laaja-alaiselta. Usea talouden osa-alue siis kasvaa yhtä aikaa. Suomen taloudessa on käynnistymässä käänne. Täytyy vain saada lisää investointeja, luottamusta ja vientivetoista kasvua sekä työtä. Täytyy sanoa näin, että kun tutkailin tuossa Pohjois-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun investointihankkeita, mitä on putkessa tulossa, niin kyllä niitä on lukuisia, monia kymmeniä. Osa tietenkin toteutuu, osa ei välttämättä toteudu, mutta laaja-alaisesti näyttäisi siltä, että sieltä tulee huomattavan paljon investointeja ja sitä kautta myöskin kuntiin tuloja ja ihmisille töitä.

Arvoisa herra puhemies! Tarpeellinen esitys: rahoituksellisen kestävyyden parantaminen tilanteessa, jossa huoltosuhde heikkenee ja on muitakin paineita, on perusteltu. Se, mitä edustaja Heinonen tuossa puhui taloudesta, oli kyllä tärkeä huomio ja sellainen huomio, joka luo uskoa ja toivoa talouteemme. Sehän ei ole nyt mielipide, vaan siihen on tilastollista faktaa. Käänne on tapahtumassa ja osin tapahtunut, ja tilauskirjat, kulutuskysyntä ja rakentaminen alkavat elpyä. Se, mikä on surullista, on se, että tässä vaalien lähestyessä tuntuu siltä, että kaikki eivät aivan edes toivokaan taloudellista käännettä, koska se luo erilaisen asetelman ennen vaaleja. Onneksi tämä joukko ihmisiä on pieni vähemmistö.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä todellakin eläkejärjestelmää vahvistetaan lisäämällä osakepainoa ja ottamalla käyttöön mahdollisuus indeksijarruun. Uudistus on sinänsä tasapainoinen, ja se on sitä sen ansiosta, että tässä valmistelussa on hyödynnetty perinteistä kolmikantaista yhteistyötä. Työmarkkinajärjestöt ovat kantaneet tässä erityistä vastuuta, niin kuin eläkeuudistuksissa aikaisemminkin, ja se on tässä suhteessa poikkeuksellista tämän vaalikauden moniin muihin uudistuksiin, joilla julkista taloutta on pyritty vahvistamaan. Eläkejärjestelmä on, niin kuin tässä useissa puheenvuoroissa on todettu, meidän julkisen taloutemme vahvin osa ja vahvistaa osaltaan koko meidän julkista talouttamme kokonaisuutena. Tämä uudistus osaltaan vahvistaa luottamusta eläkejärjestelmään ja toivottavasti tekee sitä myös nuorten osalta. Eläkejärjestelmän rahastoiva luonne on nimenomaan tehty sitä varten, että meillä ylisukupolvisesti pystytään turvaamaan eläkkeiden rahoitus kaikille sukupolville. No, kun kerran on tehty vuosikymmenestä toiseen vahvaa työtä sen eteen ja nyt se tässä esityksessä jatkuu, että eläkejärjestelmä on niin vahva kuin se on ja uskottava kaikille sukupolville, niin on myös tärkeää, että eläkejärjestelmä julkisessa taloudessa pidetään sillä tavalla erillisenä, että valtiontalouden lyhyen aikavälin vahvistamista ei tehdä eläkejärjestelmän uskottavuuden ja pitkäaikaisen kestävyyden kustannuksella. Välillä kuulee sellaisiakin puheenvuoroja, joissa nimenomaan valtiontaloutta pyritään vahvistamaan sillä tavalla, että eläkejärjestelmästä tavalla tai toisella niin sanotusti kanavoitaisiin tuottoja tai säästöjä valtiontalouteen. Arvoisa puhemies! Toivon, että myös jatkossa eläkejärjestelmää kehitetään yhteistyössä näiden hyvien näyttöjen pohjalta, ja tätä yhteistyön valmistelua olisi syytä toki tehdä myös muilla politiikan aloilla.

