Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elintarvikemarkkinalain ja oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 6 §:n ja 5 luvun 2 §:n muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Jotta ehditään käydä nämä kaikki päiväjärjestyksessä olevat asiat suunnitellusti läpi, todella lyhyesti vain totean — tässä kollegat ovat puhuneet asiasta hyvin, ja lain sisältöhän on jo päätetty yksimielisesti — että on hyvä, että voimme nyt myös kakkoskäsittelyssä tätä valtavan tärkeää asiaa edistää. Jokapäiväinen leipämme on tietysti välttämättömyys, ja meillä suomalaisilla on siitä hieno asema ja asia, mistä saamme olla kiitollisia, että täällä Pohjolassa pystymme nauttimaan erittäin terveysturvallisista elintarvikkeista, todella laadukkaista, ravitsevista elintarvikkeista. Meillä kotimainen ruuantuotanto on asia, josta voimme olla ylpeitä. On hyvä, että tässä nyt lainsäätäjä on sillä tavoin sen alkutuottajan puolella, että tämä elintarvikeketjun kokonaisuus, jossa kaikkia lenkkejä tietysti tarvitaan, on sillä tavalla tasapainoinen, että se kotimainen tuotanto on turvattu myös tulevaisuudessa.

Kiitos, arvoisa puhemies! Elintarvikemarkkinalain kakkoskäsittely on menossa. Tähän lakikokonaisuuteen liittyy tietysti pitkä kaari. Tämä on saanut alkunsa edellisellä kaudella parlamentaarisen työn johdosta elikkä maatalouden kannattavuuden parlamentaarisen työryhmän työn johdosta, ja se tuotiin sitten mukaan tähän hallitusohjelmaan. Tällä hallituskaudella elintarvikemarkkinalakiin on tehty jo yksi päivitys ja nyt tehtiin tämä toinen päivitys. Nämä ovat olleet merkittäviä toimenpiteitä, ja kaiken tämän tarkoitus tietysti on ensisijaisesti se, että kotimaisen alkutuotannon asemaa vahvistetaan, ja sitten erityisesti myös tässä kakkospaketissa, mistä nyt puhutaan, tämän heikomman osapuolen suojan parantaminen. Kuten tässä edellä on kuultu, tämä esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tämä on jälleen askel oikeaan suuntaan, ja kuten mietinnössäkin näkyy, tähän liittyy tietysti sitten se näkemys, että nyt meidän kuuluu sitten seurata, mitkä nämä markkinavaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset tulevat olemaan, ja näin eduskunta tulee toimimaan. Tässä yhteydessä sanon, että tämä on yksi tärkeä askel oikeaan suuntaan ajatellen alkutuotannon aseman vahvistamista, mutta en voi olla tässäkään yhteydessä alleviivaamatta sitä, että elintarvikeviennissä onnistuminen on erittäin tärkeä ja merkittävä osa sitä, kun sitten puhutaan tästä kokonaisuudesta. Tässä lyhyesti. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämän lain vaikutuksia tietenkin seurataan ja sitten aikanaan ryhdytään joihinkin toimenpiteisiin, jos tarvetta ilmenee. Mutta haluan, arvoisa puhemies, tuoda esille sen, että valiokunta tätä käsitellessään oli hyvin rakentava, ja tämä elintarvikelain mietintö oli täysin yksimielinen. Toki julkisuudessa on esiintynyt erinäköisiä arvioita, että kuka vastustaa mitäkin, mutta ainakaan kokoomus ei ole vastustanut tätä elintarvikemarkkinalakia. Arvoisa puhemies! Täytyy juridisesti todeta, että 2 e § on poikkeuksellinen suomalaisessa lainsäädännössä. Pykälä koskee kosto-olettamaa ja niin sanottua käänteistä todistustaakkaa. Se on vieras normaalissa lainsäädännössä ja oikeuden käytössä. Itse asiassa Suomessa on vain kaksi lakia, missä tämä esiintyy, tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki, ja niiden takana ovat direktiivit. Mitään muuta direktiiviä EU:sta ei tule, mikä velvoittaisi tekemään tällaista lainsäädäntöä. Jos tällainen lainsäädäntö lähtisi leviämään muuhun lainsäädäntöön, niin siitähän tulisi täysin mahdotonta, että kun ihmistä syytetään, hän joutuisi itse todistamaan syytteensä, kun yleensä