Suullinen kysymys työttömyysturvan suojaosan poistosta (Joona Räsänen sd)

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman, te ja teidän joukkueennehan on se, joka jatkuvasti puhuu siitä naapurista, työttömästä ihmisestä, kuin hän olisi laiska. Se olette te. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Vastatkaa kysymykseen!] Te haluatte vääristellä tämän viestin. Emme me ole niin sanoneet. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Te vääristelette viestin, te toitotatte sitä, ilmeisesti tarkoituksella. [Timo Heinonen: Totta kai!] Mitä tulee sitten tähän työllisyystilanteeseen, niin siis työpaikkojen määrä, johon viittasitte, ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen on lähtenyt kasvuun. Pieni kasvu, mutta se on kasvu. Iranissa Persianlahdella käytävästä sodasta huolimatta meidän taloutemme kasvaa, ja sen ennustetaan kasvavan. Jos me emme olisi tehneet kaikkia niitä työllisyyteen ja kasvuun liittyviä uudistuksia, meidän tilanteemme olisi paljon pahempi. Jos me olisimme toimineet niin kuin te olette esittäneet eli jättäneet uudistukset tekemättä, niin meidän työttömyystilanteemme olisi pahempi ja meidän kasvumme olisi heikompaa. [Miapetra Kumpula-Natri: Suojaosa, pääministeri!] Jos me olisimme jättäneet säästöt tekemättä niin kuin te olette meiltä vaatineet, niin meillä olisi miljardeja enemmän velkaa ja miljardeja enemmän korkokuluja. Me haluamme kuulla teidän todellisen vaihtoehtonne [Puhemies koputtaa] ja odotamme sitä kuin kuuta nousevaa. [Oikealta: Sitä ei ole!]

Arvoisa puhemies! Hallitus valmistautuu kehysriiheen tilanteessa, jossa — itse asiassa tarkistin juuri Tilastokeskuksen sivuilta — avoimia työpaikkoja on viimeisimmän tilaston mukaan tarjolla 22 700. Ja tiedättekö, arvoisa hallitus, kuinka paljon tässä maassa on työttömiä? Yli 300 000. Alle joka kymmenennelle työttömälle on siellä avoimia työpaikkoja. [Arto Satonen: Piilotyöpaikkoja on!] Tämä suhdeluku on karmiva. [Sanna Antikainen: Te ottaisitte maahanmuuttajia 40 00 lisää!] Kun tässä tilanteessa kokoomusjohtoinen hallitus puhuu työttömistä nukkuvina naapureina, niin kysyn, tiedättekö, miltä se tuntuu niistä työttömistä, jotka kerta toisensa jälkeen lähettävät hakemuksia, yrittävät päästä työhön ilman, että saavat edes vastauksia. [Jani Mäkelä: Lisää maahanmuuttoa!] Ja kun te puhutte näistä työnteon kannustimista, niin tehän nimenomaan poistamalla nämä suojaosat heikensitte niitä kannustimia ottaa pienipalkkaista osa-aikaista työtä vastaan. Mutta kun suurituloisista puhutaan, niin silloin kyllä tuhansia euroja tulee taskuun esimerkiksi sinne ministerin tuloluokkaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Paljonko ulkomaisia osaajia?] Pääministeri Orpo, kysyn nyt vielä kerran: kun julkisuudessa olevien tietojen mukaan olette olleet valmis pakittamaan esimerkiksi kotitalousvähennyksen heikentämisestä ja muusta, [Puhemies koputtaa] niin onko tämä nyt ainoa työllisyyttä kasvattava toimi, jota ette ole valmis edes harkitsemaan ja ojentamaan kättä työttömille?

