Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kirjanpitolain ja tilintarkastuslain 1 luvun 1 §:n ja 3 luvun 5 a §:n muuttamisesta

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hamari esitteli hyvin vastalauseen 1 mukaisia näkökohtia tästä, miten kestävää kilpailua saadaan aikaiseksi, ja vastuullisuus on yksi osa sitä kokonaisuutta. Itse uskon, että tämä vastuullisuuden merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa entistä enempi yhtenä kilpailutekijänä, ja tästä syystä kannatan edustaja Hamarin tekemää vastalauseen 1 mukaista ehdotusta.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys perustuu EU:n Omnibus I -pakettiin, jonka tavoitteena on vähentää yritysten hallinnollista taakkaa. Tavoite on jälleen kerran sinänsä kannatettava, mutta tämän esityksen seurauksena kestävyysraportointivelvollisten yritysten määrä Suomessa vähenee 1 300 yrityksestä noin 130 yritykseen. Muistutan myös, että globaalit ympäristö- ja ihmisoikeushaasteet eivät ole vähentyneet, päinvastoin juuri tällaisessa tilanteessa tarvittaisiin ennakoivaa ja pitkäjänteistä sääntelyä, joka tukee vastuullista liiketoimintaa ja luo yrityksille vakaan toimintaympäristön. Kestävyysraportoinnin tarkoituksena on lisätä avoimuutta yritysten toiminnasta. Se antaa sijoittajille, kuluttajille, työntekijöille ja muille sidosryhmille tietoa siitä, miten yritykset huomioivat ympäristövaikutukset, ilmastoriskit, ihmisoikeudet ja hyvän hallinnon periaatteet. Läpinäkyvyys on luottamuksen rakentamista ja kestävyys suomalaisyritysten kilpailuetu. On syytä huomata, että suuri joukko suomalaisia yrityksiä on jo investoinut näihin raportointijärjestelmiin, henkilöstön kouluttamiseen ja uuden sääntelyn käyttöönottoon. Monet yritykset ovat valmistautuneet raportointiin vuosien ajan. Suomessa perinteisesti on nähty vastuullisuus kilpailuetuna. Kansainvälisillä markkinoilla asiakkaat, sijoittajat ja yhteistyökumppanit vaativat yhä enemmän tietoa tuotteiden ja palveluiden vastuullisuudesta. Siksi laajaa raportointia voidaan myös pitää suomalaisyritysten vahvuutena ja vientivalttina. Arvoisa rouva puhemies! Yritysten hallinnollisen taakan keventäminen on tärkeää, mutta sitä ei pidä tehdä avoimuuden, vastuullisuuden ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn kustannuksella. Näistä edellä mainituista syistä teen vastalauseen 1 mukaisen ehdotuksen eli ehdotan, että lakiehdotukset hylätään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan merkittävää yritysten kestävyysraportoinnin heikentämistä supistamalla raportointivelvollisten yritysten määrää radikaalisti. Esitys panee täytäntöön EU:n kestävyysraportointia koskevan muutosdirektiivin. Kyseinen muutosdirektiivi on osa Euroopan komission helmikuussa 2025 esittelemää ja maaliskuussa 2026 voimaan tullutta niin sanottua Omnibus I -pakettia, joka on mittava deregulaatiota edistävä kokonaisuus. Muutosdirektiivin säännökset ovat ensisijaisesti heikennyksiä yritystoiminnan läpinäkyvyyteen. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, raportointivelvollisten yritysten määrä Suomessa vähenisi esitettyjen muutosten myötä nykylain piiriin kuuluvasta 1 300 yrityksestä noin 130:een. Laajan raportointivelvoitteen säilyttäminen kansallisena ratkaisuna olisi kuitenkin mahdollista, sillä kyseessä on minimidirektiivi. Hallituksen esityksessä perustellaan raportointivelvollisuuden heikentämistä suomalaisyritysten kilpailukyvyllä. Tämä argumentti on ongelmallinen ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin monet suomalaisyritykset ovat jo aloittaneet nykylain mukaisen raportoinnin ja vielä suurempi joukko on varautunut sen alkamiseen. Kattava läpinäkyvyys kestävyystekijöihin on myös kilpailuetu. Suomalaisyritysten on vaikeampi kilpailla hinnalla kuin laadulla maailmanmarkkinoilla, joten korkeat standardit palvelevat niiden kilpailuetua. Toinen ongelmallinen seikka tässä hallituksen argumentaatiossa on se, että yritystoimintaan kohdistuvan sääntelyn hyödyllisyyden arvioinnissa ei tietenkään tulisi punnita ensisijaisesti yksinomaan tai ehkä välttämättä lainkaan yritysten etua tai kilpailukykyä, vaan myös sitä, mitä tarkoitusta