on juuri päinvastoin. Mutta tälläkin on perusteensa, ja sen takia tätä juridisesti pohdittiin, ja valiokunta päätyi siihen tulokseen, että rajoitettiin. Nyt tämä soveltamisala on hieman suppeampi, jolloin pystytään juridisesti perustelemaan, että miksi juuri tällaista lainsäädäntöä tässä markkinatilanteessa otimme käyttöön. Se perustehan tulee siitä, että tämä kokoluokka ja markkinoilla olevien toimien vähäinen lukumäärä aiheuttavat selvästi sellaisen uhkan, johon lainsäätäjä joutui puuttumaan. Itse, arvoisa puhemies, näen tämän lain ikään kuin lakina, joka suoraan sanoen käskee, että älä aja ylinopeutta. Täytyy sekin tuoda julki, että valtaosa markkinoiden toimijoista, teollisuus, alkutuottaja, kauppa, toimii täysin moitteetta, ja tämä laki on säädetty niitä harvalukuisia tapauksia varten, joissa tätä väärinkäyttöä ikään kuin hyvän sopimusjuridiikan näkökulmasta on rikottu, ja sen takia jouduttiin poikkeuksellisen vahvoihin toimenpiteisiin ikään kuin pienen ongelman ja olemattomien toimijoiden väärän toiminnan takia. Olen itsekin iloinen ja kiitän tästä kaikkia osapuolia, jotka erityisesti valiokunnassa tätä asiaa pitkään harkitsivat ja pääsivät yksimieliseen lopputulokseen.

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että elintarvikemarkkinalain uudistuksen toinen vaihe saadaan nyt viimein valmiiksi ja eduskunnan päätettäväksi. Kyse on pitkään valmistellusta kokonaisuudesta, jolla vahvistetaan elintarvikeketjun heikoimmassa asemassa olevien toimijoiden asemaa ja pyritään siten tasapainottamaan neuvotteluvoimaa ruokaketjussa. Esityksessä on paljon kannatettavia lakimuutoksia: Kaupallisten kostotoimien kieltoa tehostetaan, poikkeuksellisten olosuhteiden aiheuttamiin kustannusšokkeihin voidaan reagoida aiempaa paremmin ja tavarantoimittajien liikesalaisuuksien suojaa vahvistetaan. Myös kaupan omiin tuotemerkkeihin liittyviä pelisääntöjä selkiytetään, ja tämähän on asia, johon on liittynyt sääntelyssä erityisen paljon epäselvyyksiä. Esitys ansaitsee kiitoksen, mutta muistutan, että työtä reilumman elintarvikemarkkinan puolesta on jatkettava myös tämän jälkeen. Seuraava luonteva askel on kilpailulainsäädännön päivittäminen. Päivittäistavarakauppa on Suomessa poikkeuksellisen keskittynyttä, ja siksi markkinoiden toimivuuden kannalta myös kilpailusääntelyn ajantasaisuutta on syytä arvioida. Toivonkin, että hallitus tarttuu hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti myös kilpailulain uudistamistarpeiden tarkasteluun vielä tämän vaalikauden aikana.

Arvoisa herra puhemies! Esityksen tavoitteena on vahvistaa erityisesti alkutuottajien ja pienempien tavarantoimittajien asemaa suhteessa suuriin ostajiin, kuten kauppaketjuihin. Vaikutusten arvioidaan olevan pääosin myönteisiä pienemmille toimijoille ja kilpailulle. Puhemies! Alkutuottajien asema on turvattava, ja tämä esitys on askel oikeaan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen erittäin hyvä esitys koskee alkutuottajan asemaa elintarvikeketjussa. Ruokaketjun toiminta alkaa maatilalta ja päättyy kuluttajalle, mutta neuvotteluvoima ei jakaudu tasaisesti ketjun sisällä. Suomessa päivittäistavarakauppa on keskittynyt harvoille toimijoille. Tämä näkyy alkutuottajan arjessa siten, että sopimusehdot, toimitusvaatimukset ja hinnoittelu määräytyvät ostajapuolella. Tuottajan mahdollisuus vaikuttaa omaan tulokseensa jää rajalliseksi, [Hälinää — Puhemies koputtaa] vaikka vastuu tuotannosta on täysi. Alkutuottaja kantaa keskeiset tuotannon riskit. Sääolosuhteet, energian ja rehujen hinnat sekä maailmanmarkkinoiden vaihtelut vaikuttavat suoraan tilan talouteen. Näihin tekijöihin ei voi vaikuttaa, mutta vaikutus kohdistuu suoraan tuottajan tulokseen. Arvoisa puhemies! Heikko