Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain muuttamisesta

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys eläinten merkitsemiseksi, siruttamiseksi ja muutenkin tämän toiminnan tekemiseksi helpoksi ja mahdollisimman vähälle byrokratialle on erittäin tervetullut. Olen erittäin huolissani siitä, että kaikki tämä maatalouteen ja maanviljelijöihin liittyvä byrokratia on viety tässä maassa aivan järjettömälle tasolle. Maanviljelijä alkaa olla suurin piirtein ehdonalaisvalvonnassa oleva vanki taikka sitten henkilö, joka on muuten luokiteltu vaaralliseksi, ja sitten häntä seurataan päivittäin. Kas, kun ei jalkapantaa ole joku vielä keksinyt. No, leikki sijansa saakoon, mutta tärkeintä olisi nyt huomata Suomessa ja varsinkin Euroopan unionissa... — niin kuin tässä tapauksessa maatalouteen liittyvä byrokratia edustaja Viljasen äskeisen kertoman mukaan, jossa tuotantoeläimen toisen korvamerkinnän tippuminen tai häviäminen aiheuttaa sanktioita. Eihän tässä ole järjen hiventä. Olen ihan satavarma siitä, että Euroopan unioni ei nimenomaan tätä vaadi, vaan kaikki johtuu suomalaisten byrokratian innosta. Luodaan byrokratiaa byrokratian päälle kuvitellen, että sillä luodaan työpaikkoja. Sillä nimenomaan tuhotaan työpaikkoja, tehdään tuotannosta kallis, ja se toimii kuin automaatio, joka tuottaa työttömiä. Arvoisa rouva puhemies! Lyhyt esimerkki metsäpuolelta: Tänä päivänä Euroopan unioniin syötetään Suomesta tietoa, joka johtaa siihen, että metsiä ollaan ottamassa Euroopan unionin valvontaan. Mitä Euroopan unioni tai komissio Suomen metsistä tietää? Ei yhtään mitään. Jos se kerran sattuisi katsomaan Google Mapsista satelliittikuvia, sen verran saattaisi tietää. Mitään muuta tietoa ei ole. Tällaiselle porukalle ollaan byrokratian keinoilla siirtämässä Suomen metsien valvontaa. Eihän siinä ole minkäännäköistä järkeä. Se järki, mikä siinä on, tai se tavoite, millä siihen toimintaan pyritään, on se, että saadaan yksi kilpailija pois markkinoilta. Tähän me suomalaiset hupsut olemme menossa mukaan, jaamme sinne tietoa tästä maasta ja metsistämme ja menetämme sen kaikkein tärkeimmän eli työpaikat ja valtavan määrän suomalaisen bruttokansantuotteen kasvua, siitä tulee negatiivinen. Maanviljelys on nyt, arvoisa rouva puhemies, esimerkki siitä, miten pitkälle se on pahimmillaan mennyt. Se vanha kansanviisaus sanoo, että vilu ja nälkä on tämän kansakunnan aina opettanut, ja nyt ollaan aika pitkälti sillä tiellä, että alkaa se oppi iskeä jokaiseen suomalaiseen kotitalouteen ja jokaiseen suomalaiseen kukkaroon. Se on muuten kaikkein tehokkain opettaja. Toivottavasti tässä Suomen eduskunnassa löytyy järki, että aletaan tämä huomata, ja ennen kaikkea olkoon tämä hallituksen esitys, mistä parhaillaan keskustelemme, esimerkki siitä, että toinenkin tie on olemassa: poistamme byrokratian ja teemme hommat helpommiksi, ja tehköön se maanviljelijä sitä tärkeintä, mitä hän pystyy tekemään, hoitamaan niitä tuotantoeläimiä, kotieläimiä, kaikkia, että se maatila menestyy ja tuottaa suomalaista ruokaa. Se on se asia numero yksi. Muullahan itse asiassa ei ole väliä.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annettua lakia pääosin lemmikkieläinten ja hevoseläinten tunnistamiseen liittyen. Lisäksi ehdotetaan kevennyksiä sikaeläimien teurasmerkintävaatimuksiin ja täsmennetään lakia sen soveltamisessa ja valvonnassa havaittujen tarpeiden huomioon ottamiseksi. Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta kävi tästäkin esityksestä laajan keskustelun ja hyvät kuulemiset. Mietintö on tasapainoinen, ja ehdotukset, mitä tässä tehdään, ovat erittäin kannatettavia. Tästä valiokunnan mietinnöstä nostan esiin kaksi erityistä mainintaa. Täällä todetaan, että ”maa- ja metsätalousvaliokunnan saamassa selvityksessä on yleisesti pidetty hyvänä EU-säädösten antamien joustojen käyttöä hallituksen esityksen valmistelussa” ja niin edelleen. Nämä EU:n mahdollistamat joustot pitää täysimääräisesti hyödyntää ja käyttää hyväksi. Tähän liittyen valiokunnassa käytiin erinomainen keskustelu nautaeläimien merkintävaatimuksista, ja mietintöön kirjoitettiin seuraava virke: ”Valiokunta katsoo, että myös nautojen osalta tulee pyrkiä keventämään merkintävaatimuksia EU-säädösten mahdollistamissa rajoissa sekä tarvittaessa vaikuttamaan EU-sääntelyn kevennysten mahdollistamiseksi.” Nythän meillä tilanne nautaeläimien kanssa on se, että naudalla on molemmissa korvissaan merkit, joista kummastakin merkistä jokainen nauta on yksilöitävissä ja siten tunnistettavissa. Mutta nyt voimaan tulevien säädösten perusteella viljelijä voi joutua sanktioinnin kohteeksi, jos hänellä on tilallaan useampia nautoja, joilta toinen korvamerkki puuttuu. Elikkä vaikka jokainen nautaeläin olisi tarkoin yksilöitävissä, siten tarkastettavissa ja valvottavissa, niin viljelijä voi joutua sanktioiden kohteeksi. Tästä valiokunta olisi halunnut ottaa suoran kannanoton, että tämä pitää muuttaa, mutta tässä yhteydessä jouduimme vain kirjauttamaan, että tätä työtä pitää jatkaa ja myös vaikuttaa EU-tasolla EU-säädösten muuttamiseksi niin, että jos eläin on täysin kiistatta yksilöitävissä, siten tarkastettavissa ja valvottavissa — vaikka toinen korvamerkki kahdesta puuttuisi, oli se eläinlukumäärä sitten mikä tahansa — niin tästä ei viljelijälle koituisi minkäänlaisia sanktioita. Tätä EU-vaikuttamista ja kotimaisen liikkumavaran hyödyntämistä nautojen merkitsemisen säännösten järkevöittämiseksi ja sujuvoittamiseksi, tätä työtä pitää ehdottomasti jatkaa, ja tätä työtä valiokuntakin viranomaisilta edellyttää.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kyse eläinten hyvinvoinnin, ihmisten turvallisuuden ja vastuullisen eläintenpidon kokonaisuudesta. Eläinten tunnistaminen ja rekisteröinti eivät ole hallinnollinen yksityiskohta, ne ovat välineitä, joilla ehkäistään eläintauteja, torjutaan harmaata ja laitonta toimintaa sekä varmistetaan, että eläin ei jää näkymättömäksi viranomaisille eikä hylätyksi vastuusta. Maa- ja metsätalousvaliokunta on tämän esityksen käsitellyt ja tehnyt siihen vain vähäisiä muutoksia selventämään lain soveltamista. Esitys on valmis etenemään tässä täysistuntokäsittelyssämme. Arvoisa puhemies! Tämä esitys päivittää lainsäädäntömme vastaamaan muuttuvaa EU:n eläinterveyssäännöstä. Se selkeyttää vastuita, keventää tarpeetonta hallinnollista taakkaa ja samalla vahvistaa eläinten jäljitettävyyttä siellä, missä puutteita on havaittu. Samalla se antaa vahvemman turvan eläinten terveydestä huolehtimiseen. On tärkeää, että mikrosirun asettaminen