sääntely itsessään palvelee. Yritysten toimintaan kohdistuu sääntelyä usein perustelluista yhteiskunnallisista ja ympäristöllisistä syistä. Tässä tapauksessa kestävyysraportoinnin on tarkoitus lisätä yritystoiminnan läpinäkyvyyttä ja kannustimia panostaa ympäristön ja ilmaston kannalta kestävämpään toimintaan. Puhemies! Hallituksen esitykseen liittyy muitakin yritysten vastuullisuuskriteerien heikennyksiä. Esitykseen sisältyy esimerkiksi raportointivelvollisen yrityksen arvoketjuun kuuluvan, enintään 1 000 henkeä työllistävän yrityksen oikeus pidättäytyä antamasta tiettyjä vaadittuja tietoja raportointivelvolliselle yritykselle. Toinen kyseenalainen säännös on mahdollisuus jättää julkaisematta kestävyysraportoinnin perustana olevaan niin sanottuun kaksoisolennaisuusanalyysiin liittyviä tietoja, jos niiden julkistamisesta olisi erityistä taloudellista haittaa raportointivelvolliselle yritykselle. Nämäkin hallituksen esityksen muutokset lisäävät sääntelyn monimutkaisuutta ja tulkinnanvaraisuutta. Kokonaisuudessaan näille heikennyksille yritystoiminnan sääntelyyn ja vastuullisuuden varmistamiseen ei ole perusteluita. Arvoisa puhemies! Esitän vastalauseen 2 mukaisesti, että lakiehdotukset hylätään. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Hallitus toimii määrätietoisesti sääntelyn purkamiseksi ja yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi. Tätä työtä me teemme paitsi kansallisesti myös vaikuttamalla Euroopan unionin sääntelyyn. Nyt voimassa olevalla kaudella komissio on aloittanut tärkeän työn, jonka tavoitteena on helpottaa yritysten sääntelytaakkaa ja siten edesauttaa kasvua. Komissiolle on syytä antaa tähän vahva tuki. Kevyemmästä sääntelystä on kyse nyt myös käsittelyssä olevassa lakiehdotuksessa. Esitys juontuu komission vuosi sitten keväällä julkaisemasta omnibuspaketista, joka keventää merkittävällä tavalla raportoinnista aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Yhdenmukaisesti tämän paketin kanssa lakiesityksen tavoitteena on helpottaa yritysten hallinnollista rasitetta niin paljon kuin EU-lainsäädäntö sitä mahdollistaa. Esityksessä ehdotetaan kirjanpitolain muuttamista siten, että kestävyysraportointivelvollisten yritysten piiriä supistetaan. Tämän mukaisesti Suomessa raportointivelvollisiksi jäisi 130 suuryritystä, mikä vastaa yhtä kymmenesosaa nykylakiin verrattuna. Niin ikään raportoitaviksi edellytettyjen tietojen määrä tulee huomattavasti vähenemään EU-komission myöhemmin säädettävällä asetusmuutoksella. Direktiivi velvoittaa komission tähän raportoinnin sisältökevennykseen ilman, että siitä olisi tarpeen säätää Suomen eri laissa. Lakiehdotus vastaa direktiivin sisältöä käsittäen omnibuspaketin mukaisen raportointirajan korotuksen. Raportointivelvollisten piirin supistaminen direktiivin mukaisesti on perusteltua, jotta velvoitteet kohdistuvat aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmin. Samalla kevennetään hallinnollista taakkaa EU-sääntelyn mahdollistamaan täyteen määrään. Ehdotuksessa ei ole mitään direktiivin ylittäviä lisävaatimuksia, vaikka direktiivi ne periaatteessa sallisikin. Tämä vastaa sitä, että hallitusohjelmassa pidetään tarpeellisena välttää EU-lainsäädännön toimeenpanon yhteydessä kansallista lisäsääntelyä. Toisaalta lakiehdotus sallii myös sen, että raportointirajat alittava yritys voisi vapaaehtoisesti eli niin halutessaan laatia kestävyysraportin ja varmentaa sen tilintarkastajalla. Hallituksen ja esityksen lakiehdotus ei vaikuta verokertymään eikä myöskään aseta uusia velvoitteita Verohallinnolle. Vaikutusta ei myöskään ole Patentti- ja rekisterihallitukselle, joka toimii kestävyystietojen rekisteriviranomaisena. Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Lainmuutosta voitaisiin kuitenkin soveltaa takautuvasti eli jo viime vuodenvaihteessa alkaneella tilikaudella. Tällä halutaan mahdollistaa se, että uusien raportointirajojen alle jäävän yrityksen ei tarvitsisi laatia raporttia tältä vuodelta, vaikka se olisi ollut siihen nykylainsäädännön mukaisesti velvollinen. Herra puhemies! Toivon, että tämä sali antaa tukensa yritysten hallinnollisen taakan keventämiselle. — Kiitos.