neuvotteluasema siirtää riskit tuotannon alkuun. Tämä heikentää mahdollisuuksia suunnitella toimintaa, tehdä investointeja ja ylläpitää tuotantoa pitkällä aikavälillä. Kotimainen maatalous muodostaa Suomen huoltovarmuuden perustan. Ruokahuolto kriisitilanteissa riippuu siitä, että kotimaista tuotantoa on riittävästi ja tilat pysyvät elinkelpoisina myös normaalissa markkinatilanteessa. Esityksessä puututaan sopimuskäytäntöihin, joissa vahvempi osapuoli määrittää ehtoja yksipuolisesti tai siirtää riskejä heikommalle. Tavoite on lisätä tasapainoa sopimussuhteisiin ja parantaa ennakoitavuutta. Markkinoiden keskittyminen vähentää vaihtoehtoja alkutuottajille. Kun ostajia on vähän, tuottajan asema heikkenee ja riippuvuus yksittäisistä toimijoista kasvaa. Tämä voi ohjata tuotantoja ostajan tarpeiden mukaan, vaikka tuotannon lähtökohdat olisivat toiset. Arvoisa puhemies! Kaupan omien tuotemerkkien kasvu on muuttanut kilpailutilannetta. Se vaikuttaa siihen, millaisia tuotteita markkinoille pääsee ja millä ehdoilla brändituotteet kilpailevat hyllytilasta. Tämä kehitys korostaa selkeitä ja tasapuolisia pelisääntöjä koko ketjussa. Alkutuottajan aseman vahvistuminen tarkoittaa parempaa mahdollisuutta suunnitella tuotantoa, tehdä pitkäjänteisiä investointeja ja kehittää toimintaa ilman jatkuvaa epävarmuutta sopimusehdoista tai niiden muutoksista. Kotimaisen alkutuotannon edellytykset ratkaisevat suomalaisen ruokahuollon tulevaisuuden. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä elintarvikemarkkinalaiksi, jonka tavoitteena on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja vahvistaa erityisesti alkutuottajien asemaa elintarvikeketjussa. Suomalainen ruokaketju rakentuu viljelijöiden, tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kaupan yhteistyöllä. Ketju toimii kuitenkin kestävällä tavalla vain silloin, kun sen osapuolten väliset suhteet ovat oikeudenmukaisia ja neuvotteluvoima ei johda kohtuuttomiin käytäntöihin. Vahva alkutuotanto on osa Suomen huoltovarmuutta, alueellista elinvoimaa ja kotimaisen ruuan saatavuutta. Siksi on perusteltua, että lainsäädännöllä luodaan reilummat pelisäännöt koko elintarvikeketjuun.

Arvoisa herra puhemies! Kun tämä laki saatiin päätökseen valiokunnassa, me kaikki spontaanisti taputimme, ja luulen, että vastaanotto on myös tässä salissa samansuuntainen. Varmasti kaikki näkevät maatalouden, suomalaisen ruuantuotannon, ahdingon. Sen takia haluan nyt tässä puheenvuorossa nostaa vielä seuraavat stepit tuleville vuosille ja seuraavaan hallitusohjelmaan. Tässä laissahan ei varsinaisia sanktioita väärästä toiminnasta ollut. Sitä pohdittiin, olisiko näin voinut olla, mutta se olisi ollut vähän isomman prosessin asia. Sen lisäksi, että ne sanktiot tästä laista puuttuvat, niin meidän pitäisi miettiä koko kilpailulainsäädäntöä ja Kilpailuviraston tulkintoja siitä, millaista markkinoilla toimimisen pitäisi olla. Miksi me ajattelemme, että kauppa voi toimia kahden suuren tukkuostajan voimin? Toki siellä on määräävän markkinaosapuolen lainsäädännöt, mutta sitten toisaalta elintarvikejalostajat eivät voi kehittyä niin kuin monissa muissa maissa, joissa niistä on tullut isoja kansainvälisiä toimijoita. Meillä jatkojalostajat eivät voi fuusioitua. Tämä on oikeastaan aika epäterve tilanne, että toinen osapuoli voi olla vahva ja toinen osapuoli ei. Ja kaikista suurin vääryys on se, että vaikka EU mahdollistaa tuottajaorganisaatiot, niin meillä on joku kotitekoinen tulkinta siitä, että nämä eivät voisi olla vaikkapa valtakunnallisia toimijoita. Totta kai heikomman osapuolen turvaksi luotu EU-säännöstö mahdollistaa mahdollisimman väljän tulkinnan, ja vähintään tämä tulkinta mielestäni meidän tulee seuraavassa hallitusohjelmassa muuttaa.