lemmikille tehdään osaavasti ja vastuullisesti. Samalla on järkevää, että eläinlääkärien lisäksi myös Ruokaviraston valtuuttamat pätevät toimijat voivat tätä työtä tehdä. Tämä lisää saavutettavuutta, mutta ei heikennä eläimen hyvinvointia eikä turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Pidän erityisen perusteltuna sitä, että sikojen teurasmerkintöjä kevennetään eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Kun jäljitettävyys voidaan säilyttää yhdellä selkeällä merkinnällä, ei ole tarpeen aiheuttaa eläimelle ylimääräistä kipua tai tuottajalle tarpeetonta työtä. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten sääntelyä voidaan kehittää eläimiä kunnioittaen. Lisäksi esitys puuttuu ongelmaan, joka on tullut esiin erityisesti koirien ja lampaiden osalta. Jäljitettävyys ei toteudu, jos eläintä ei ole ilmoitettu rekisteriin. Seuraamusmaksun ulottaminen myös tähän tilanteeseen ei ole rangaistushenkistä vaan välttämätöntä, jotta lainsäädäntö olisi uskottavaa ja vaikuttavaa. Arvoisa puhemies! Lemmikit, tuotantoeläimet ja hevoset ovat kaikki eläviä olentoja, jotka ovat tänä päivänä täysin ihmisen vastuulla. Tämä esitys ei muuta tuota perusasetelmaa. Se vahvistaa vastuuta ja tekee siitä näkyvää. Pidän tätä hallituksen esitystä tasapainoisena, eläinten hyvinvointia edistävänä ja hyvin perusteltuna. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen 48/2026, joka koskee eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain muuttamista. Esityksen taustalla ovat EU:n eläinterveyssäännöstön muutokset. Keskeisimpänä muutoksena aikaisempi EU:n lemmikkieläinasetus on kumottu huhtikuussa 2026, ja kansallinen lainsäädäntö on nyt saatettava vastaamaan uusia EU-vaatimuksia. Esityksessä ehdotetaan kolmea pääasiallista muutoskokonaisuutta: Ensinnäkin lemmikkieläinten ja hevoseläinten tunnistusmerkintävaatimuksia täsmennetään. Mikrosirun asettaminen voidaan jatkossa tehdä pätevyyden omaavan eläinlääkärin lisäksi myös Ruokaviraston valtuuttaman yhteisön toimesta. Lemmikkieläinpassin myöntäminen laajenee kaikille eläinlääkäriammatin harjoittajille, mitä valiokunta pitää toimivana ja eläimen omistajan valinnanvaraa lisäävänä käytäntönä. Toiseksi teuraskuljetukseen luovutettavien sikaeläinten merkitsemisvaatimuksia kevennetään. Jatkossa riittää yksi teurasmerkintä aiemman kahden sijaan. Tämä parantaa eläinten hyvinvointia ja vähentää tuottajien työtaakkaa. Valiokunta katsoo lisäksi, että vastaavia keventämismahdollisuuksia tulee selvittää myös nautojen osalta EU-säännöstelyn puitteissa. Kolmanneksi lain valvontasäännöksiä tehostetaan. Seuraamusmaksun käyttömahdollisuutta laajennetaan kattamaan myös rekisteri-ilmoitusvelvoitteiden laiminlyönnit. Valiokunta korostaa, että sanktioiden tulee kannustaa velvoitteiden noudattamiseen myös jälkikäteen eikä kääntyä tarkoitustaan vastaan. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota koirarekisterin tilanteeseen. Tällä hetkellä vain noin puolet Suomen koirista on rekisteröity lain edellyttämällä tavalla. Tilanne on huolestuttava, ja rekisteröinnin ja sen valvonnan tehostaminen ovat välttämättömiä pentutehtailun ja laittoman maahantuonnin ehkäisemiseksi. Valiokunta palaa rekisterin kehittämiseen, kun tulevan EU-sääntelyn vaatimukset ovat selvillä. Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä yhdellä teknisluonteisella täsmennyksellä. Se koskee hevoseläinrekisterin rekisterinpitoon sovellettavia tietosuojasäännöksiä. Momenttia selvennetään siten, että ruokahallinnon tietovarannosta annettua lakia ei sovelleta hevoseläinrekisteriin. Muutos selkeyttää vastuunjakoa ja vastaa maa- ja metsätalousministeriön omaa vastinetta asiassa. Mietintö on yksimielinen. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Täällä edustajat Lyly ja Viljanen kysyivät tästä rekisteristä. Koiria Suomessa on suurin piirtein noin 800 000, ja näistä puolet on tällä hetkellä siellä rekisterissä. Kissojen lukumäärän, aika semmoisella mututuntumalla, arvioidaan olevan varmaankin jonkun verran enemmän. Edustaja Viljanen kysyi vielä tästä... Koirarekisterihän meillä tosiaan on, ja siellä se rekisteröinti maksaa tällä hetkellä 10 euroa, jos se tehdään sähköisesti, ja sitten jos paperilomakkeella ilmoitellaan, niin se on sen 20 euroa. Mutta on hyvä muistaa, niin kuin tuossa laissa nyt sanotaan, että sen tunnistusmerkinnänhän voi tehdä myös valtuutettu tunnistaja, ja siinä mielessä se varmaan tulee tasaamaan näitä kustannuksia. 2030 on näitten kissojen osalta, sellaisten kissojen osalta, jotka ovat myyntiin tarkoitettuja. Niille tulee se rekisteröintivelvoite siihen mennessä, ja sitten nämä muut mirrit tulevat vähän myöhemmin. Siinä on se 2040 on nyt laitettu sinne. Se on siis Euroopan unionin asetus, joka on kuitenkin edelleenkin tällä hetkellä käsittelyssä Euroopan parlamentissa, eli se ei ole vielä ihan loppuun saatettu siellä. Suomessakin valmistelua toki tehdään näitten rekistereitten suhteen, mutta kun se on vielä kesken siellä, siellä on siis osia, jotka ovat vielä vahvistamatta, kannattaa tietenkin ottaa huomioon myös se, mitä sieltä sitten siellä käsittelyssä tulee. No, sitten vielä edustaja Elo kysyi tästä, mitä muuta tällaista on tulossa eläinsuojeluun liittyen, eläinten hyvinvointiin liittyen. Ainakin siellä on tulossa jalostusasetus, turkisasetus, kala-asetus, nauta-asetus ja sitten muistaakseni oli rekikoiriin liittyvä joku tämmöinen ohjekirja tai joku vastaavantyyppinen selvitys tai vastaava. Ainakin nämä ovat nyt tässä sellaisia, mitkä tältä istumalta pystyy listaamaan. Osahan näistä perustuu nimenomaan tuohon eläinten hyvinvointilakiin, joka silloin viime hallituskauden lopussa hyväksyttiin, elikkä ovat sieltä johtuvia asetuksia, jotka sitten pistävät sen lainsäädännön täytäntöön. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Myönnän, että voitte keskeyttää, jos puhun asian vierestä kovin pahasti. Täällä tulivat nämä kissat ja niiden rekisteröinti, ja juuri tänään tuli yksi kansalaispalaute. Näkökulmana siis se, että itse tulen tuolta vähäväkisiltä, näivettyviltä, taantuvilta puutealueilta elikkä itäisestä Suomesta, ja kun siellä viimeisenä vanhuuden turvana jopa sotepalveluja korvaamassa on se 13-vuotias kissa tai sitten se kolmirotuinen koira, niin ovat aika huolissaan ne mummot ja papat siellä, että pitääkö nämä nyt tosiaan lähteä siruttamaan johonkin paikkaan, josta he eivät edes tiedä, missä se on ja mitä se maksaa. Pitää ottaa myös tämmöinen inhimillinen näkökulma näissä huomioon. — Kiitos, ei muuta. [Aki Lindén: Hyvä puheenvuoro!]