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia edustaja Östmanille hyvästä puheenvuorosta. On, totta tosiaan, niin, että vain työnteolla ja yrittäjyydellä Suomi nousee — ja nousee kyllä myös tästä vaikeasta ajasta. Tämän hallituksen politiikan aivan keskeinen periaate on se, että me peilaamme kaikkia meidän tekemiämme päätöksiä nimenomaan sen kautta, miten ne vastaavasti edistävät investointeja, yrittäjyyttä, työntekoa ja työllisyyttä Suomessa. Omalla vastuullani hallituksessa on työmarkkinapolitiikka, jossa olemme tehneet hyvin laajasti uudistuksia meidän työmarkkinoille — maltillisia uudistuksia, joita on tehty aikaisempina vuosikymmeninä kaikissa muissa Pohjoismaissa. Näiden uudistusten tavoitteena on nimenomaan tukea sitä, että meidän pienet ja keskisuuret yritykset, joissa on myös valtava potentiaali kasvaa, voisivat ottaa askeleen eteenpäin ja palkata lisää väkeä. Helpotamme yritysten rahoituksen saantia. Teemme koulutuspolitiikkaa, jossa uusia työntekijöitä olisi mahdollista saada täsmäkoulutuksilla. Ja teollisuuspolitiikassa houkuttelemme keskeisiä isoja investointeja Suomeen, ja näitä uutisiahan on jo Suomeen saatu. Tätä työtä on äärimmäisen tärkeää jatkaa, [Puhemies koputtaa] ja tämä hallituksen linja tulee kestämään. [Matias Mäkynen: Tulos on konkurssiennätys!]

Arvoisa puhemies! Suomi ei ole noussut köyhyydestä syyttelyllä tai jakolinjoja syventämällä. Se on noussut työllä, yrittäjyydellä, koulutuksella ja yhteishengellä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] sillä, että ihmiset ovat kokeneet olevansa osa jotakin suurempaa. Kennedy sanoi aikoinaan: ”Älä kysy, mitä maa voi tehdä sinun puolestasi. Kysy, mitä sinä voit tehdä maasi puolesta.” Edelliset sukupolvet ovat rakentaneet hyvinvointimme yhdessä. He ovat olleet valmiit puurtamaan itsensä ja maan eteen. Nyt kun käydään keskustelua köyhyydestä, olisi hyvä myös pohtia, olemmeko me ja meidän sukupolvemme unohtaneet nämä periaatteet. Olemmeko me ajautuneet tilanteeseen, jossa nähdään vain ongelmia eikä ratkaisuja? [Mauri Peltokangas: Demarit on!] Työministeri Marttinen, voitteko vielä kerran luetella niitä toimia, mitä hallitus on tehnyt ja tekee, jotta Suomi palaisi siihen ajatteluun, jolla tämä maa alun perin nostettiin köyhyydestä työn ja yrittämisen [Puhemies koputtaa] ja toivon varaan?

Arvoisa herra puhemies! Nyt oppositio antaa jatkuvasti sellaista kuvaa, että köyhyydessä elävien lasten määrä olisi jotenkin dramaattisesti kasvanut. [Vasemmalta: No se on! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: 30 000!] Te vetoatte siinä THL:n lukuun, josta THL itse sanoo, että tämä on vain staattinen luku, jossa ei huomioida käyttäytymismuutoksia eikä dynaamisia vaikutuksia ja jossa arvioon sisältyy myöskin merkittäviä epävarmuuksia. Totuus siitä, mitä tämä hallitus on tehnyt, on se, että tämä hallitus on nostanut lapsilisää. Tämä hallitus on palauttanut lapsivähennyksen ja myöskin kasvattanut sitä eli nimenomaisesti tukenut sitä, että meidän perheillämme on parhaat mahdolliset edellytykset toimia. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Lapsiperheiden aseman tukeminen on ollut tälle hallitukselle nimenomaan prioriteetti [Vasemmalta: No ei pidä paikkaansa!] siitä huolimatta, että meillä on niin tiukka taloudellinen tilanne kuin on. [Sofia Virta: Tämä meni tämmöiseksi komiikaksi kerrassaan!]

Arvoisa puhemies! Eilen keskustelimme täällä salissa köyhyydestä ja sen monista kasvoista. On selvää, etteivät hallituksen leikkauspolitiikan taulukot ja arviot ilmennä sitä raadollista arkea, jossa moni pienituloinen oikeasti elää, eivätkä sosiaaliturvaministerin häpeälliset puheet nukkuvista työttömistä ilmennä sitä, [Välihuutoja oikealta] miten epätoivottu tila työttömyys on. Häpeällistä on myös se, että tämä hallitus on onnistunut saamaan lapsiperheköyhyyden kasvuun omilla toimillaan. Poistamalla työttömyysturvan lapsikorotuksen te laitoitte valtion tilejä tasaamaan pienituloisten perheiden lapset. Arvoisa pääministeri, te annoitte ymmärtää edustaja Hyrkön kysymykseen vastauksessanne, että te ette näe riihessä tarvetta täsmätoimille lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Kysynkin: kuinka kauan näiden perheiden lasten pitää vielä odottaa vanhemmilleen niitä työpaikkoja, joita olette luvanneet kohta kolme vuotta?