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Elintarvikemarkkinalain uudistuksen tavoitteena on parantaa elintarvikeketjun toimivuutta ja vahvistaa erityisesti heikommassa asemassa olevien toimijoiden, kuten maataloustuottajien ja elintarviketeollisuuden tavarantoimittajien, asemaa suhteessa suuriin ostajiin ja kauppaketjuihin. Uudistus liittyy hallitusohjelman tavoitteisiin vahvistaa kotimaista ruoantuotantoa ja huoltovarmuutta ja elintarvikeviennin kasvua. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää uudistusta tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Vaikka laki ei yksin ratkaise elintarvikeketjun rakenteellisia ongelmia, sen arvioidaan parantavan markkinoiden oikeudenmukaisuutta, vahvistavan tuottajien asemaa ja edistävän kotimaisen ruoantuotannon toimintaedellytyksiä. Valiokunta esittää lakien hyväksymistä vähäisin muutoksin sekä private label -tuotteiden markkinavaikutusten seurantaa koskevan lausuman hyväksymistä. Arvoisa herra puhemies! Kuten hyvissä puheenvuoroissa, valiokunnan puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan puheenvuoroissa, tuli esille, valiokunta kävi hyvin asiat läpi, oli hyvää keskustelua, ja hyvässä hengessä saatiin yksimielisenä tehtyä tämä mietintö. Tästä vielä kerran kiitos valiokunnalle hyvästä työstä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä on kyseessä merkittävä uudistus suomalaisen ruokaketjun oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi. Suomalainen maatalous ja elintarviketeollisuus toimivat tilanteessa, jossa markkinavoima on keskittynyt harvoille toimijoille. Samaan aikaan alkutuottajat kantavat suuren osan tuotannon riskeistä, mutta heidän mahdollisuutensa vaikuttaa sopimusehtoihin tai siirtää kasvavia kustannuksia eteenpäin ovat usein rajalliset. Esitys vahvistaa tavarantoimittajien suojaa usealla tavalla. Se torjuu kaupallisia kostotoimia, se vahvistaa liikesalaisuuksien suojaa, se luo mahdollisuuden avata sopimusneuvottelut uudelleen poikkeuksellisissa kriisitilanteissa sekä puuttuu tilanteisiin, joissa vahvempi osapuoli käyttää neuvotteluvoimaansa kohtuuttomasti. Erityisen tärkeänä pidän kaupan omia tuotemerkkejä koskevaa sääntelyä. Hallitus ei ole kieltämässä private label ‑tuotteita eikä rajoittamassa kuluttajien valinnanmahdollisuuksia. Sen sijaan tavoitteena on varmistaa, että kilpailu kaupan omien merkkien ja valmistajien brändituotteiden välillä tapahtuu reiluilla pelisäännöillä. Tämä on tärkeää paitsi elintarviketeollisuuden myös alkutuottajien kannalta. Kun markkinoilla säilyy tilaa innovaatioille, brändeille ja kotimaisille tuotteille, vahvistuvat samalla koko ruokaketjun toimintaedellytykset. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, kuinka tärkeää kotimainen ruuantuotanto on. Huoltovarmuutta parannetaan sillä, että Suomessa on kannattavaa tuottaa ruokaa myös tulevaisuudessa. Tämä esitys ei yksin ratkaise kaikkia elintarvikeketjun rakenteellisia ongelmia, mutta se on konkreettinen ja merkittävä askel oikeaan suuntaan. Se vahvistaa luottamusta, tasapainottaa neuvotteluasemia ja parantaa ruokaketjun toimivuutta. Me perussuomalaiset olemme todella iloisia, että elintarvikemarkkinalakiin saatiin vihdoin jotain tolkkua. Alkutuottajan ahdinkoon saadaan tällä esityksellä parannusta. Mutta todella, niin kuin on moneen kertaan jo todettu, tämä ei yksin riitä ja ratkaise viljelijän suuria haasteita tänä päivänä. Se voidaan todeta, että omavaraisuuden varmistamiseksi ja siihen, että saamme puhdasta, kotimaassa tuotettua ruokaa tulevaisuudessakin, tarvitaan meidän kaikkien panosta. Totta kai viljelijät ovat avainasemassa — se, että he pystyvät toimimaan omassa työssään ja tuottamaan ruokaa. Me tarvitsemme myös elintarviketeollisuutta