Arvoisa puhemies! Käsittääkseni tämä hallituksen esitys parantaa eläinten hyvinvointia. Pieni askel, mutta kuitenkin parempaan suuntaan, ja siitä kiitän ministeriä. Tässä on noussut tämä lemmikkieläinten rekisteröinti ja sirutus esille. Täytyy sanoa, kun somea ja esimerkiksi Facebookiakin seuraa, niin siellä on ihan mieletön määrä esimerkiksi koiria, jotka jostain syystä ovat päässeet karkaamaan. On todella tärkeää, että koirillakin on silloin siru, jotta pystyy seuraamaan ja tunnistamaan ja löytämään sitten oikean omistajankin. Se on ehdottoman tärkeää. Kissojenkin kohdalla se tulee varmaan tulevaisuudessa. Ehkä se on kaukana vielä, mutta se on hyvä suunta, että sitä kohti ja sinnepäin mennään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus tekee pieniä parannuksia eläinten hyvinvointiin ja lisää myös sitä koskevaa valvontaa, mutta tässä lainsäädännössä on tosiaan kyse varsin pienistä muutoksista, ja ymmärtääkseni ne perustuvat EU:n vaatimuksiin. Sikojen hyvinvointia parantavana toimena esitettävä teurastettavien sikojen tunnistamistietojen keventäminen on sinänsä varmasti hyvä asia, mutta tosiaan pieni uudistus, jos nyt viittaan tässä taas tähän käsittelyssä olevaan esitykseen porsaiden kirurgisen kastraation kiellon poistamiseksi. Eli toivoisi tietysti, että olisi laajempaa näkemystä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Olisinkin kysynyt ministeriltä: onko hallitukselta vielä tulossa joitakin eläinten hyvinvoinnin parantamiseen liittyviä esityksiä tässä loppukaudella? Sitten vielä tästä lemmikkieläinten sirutuksesta, siihen liittyen tosiaan tehdään muutoksia. Itse olisin toivonut, että tässä yhteydessä olisi jo voitu edistää myös tätä kissarekisteriä ja kissojen siruttamista — siihen edustajat Lyly ja Viljanen täällä jo viittasivatkin. Meillähän on tuolla maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsittelyssä kansalaisaloite kissojen vapaana pitämisen kieltämiseksi, ja tämä kissarekisteriasia on siinäkin yhteydessä noussut esiin. Se olisi yksi ratkaisu siihen, että saataisiin kissojen hyvinvointia parannettua nykytilasta ja esimerkiksi näitä kissapopulaatioita parempaan hallintaan. Ymmärtääkseni ministeriössä olisi jo valmius tämän kissarekisterin eteenpäinviemiseen ja käyttöön ottamiseen, mutta poliittinen päätös tästä puuttuu. Kysynkin ministeriltä, vähän samalla tavalla kuin edustajat Lyly ja Viljanen, mutta siitä näkökulmasta, että toivoisi, että tätä voisi vauhdittaa: mikä sen rekisterin tilanne on, ja voitaisiinko sitä vauhdittaa, että Suomessa saataisiin myös kissat rekisteröinnin piiriin?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys siltä osin etenkin, kun se koskee sikojen merkitsemistä ja mahdollisuutta säästää työaikaa tiloilla, jouhevoittaa toimintaa ja säästää kustannuksia kuitenkaan eläinten tunnistettavuuden vaarantumatta, on erinomaisen hyvä ja kannatettava. Mutta nyt kun ministeri on paikalla ja tässä käsitellään osaltaan myös muita rekisteröintikysymyksiä — lemmikkien rekisteröintiä, ja kissarekisterikin on mainittu tässä esityksessä, olkoonkin, että hieman tämmöisessä ammatillisessa mielessä, mutta joka tapauksessa — ja liittyen vähän tuohon, mitä edustaja