Värderade talman! Ledamot Bergqvist lyfte fram en jätteviktig fråga, nämligen just det att vad gäller kostnaderna i barnskydd har de ökat helt drastiskt under de senaste tio åren. En orsak bakom det här är just den där saken som ledamoten lyfte fram, att så många omhändertagna barn är placerade i anstaltsvård i stället för familjevård. Det är ju så att vad gäller familjevården är det både mer kostnadseffektivt och även till barnets nytta. Ett förhinder som fortfarande finns i det finländska samhället är ju det att vi har brist på sådana familjer som är frivilliga att ta emot sådana barn, och vi behöver starkare incitament för familjer att ta emot sådana omhändertagna barn, särskilt när det gäller deras släktingar.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tällä kaudella uudistamassa lastensuojelua, ja työ jatkuu edelleen. Tavoitteena on syksyllä antaa lakiesitys, jossa keskitytään varhaiseen tukeen, moniammatilliseen lapsiperhetyöhön ja avopalveluihin. Arvoisa ministeri Rydman, miten varmistamme, että perheet saavat apua ajoissa, miten lisäämme perhehoitoa tarjoavien perheiden määrää ja miten kehitämme lastensuojelua niin, että voimme huolehtia niistä lapsista ja nuorista, jotka tarvitsevat apua kaikkein eniten?

Arvoisa puhemies! Mehän juuri kerroimme, että olemme tänään antaneet esityksen, jossa tätä sovittelua selkiytetään, jotta se olisi kaikille ymmärrettävä, ja tämä sovittelu toimii Suomessa kuitenkin paremmin kuin monissa muissa maissa, ja se varmistaa sitä, että Suomessa työtä kannattaa ottaa vastaan. Ei pidä myöskään luoda sellaista mielikuvaa, että meillä ei olisi työttömyysturvassa sovittelua, etteivät työttömyysetuus ja pieni palkkatulo olisi sovitettavissa, [Antti Lindtman: Kuka niin on sanonut?] ja ylipäätäänkin meidän sosiaaliturvan perusperiaatteista me voisimme täällä käydä keskustelua. Siis onko esimerkiksi SDP sitoutunut siihen sosiaaliturvamalliin, joka meillä on käytännössä Pohjoismaissa ja joka sisältää sekä vahvan perusturvan ja oikeudet että velvoitteet ja kannustavuuden [Vasemmistoliiton ryhmästä: Minkä kannustavuuden?] ja myös sen perusperiaatteen, että työtä pitää ottaa vastaan, jos sitä on tarjolla ja jos on työkykyinen, terve ihminen kyseessä? Toivoisin, että itse asiassa tästä asiasta täällä käytäisiin keskustelua, koska vasemmistoliiton puheenjohtaja [Välihuutoja] Minja Koskelahan irtautui tästä — että on ok olla ideologisesti työttömänä. Ja kun tätä kysyttiin vaalitenteissä vuosi sitten, niin edustaja Lindtman ja vihreiden puheenjohtaja, edustaja Virta eivät antaneet tähän kysymykseen selkeätä vastausta. [Oikealta: Ohhoh! — Sheikki Laakso: Pitää nuoleskella äänestäjiä!]