ja kauppaa. Ja tietysti kuluttajat ovat avainasemassa, ja kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa. Sen pitää tietysti myös meidän eduskunnan taholta näkyä toimissa. Ei ole myöskään vähäinen asia huomioida se, että suomalaisen ruuantuotannon kautta meillä on yli 300 000 työpaikkaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kotimaisesta ruuantuotannosta on pidettävä huoli, ja sen tulee olla kannattavaa jo pelkästään huoltovarmuuden ja ruokaturvan vuoksi. Suomalaista maatalousyrittäjyyttä ja suomalaista puhdasta ruokaa tulee arvostaa paremmin. Tällä elintarvikemarkkinalain uudistamisella me vahvistamme alkutuottajan asemaa ja parannamme elintarviketeollisuuden liiketoimintaa koskevien tietojen suojaa. Ei voi olla niin, että kauppojen saneluvoimalla suositaan omia tuotemerkkejä ja tuottaja ei saa kohtuullista osuuttaan. Tämä epäkohta korjataan nyt. Tällä esityksellä elintarvikemarkkinalakiin lisätään ostajan oman tuotemerkin suosimisen kielto. Tuottajan asemaa parantaa myös uusi säännös velvollisuudesta neuvotella heikomman osapuolen pyynnöstä sopimuksen sisällöstä uudelleen poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Lisäksi elintarvikemarkkinavaltuutettu voi valvontatoiminnassaan puuttua nykyistä paremmin neuvotteluvoiman väärinkäyttöön. Arvoisa puhemies! Nämä kaikki muutokset parantavat maatalouden tuottajien asemaa maassa, jossa elintarvikekauppa on harmillisen vahvasti kahden toimijan vallassa ja kilpailua ei juurikaan ole. Ruuan tuottamisen tulee olla aina kannattavaa, ja tällä hallituskaudella on onneksi tehty vastuullista politiikkaa, jolla on turvattu kotimaisen maatalouden kannattavuutta. Tämä esitys on yksi esimerkki, mutta sen lisäksi emme ole myöskään tuoneet esityksiä, joilla kurjistetaan maatalouden kannattavuutta ilmastotoimin. Maatalous ei todellakaan ole mikään ilmastopahis vaan Suomen huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistaja. Kyllä on ilmastollekin huonompi vaihtoehto, jos kotimaisen, lähellä tuotetun ruuan sijaan tuodaan tuontilihaa maailmalta, puhumattakaan siitä, miten hyvin eläimiä Suomessa kohdellaan verrattuna muuhun maailmaan. Tämä eläimistä huolehtiminen onkin tärkeä osa Suomessa tehtävää maatalousyrittäjyystyötä. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena elintarvikemarkkinalain uudistus vaikuttaa positiivisesti alkutuottajan asemaan, kannattavuuteen ja investointihalukkuuteen. Tämän vuoksi tätä esitystä on helppo kannattaa. Kiitos ministerille esityksen valmistelusta ja valiokunnalle mietinnön esittelystä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Moni viljelijä tunnistaa tilanteen, jossa tuotantokustannukset nousevat, investointeja pitäisi tehdä ja samalla neuvottelupöydän toisella puolella on huomattavasti suurempi toimija. Silloin sopimusvapaus ei aina tarkoita sitä, että osapuolet olisivat aidosti tasavertaisia. Siksi pidän tärkeänä, että elintarvikemarkkinalakia vahvistetaan. Suomalainen viljelijä ei kaipaa erityiskohtelua vaan reiluja pelisääntöjä. Kun kotimainen ruoka on kaupan hyllyllä, sen takana on pitkä ketju työtä, riskejä ja investointeja, ja jos ketjun alkupää ei pärjää, ei pärjää lopulta koko kotimainen ruokajärjestelmäkään. Tämä esitys parantaa tuottajien asemaa, lisää läpinäkyvyyttä ja antaa viranomaisille paremmat mahdollisuudet puuttua epäkohtiin. Tämä on tärkeää viljelijöiden toimeentulon sekä suomalaisen huoltovarmuuden kannalta. Kotimainen ruoka syntyy pelloilla, navetoissa, kasvihuoneissa ja kalastuksen kautta. Siksi on kohtuullista, että myös tuottajan asemaa vahvistetaan siellä, missä hinnoista ja ehdoista päätetään. Haluan myös osaltani kiittää maa- ja metsätalousvaliokuntaa yksimielisestä mietinnöstä. — Kiitos.