Arvoisa puhemies! Edellä edustaja Heinonen puhui hyvin ajankohtaisesta talouden tilanteesta, ja näinhän se on, että myös eläkejärjestelmän osalta kriittisen tärkeää on se, että työn tekijöitä riittää, jolloin saadaan kerättyä riittävästi eläkemaksuja kattamaan myös heidän eläkkeensä, jotka ovat työnsä jo tehneet ja eläkkeensä ansainneet. Täytyy, arvoisa puhemies, kyllä antaa kiitosta aiempien sukupolvien viisaudelle siinä, että Suomeen on todella luotu tällainen osittain rahastoiva eläkejärjestelmä. Jotkut talousviisaathan sanovat tätä korkoa korolle -ilmiötä maailman kahdeksanneksi ihmeeksi, ja onhan se kieltämättä huikea keino, millä tavalla nytkin esimerkiksi Suomessa on viime vuosina voitu, samaan aikaan kun ulos maksettujen eläkkeiden määrä kasvaa kaiken aikaa, kun yhä isompi osa meistä suomalaisista on eläkkeellä, esimerkiksi eläkemaksuja alentaa sen ansiosta, että rahastoidun pääoman tuotto on niin hyvää, että todella tällaiseen eläkemaksujen alentamiseen on varaa. Ainakin nyt tuolla julkisella puolella Kevassa, josta itseltäkin on kokemusta, on näin pystytty toimimaan. Tosiaan vanhan kansan sanonta siitä, että raha tulee rahan luo, on kyllä tässäkin ajassa viisautta niin, että eläkejärjestelmässä on syytä vaalia näiden rahastojen kertymistä jatkossakin. Siksi nämä nyt tässä hallituksen esityksellä esitettävät ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä lainsäädäntöön tuotavat uudistukset ovat perusteltuja, jotta vaalitaan tätä eläkejärjestelmän kestävyyttä ja noiden rahastojen kasvua myös tulevaisuudessa. On suomalaisen eläkkeensaajan ja laajasti kaikkien meidän suomalaisten etu, että pääoma tekee työtä puolestamme ja siten pystymme turvaamaan nämä eläkkeet. Oikeastaan kun Suomen taloudesta olemme kantaneet kovasti huolta viime vuosina — nyt onneksi edustaja Heinonenkin puheessaan toi tuota huojentavaa viestiä sen osalta, että talous on kääntynyt kasvuun — niin joku osa-alue, josta ei ole kuitenkaan tarvinnut olla huolissaan, on nimenomaan tämä työeläkejärjestelmämme. Haluan myös vakuuttaa kaikille nyt esimerkiksi viikonloppuna koulunsa päättäville, että hekin tulevat kyllä aikanaan eläkkeensä saamaan. Suomalainen työeläkejärjestelmä seisoo vankalla pohjalla.

Arvoisa puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Me pidämme kokoomuksessa kyllä erittäin tervetulleena ja tärkeänä tätä yrittäjien YEL-järjestelmän uudistamista. Se on odotettu ja tarpeellinen korjaus, joka nyt on lopulta saatu eteenpäin. Tämä nyt käsittelyssä oleva esitys perustuu siis pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan huoltosuhteen heikkenemisen sekä talouden kehitykseen, eläkevarojen sijoitustuottoihin ja tulevaan maksukehitykseen liittyvän epävarmuuden takia valmisteltiin kolmikantaisesti tarvittavia työeläkelainsäädännön muutoksia rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi ja riittävän etuustason turvaamiseksi. Näiden nyt käsittelyssä olevien muutosten tavoitteena on siis työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden parantaminen pääosin sijoitustuottoja lisäämällä. Nämä tehtävät muutokset pienentävät myös julkisen talouden kestävyysvajetta noin 0,8 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Säännöksiä rahoitustekniikkaan muutetaan siis siten, että se mahdollistaa paremmin osakeriskin lisäämisen, ja vakavaraisuussäännöksiä muutetaan taasen niin, että sijoitusriskiä voidaan ottaa enemmän kaikissa sijoituslajeissa. Lisäksi esityksessä laajennetaan myös luotonottomahdollisuutta koskemaan tytäryhteisöjen kiinteistösijoituksia. Rahastointia vahvistetaan siis jatkossa niin, että vuosittain rahastoidaan enemmän vanhuuseläkkeitä