Arvoisa puhemies! Arvoisa hallitus, te teette täysin tietoisesti päätöksiä, jotka lisäävät köyhyyttä Suomessa. Te teette täysin tietoisesti päätöksiä, jotka lisäävät lapsiperheköyhyyttä Suomessa, ja ajatte kymmeniätuhansia lapsia köyhyyteen. Te kehuskelette täällä ostovoiman parantumisella, mutta heikennätte ammattiliittojen asemaa, jotka ovat neuvotelleet ne palkankorotukset, joiden ansiosta ihmisten ostovoima tällä hetkellä paranee. [Sanna Antikainen: Te leikkaisitte kotihoidon tuesta! — Perussuomalaisten ryhmästä: Yrittäjät maksavat!] Te puhutte työttömien velvoittamisesta nykyistä voimakkaammin, mutta leikkaatte niistä palveluista, joihin ihmisiä on ikinä velvoitettu. Ei ole palveluita, joihin mennä. Ei ole työpaikkoja, joihin mennä. On aivan turha puhua velvoittavuudesta. Te puhutte toimeentulotuen saajien määrän puolittamisesta, mutta olette ainoastaan puolittaneet toimeentulotuen. Saajien määrä kasvaa kymmenillätuhansilla, jopa yli 100 000:lla ihmisellä. Te sanotte, että työskentelyn on aina oltava kannattavaa, mutta poistatte suojaosan ja kehuskelette, että meidän työttömyysturvamme on erittäin kannattava. Jos te olette sitä mieltä, että työn vastaanottamisen on aina oltava kannattavaa, niin miksi ette tarttuisi tähän esitykseen, että suojaosat palautetaan? Tai sitten kun kerran pidätte meidän sovittelujärjestelmäämme niin hyvänä, ja se on totta, [Puhemies koputtaa] niin miksi ette lähde kehittämään sitä, [Puhemies koputtaa] niin että työttömälle työn vastaanottamisesta jää enemmän rahaa käteen? [Perussuomalaisten ryhmästä: Aina jää!]

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että kun on jouduttu sopeuttamaan taloutta ja on jouduttu tekemään leikkauksia, niin kyllä, ne myöskin silloin ovat pois ihmisten toimeentulosta. Mutta meillä on kuitenkin lähdetty siitä, että me säilytämme suomalaisen vahvan perusturvan. Se on kaiken ydin, että se perusturva pysyy vahvana. Mutta samaan aikaan — voi olla, että minä toistan itseäni — ainut kestävä tapa siihen on se, että me saadaan tähän maahan työpaikkoja ja sitä kautta ihmiset pystyvät huolehtimaan itsestään ja läheisistään ja verotuloilla pystytään huolehtimaan heikommassa asemassa olevista. Täällä sanottiin aikaisemmin, että työllisten määrä on laskenut. Ei ole. [Antti Lindtman: Siis tämän hallituskauden aikana?] Itse asiassa kaikesta turbulenssista huolimatta työllisten määrä on pysynyt lähes samalla tasolla — lähes samalla tasolla — kuin se oli hallituksen aloittaessa. [Antti Lindtman: Tällä hallituskaudella?] Ja työttömien määrä sen sijaan on kasvanut, mutta siihen osittain vaikuttaa se, että me olemme tehneet uudistuksia, jotka ovat lisänneet työllisten määrää Suomessa, mikä on sinänsä hyvä asia. [Puhemies koputtaa] Mutta työpaikkoja me tarvitsemme, ja sen eteen me teemme töitä.

Arvoisa puhemies! Suomessa köyhyys ei ole enää marginaali-ilmiö. Se on karu todellisuus monelle suomalaiselle. Ne ovat perheitä, joissa mietitään, riittääkö ruokaan rahaa kuun lopussa. Ne ovat yksinhuoltajia, joista jo lähes joka neljäs kamppailee toimeentulotuen kanssa. Ne ovat lapsia, joista lähes joka viides kertoo, ettei saa kotona riittävästi ruokaa. Ruoka-avun tarve on kasvanut. Samaan aikaan ylivelkaantuminen on lisääntynyt sekä asunnottomuus on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen. Erityisesti raskasta on katsoa lapsiperheiden tilannetta. Leikkausten seurauksena kymmenet ja kymmenet tuhannet lapset ovat ajautuneet köyhyyteen, ja samaan aikaan pienituloisilta kun leikataan, hallitus on tehnyt miljardiluokan veronkevennyksiä, jotka ovat hyödyttäneet erityisesti suurituloisia yrityksiä. Olisin kysynyt, pääministeri Orpo, teiltä: Te lupasitte hallituskauden alkuvaiheessa useaan otteeseen, että hallituksen säästöistä huolimatta keneltäkään ei vaadita kohtuuttomuuksia. Oletteko omasta mielestänne pitänyt tämän lupauksen?