Lyly edellä puhuessaan totesi näistä siirtymäajoista ja voimaantulosta ja EU-säätelystä tähän liittyen, niin ajattelin kysyä ministeriltä. Nyt jos kissanomistaja kysyy tekoälyltä tai Googlelta jotain kissarekisteristä, niin todennäköinen vastaus on se, että se on käynnistymässä vuoden 2026 aikana ja tavoitteena on, että kaikki Suomen kissat rekisteröidään ja varmaan myös sirutetaan edustaja Lylynkin kuvaamalla tavalla. Kysyisin nyt tähän liittyen: mikä tämä kissarekisteritilanne on? Nyt kun tässä lakiesityksessä käsitellään sitä, kuka näitä merkitsemisiä voi tehdä, siruttamisia voi tehdä ynnä muuta, niin onko tämän esitetyn muutoksen tarkoitus myös osaltaan turvata sitä, että nämä rekisteröinnin kustannukset eivät nousisi kohtuuttomiksi? Itselläkin on kissa, joka on sirutettu ja rekisteröity ja jolle kaikki toimenpiteet on tehty, ja näissä asioissa kun eläinlääkärin pakeille menee, sieltä tulee satasien lasku. Jos meillä on ajatus, että kaikki pitää rekisteröidä, tai ainakin unionilla tämmöinen tavoite ja suuntaus on, niin miten turvataan se, että kustannukset säilyvät kohtuullisina ja tästä ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia lemmikkien omistajille eikä varsinkaan semmoisia kustannuksia, joihin he eivät ole osanneet ennalta varautua?

Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun ministeri on paikalla, niin muutamia kysymyksiä tässä tulee vääjäämättä esiin. Tämä lakiesitys on sinänsä hyvä, ja laiminlyönneistä seuraamusmaksujen ja muitten osalta on tehosteita kyllä olemassa. Tässä on aika pitkät siirtymäajat, ja tietenkin tulee mieleen, paljonko näitä eläimiä nyt tällä hetkellä on, kuinka suurta joukkoa tämä merkitseminen koskee kissojen ja koirien osalta, ja sitten kuinka paljon nyt näitä yli rajan siirtoja tehdään kissojen ja koirien osalta. Se, mikä minua täällä esityksessä sivulla viisi mietityttää: ”Asetuksen mukaan kasvattajien, eläinsuojien ja sijaiskotien pitämät koirat ja kissat sekä kaikki myytävät ja luovutettavat koirat ja kissat olisi tunnistettava injektoitavalla transponderilla ja rekisteröitävä kansalliseen rekisteriin neljän vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Kaikki muut EU:ssa pidetyt koirat olisi tällä tavoin tunnusmerkittävä ja rekisteröitävä kymmenen vuoden kuluessa ja kissat 15 vuoden kuluessa voimaantulosta.” Tämä on tämä EU-asetus. Tarkoittaako tämä sitä, että mennään myös Suomessa tämän lainsäädännön pohjalta tähän, että meillä on koirat ja kissat kaikilta osin merkitty nyt sitten jatkossa? Totta kai, jos näin tähän tilanteeseen päästään, niin kyllähän se varmasti helpottaa sitten jos lemmikkieläimet, kissat tai koirat, katoavat, kun ne löydetään vähän helpommin, ja sitten jos ne joutuvat johonkin onnettomuuteen, niin myöskin tunnistetaan ja saadaan omistajalle tieto. Ja sitten: onko tämä rekisteri jo kuinka pitkällä, niin että kuinka nopeasti tämä lähtee tästä liikkeelle? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa luonnollisesti kun ministeri tämän jo esitteli, pääkohdat tulivatkin siinä, ja vielä Strandman täydensi. Alleviivaan itse tässä nyt yhtä, mikä on ehkä mielestäni se kaikkein tärkein tässä: Tämän eläinterveyssäännöstön ikään kuin se tavoite on eläinten välillä tarttuvien ja sitten erityisesti eläimestä ihmiseen tarttuvien eläintautien ehkäiseminen ja torjunta. Eli tässä eläinterveyssäännöstössä tulee olemaan lajikohtaiset eläinten tunnistamista ja sitten myös jäljitettävyyttä ja vielä sitten näitten pitopaikkojen jäljitettävyyttä koskevat säännökset, ja se on tässä mielestäni ehkä se tärkein pihvi, jos tämmöinen kuvainnollinen ilmaisu nyt sitten sallitaan. No, sitten tämän esityksen mukaan tähän lakiin lisättäisiin myös nämä EU:n eläinterveyssäännöstön muutosten edellyttämät täsmennykset lemmikkieläinten — edustaja Hänninen, joka nyt poistui, erään toisen keskustelun yhteydessä käytti näistä lemmikeistä hauskaa termiä pörröiset perheenjäsenet — tunnusmerkintöjä koskeviin vaatimuksiin ja vastaavat täsmennykset sitten myös hevoseläinten tunnusmerkintöjä koskeviin vaatimuksiin sekä päivitettäisiin nämä EU-säädöksiin kohdistuvat viittaussäännökset tämän päivän vaatimusten mukaiseksi. Sitten mitä tulee näihin teuraskuljetuksiin, niin teuraskuljetukseen luovutettavien sikaeläinten merkitsemistä koskevia vaatimuksia kevennettäisiin, ja tätä pidän hyvänä. Etenkin nimenomaan niin kuin ministeri tuossa kuvasi noita kaikkia tatuointeja — kun itsellänikin kerran on tatuointi, ja kyllä se pikkasen kivuliasta on — niin eläinten hyvinvoinnin tähden on tärkeää, ettei nyt sitten liikoja piikitetä. — Kiitokset.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Hallituksen esitys eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain muuttamiseksi tuo tarvittavia päivityksiä kansalliseen lainsäädäntöön vastaamaan EU:n eläinterveyssäännösten vaatimuksia. Muutokset koskevat erityisesti lemmikkieläinten ja hevoseläinten tunnistusmerkintää sekä rekisteröintiä, ja samalla selkeytetään viittauksia EU-säädöksiin. Esityksessä ehdotetaan, että koirien, kissojen ja frettien mikrosirujen asettaminen edellyttää jatkossa valtuutusta silloin, kun toimenpiteen suorittaa muu kuin eläinlääkäri. Valtuutus voitaisiin myöntää yhteisölle, joka vastaa koulutuksesta ja toiminnan laadusta. Tämä hyödyntää alan toimijoiden osaamista. Vastaava menettely ulotettaisiin hevoseläimiin, joiden osalta valtuutus voidaan antaa kantakirjaa pitäville toimijoille. Samalla teuraskuljetukseen luovutettavien sekaeläinten merkitsemisvaatimuksia kevennetään eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä hallinnollisen työn vähentämiseksi. Esitys tarkentaa myös valvontaa ja seuraamuksia koskevaa sääntelyä. Seuraamusmaksun käyttöalaa laajennetaan, mikä tukee tehokasta ja oikeasuhtaista puuttumista laiminlyönteihin. Tavoitteena on järjestelmä, joka ohjaa toimijoita noudattamaan sääntöjä ja turvaa eläinten jäljitettävyyden kaikissa tilanteissa. Arvoisa rouva puhemies! Uudistus liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jossa eläintautien torjunta, eläinten hyvinvointi ja elintarviketurvallisuus muodostavat yhtenäisen perustan. Toimiva tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmä tukee näitä tavoitteita. Tietojärjestelmiä tulee kehittää siten, että ne palvelevat toimijoita sujuvasti ja mahdollistavat ajantasaisen tiedonhallinnan. Esitys on kannatettava. — Kiitos.