varten tulevien eläkkeiden rahoittamiseksi. Tällä uudistuksella siis vastataan myös talouden tilanteeseen. Totta se on: Suomen talouden käännettä on odotettu pitkään ja hartaasti, ja Tilastokeskukselta saimme tänään hyviä uutisia. Ilta-Sanomat otsikoi oman uutisensa näin: ”Nyt se tapahtuu: Suomen talous kääntyy kasvuun. Kasvu on nyt jopa vauhdikkaampaa kuin Euroopassa.” [Oikealta: Loistavaa!] Suomen bruttokansantuote kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä tänä vuonna 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ennakkotietojen mukaan, mikä on voimakkain kasvu lähes viiteen vuoteen — lähes viiteen vuoteen voimakkain kasvu. Kasvua tapahtui siis kautta linjan: investoinneissa, yksityisessä kulutuksessa ja viennissä. Yksityisessä kulutuksessa mitattiin itse asiassa jo kolmas peräkkäinen kasvuneljännes, ja nousutahti näytti vain kiihtyvän. Teollisuuden hyvän tilanteen lisäksi rakentamisen alalla on kasvun merkkejä nähtävillä jo kahden peräkkäisen vuosineljänneksen ajalta, ja bruttokansantuotteen tasoa nostivat myös puolustusinvestoinnit. Eli meillä on onneksi nyt pitkän odotuksen jälkeen taloudessa erittäin paljon myönteisiä merkkejä.

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys, joka käsittelee työeläkejärjestelmän uudistamista ensi vuoden alusta, koskee osakepainon kasvattamista sijoituksissa ja indeksijarrun laittamista sellaiseen tilanteeseen, jossa inflaatio on korkeampi kuin palkkakehitys. Nämä molemmat asiat vahvistavat sitä tilannetta, että meidän eläkemaksun taso tiedetään jatkossa hyvin. Se ei puutu eläke-etuuksiin, ja sitten tässä pystytään varmistamaan se, että me pidämme tästä järjestelmästä huolta. Tämä jatkaa sitä perinnettä, että noin kymmenen vuoden välein tehdään Suomessa eläkejärjestelmään uudistuksia, joilla pidetään se ajantasaisena. Erityisen tärkeätä tässä on huomata myös se, että tämä eläkejärjestelmä uudistettiin neuvotellen, ja tälle asetettiin 0,4 prosentin tavoite pitkässä juoksussa vaikuttaa julkiseen talouteen. Tämä neuvottelutulos tarkoittaa 0,8:aa prosenttia, noin kahta miljardia euroa, eli tehtiin erittäin hyvä ratkaisu myöskin julkisen talouden kannalta. Tämä TyEL-järjestelmän uudistaminen tältä osin on hyvä, toisin kuin YEL-järjestelmän uudistaminen, jota tässä nyt ollaan tekemässä, kun sieltä tulee sadan miljoonan kulu valtiontalouteen. Tässä mielessä se ei tätä julkista taloutta ole vahvistava, kuten tämä pitkässä juoksussa on. Erityisen tyytyväinen tässä täytyy olla siihen, että kun tätä rahastointiastetta kasvatetaan, niin nuorten eläkkeet varmistetaan tällä myöskin osiltaan, ja nimenomaan se on tässä hyvä asia. Nuorille tätä eläkejärjestelmää pitää avata. Meillä on hyvä eläkejärjestelmä, ja se on maailman mittakaavassa erittäin korkealle arvostettu. Itse luotan siihen, että tämä eläkejärjestelmä toimii erittäin hyvin jatkossakin. Se toinen iso uudistus, jota tässä tehtiin, on tämä indeksijarru tai ‑rajoitin, niin kuin täällä sanotaan. Se tarkoittaa sitä, että kun esimerkiksi nyt 2022—2023 oli korkea inflaatio energiakriisin ja muitten seurauksena, niin tällaisessa tilanteessa eläkkeiden noston nousukulmaa leikataan. Se leikkaus olisi ollut noin yhdellä kolmasosalla tällaisessa tilanteessa eläkkeiden nostossa, eli puhutaan merkittävästä asiasta. Kokonaisuudessaan se olisi ollut eläkemenoissa, jos se olisi toteutunut silloin tällaisella tavalla kuin tässä on, noin miljardi euroa vuositasolla. Puhutaan erittäin merkittävistä muutoksista. Onneksi tämä tilanne kohdistuu aika harvoin, noin 7—10 vuoden välein. Tämä järjestelmä on hyvä, ja tätä kannattaa viedä eteenpäin. Kannatan tämän hyväksymistä.

Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tällä esityksellä turvataan työeläkejärjestelmää. Esityksessä vahvistetaan varojen rahastointia. Rahastoinnin vahvistaminen on hyvä asia nuorten oikeudenmukaisuuden kokemuksen ja eläkejärjestelmän uskottavuuden säilyttämisen näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Tässä voi tätä yleiskeskustelua tämänkin osalta käydä, ja kun katsotaan tätä eläkejärjestelmän kehitystä sieltä 60-luvun alusta, niin silloin eläkettä alle 23-vuotiaat eivät ansainneet ollenkaan, karttuma oli yksi prosenttiyksikkö ja lyhyistä työsuhteista, alle kolmen kuukauden, ei tullut eläkettä ollenkaan. Nyt ollaan siinä, että on koko työura ja ensimmäisistä kympeistä lähtien, kun palkkaa saa, rupeaa kerryttämään eläkettä. Tässä mielessä tämä on muuttunut. Sitten erilaiset karttumat, joita oli julkisella puolella ja yksityisellä puolella, ovat nyt yhdenmukaiset. Kyllä me ollaan aika pitkä matka kuljettu tässä. Myös eläkeikää on tässä nyt sitten muutettu. Vuoden 2017 ratkaisussa, jota olin itse neuvottelemassa, eläkeikää nostettiin niin, että käytännössä ensin siihen 65:een ja nyt sen jälkeen sitten sen mukaan, miten keskimääräinen elinaika kehittyy, niin kaksi kolmasosaa siitä käytetään työntekoon ja yksi kolmasosa käytetään sitten eläkkeelläoloaikaan, niin että siellä tämmöinen automaatti käytännössä on. Edustaja Lindén puhui tässä hyvin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisistä ja siitä, mitä syitä siellä on taustalla. Sitten tässä järjestelmässä, jos näitä ongelmia haetaan, meidän järjestelmän tilanne on se, että työkyvyttömyyseläkkeiden taso on noin 1 200 euroa, kun normieläkkeet ovat noin 2 000 euroa. Siinä näkee sen aika ison osan, mikä tässä on. Sitä korjattiin silloin vuoden 2017 ratkaisussa jonkin verran, mutta se edelleen pysyy alempana. Tässä mielessä joka joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, saa aika pienen eläkkeen. Se on vielä tämmöinen meidän haaste. No, sitten jos tästä indeksirajoittimesta puhutaan, niin silloin kun meillä oli inflaatio korkealla 23—24, se olisi tarkoittanut, että eläkkeiden nostosta noin yksi kolmasosa olisi leikkaantunut siinä vaiheessa pois. Jos olisi ollut noin satasen nousu eläkkeelle niillä prosenteilla, mitä siinä oli, niin olisi leikkaantunut kolmasosa siitä pois, niin että nousukulma olisi otettu aika lailla pois. Se on merkittävä silloin kun se istuu kohdalleen. Tämän osalta, mitä edustaja Satonen sanoi tästä maahanmuutosta, tosiasia on, että se on nimenomaan näin kuin hän kuvasi sitä, miten me saadaan työperäistä maahanmuuttoa ja sitä kautta tehtyä, niin että he ovat oikeasti töissä täällä. Meillä on tällä hetkellä aika paljon omaa työvoimaa nytten työttömänä, ja maahanmuutto ei ole tässä se akuutein tarve, työperäisen osalta, mutta tiettyihin ammatteihin on, ja toivottavasti jatkossa sitten pystytään sitä hallitsemaan asianmukaisesti. — Kiitos.